Kyläyhdistys teki alla olevan vireillepanon Kainuun maakunta -kuntayhtymälle metsäpeuran uhanalaisuuden huomioon ottamiseksi maakuntakaavoituksessa. Jatkossa nähdään kiinnostaako suunnittelijoita ja päättäjiä metsäpeuran ahdingossa muu kuin päänsä pitäminen.

 

”VIREILLEPANO

 

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 31.3.2010
PL 400
87070 KAINUU

 

METSÄPEURAN HUOMIOIMINEN KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVASSA

Kainuun maakunta -kuntayhtymä on vastannut vuonna 2009 vahvistetun Kainuun maakuntakaavan valmistelusta. Maakuntakaavassa on osoitettu Vuosangan nykyinen ampuma- ja harjoitusalue Kuhmossa puolustusvoimien käyttöön. Parhaillaan kuntayhtymä valmistelee Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaa, joka koskee puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita ja niiden melualueita Kainuussa. Mikäli lopullinen vaihtoehto olisi Vuosangan valinta, sitä laajennettaisiin suunnitelman mukaan huomattavasti.

Metsäpeuran Kainuun osakannan tila on vakava. RKTL:n tutkija Jyrki Puseniukselta 31.3.2010 yhdistyksen puhelimitse saaman tiedon mukaan uusin laskentatulos on 811 eläintä. Tietoa on pidettävä järkyttävänä. Edellinen laskentatulos oli 921 peuraa. Metsäpeuran monimuotoisuuden säilyminen edellyttää nyt Kainuussa vitkastelematta suoritettavia tehokkaita toimia. Vuoden 2010 vasomisaika on kohta käsillä.

Yhdistys vaatii tällä vireillepanolla kuntayhtymää viipymättä huolehtimaan kaavavalmistelussa metsäpeuran ottamisesta tarpeellisella tavalla huomioon Vuosangan alueidenkäytössä. ”Vuosanka” on saamea ja tarkoittaa Peuranvasaa. On lähdettävä siitä, että tällä ehkä monituhatvuotisella kokemuksella käytetyllä nimellä on todistusarvoa. Silloin oli tiedettävä kaikki peuroista.

Kuntayhtymää ja vireillepanon tiedoksi saaneita viranomaisia ja muita tahoja pyydetään edistämään kaikin velvoittavin, soveltuvin ja tarpeellisin tavoin metsäpeuran etua. Jäljempänä esitetystä on selvästi vedettävä johtopäätökseksi, että Vuosangan alueen tähänastista kattavampi suojelu ja tehokas rauhoittaminen kevätaikaan raskaalta ampumatoiminnalta on välttämätöntä, jotta metsäpeuran suojelun edellytykset riittävästi täyttyisivät.

 

Metsäpeurat Vuosangassa maaliskuussa 2010

Kellojärven maisemissa, parhaastaan Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueella ja sen lähialueella, liikkuu nyt maalis-huhtikuussa 2010 noin 300 peuran tokka. Sen lisäksi Vuosangan seudulla kerrotaan oleskelevan parisataa eläintä muissa ryhmissä. Se olisi yhteensä noin 60 % Kainuun (Kuhmon) metsäpeuroista, käytännössä ainoasta koko maailmassa vielä jäljellä olevasta geneettisesti monimuotoisesta metsäpeuran osakannasta.

Ei tulla tietämään missä määrin alueella oleskelevat peuravaatimet vasoisivat tänä keväänä Vuosangan puronvarsikorvissa, ellei harjoitusohjelmisto sitä mahdollisuutta niille salli. Ei ole poissuljettavissa, että mahdollisuuden estymisestä saattaisi olla olennaista haittaa peuran kannalle. Tulkinnassa on luonnollisesti sovellettava varovaisuusperiaatetta.

Alueella juuri nyt majailevien tokkien elinoloja ja vasomiskäyttäytymistä ovat saattaneet jo häiritä äskettäin, 23-25.3. ”Peuranvasassa” päivittäin klo 7-23 suoritetut Kainuun Prikaatin kranaatinheitinammunnat. Vasomismahdollisuuksien kannalta tilanne näyttää jatkossa kovin huonolta. Käytännössä koko huhtikuun 12. päivän ja kesäkuun 19. päivän välisen ajan suoritetaan Vuosangassa käyttösuunnitelman1 mukaan kovapanosammuntoja tykistöllä tai muilla raskailla aseilla.

Mikäli peurat ovat jo nyt katsastamassa vasomispaikkojaan, ei nähtävästi auttaisi tuota eikä tätä, vaikka ammuntoja vältettäisiinkin juuri metsäpeuran oletettuna vasomisaikana, niinkuin vaihekaavan luonnosvaiheen vaikutuksia arvioinut Sito Oy vaikutusten arviointi -raportissaan2 (sen sivulla 47) suosittelee. Yhdistys ei pidä todennäköisenä, että peurat pysyttelisivät pari-kolme kuukautta kuulolla ja kun supistukset ehkä alkaisivat sopivasti ammuntojen tauottua, vaatimet päättäisivät, että äkkiä Vuosankaan vasomaan. Rauhoittamisen olisi alettava hyvissä ajoin ennen vasomisaikaa.

Siton raportissa esitetään Vuosangan toimintojen ja metsäpeuran suhteen tutkimuksesta erikoisia väittämiä. Raportin sivuilla 46-47 esitetään, että harjoitustoiminnan ja ammuntojen vaikutuksia metsäpeuran sijoittumiseen alueelle ei ole tutkittu. Heti perään kuitenkin väitetään, että ampuma- ja harjoitustoiminta ei olisi vaikuttanut kannan romahtamiseen. Yhdistys ei ole tietoinen tutkimuksesta, jossa se olisi osoitettu.

 

Metsäpeura ja Kainuun luontomatkailu

 

Kainuun ja erityisesti Kuhmon tulevaisuuden kehitysvisioissa panostetaan luontomatkailuun.Ylä-Vieksillä ollaan tulossa täysillä mukaan. Metsäpeuralla on siinä itseoikeutettu erityisasema.

Metsäpeurasta puhuttaessa ei tule unohtaa sen mitä luonteenomaisinta elinaluetta, Lampi-Vuosankaa3, Euroopan lampi- ja pienvesirikkainta aluetta. Se ilmentää erinomaisesti Vuosangan ainutlaatuisuutta metsäpeuran kannalta. Samalla se muodostaa Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen maalialueen keskimmäisen kolmanneksen, jolla Kainuun Prikaatin tykistön maalit sijaitsevat. Sito Oy:n raportissa tehdään sekä Lampi-Vuosangan että metsäpeura-asian kannalta järkevä ehdotus: Mikäli vaihekaavaratkaisuksi tulisi Vuosanka, olisi maalitoiminta syytä siirtää pois lampirikkaimmalta alueelta. Vaikka sillä ei Vuosangan metsäpeura-asiaa saada ratkaistua, olisi se kuitenkin teko oikeaan suuntaan.

Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry esittää, että kuntayhtymä ja vireillepanon tiedoksi saaneet viranomaiset muiden tahojen tuella asettaisivat Siton ehdotuksen toteutumisen vähimmäistavoitteekseen. Siitä olisi tosin lyhyt matka varmempaan ratkaisuun. Sito Oy:n raportissa käsitellään vaihtoehtoa (VE0), jossa raskasaseammunnat suoritettaisiin Rovajärvellä Vuosangan sijaan. Puolustusvoimien ilmoittamiksi vuosittaisiksi Kajaani-Rovajärvi -kuljetuskustannuksiksi esitetään raportissa 190 000 euroa. Yhdistyksellä ei ole toistaiseksi tietoa laskelmasta eikä siten siitäkään, olisiko siinä arvioitu valtiontaloudelle koituvan nettokustannuksen suuruutta. Selvää kuitenkin on, ettei sen tulisi saada sanella Vuosangan vasomisalueiden eikä Lampi-Vuosangan kohtaloa. Vuosangan maalialueen ja sen valumavesistön tammukkapurojen jokihelmisimpukkatilanne tulee myös selvittää kiireellisesti. Laji sisältyy metsäpeuran tapaan luontodirektiivin liitteeseen II.

Perhon Keskuskoululla järjestettiin 22.11.2009 Metsäpeura Suomenselällä 30-vuotisjuhlaseminaari. Ylitarkastaja Jukka Bisi Metsähallituksesta kertoi puheenvuorossaan, että kehitteillä on ajatus metsäpeuran hyödyntämiseksi luontoturismissa. Koirasalmen luontotuvasta Salamajärven kansallispuistossa ollaan kehittämässä hänen mukaansa metsäpeuratiedon keskusta. Tavoitteena on, että vuositasolla noin 20 000 matkailijaa vierailisi puistossa.

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava sanoi samassa tilaisuudessa Suomen olevan kokonaisvastuussa metsäpeuran maailmankannan säilyttämisestä, koska Venäjän metsäpeurakanta on ilmeisesti salapyydetty lähes loppuun. Vastuu on tosiasiallisesti Kainuulla. Huteihin ei olisi varaa, vaan kaiken olisi onnistuttava ja kaikki konstit käyttöön otettava.

Mitenkään väheksymättä metsäpeuran Suomenselän osakannan merkitystä lajin säilymisen varmistajana tuo yhdistys esille käsityksenään, että:

  • Metsäpeuran Kainuun osakannan tiedetään olevan maailman ainoa geneettisesti monimuotoinen ja siten ainutlaatuisen arvokas. Sitä on suojeltava sekaantumasta poroon ja sisäsiittoisuudelta.
  • Suomenselän kanta tiedetään sisäsiittoiseksi. Se on liian suuri, jotta siitä olisi enää luonnollisen monimuotoista tehtävissä.
  • Suomenselän kannan sisäsiittoisuuden vaikutusta kannan elinvoimaisuuteen pitkällä aikavälillä tuskin tunnetaan. Joko se saattaisi näkyä viimeaikaisessa kannan kehityksessä? Yhdistys viittaa asiassa lisäksi University of Colorado:n tutkimukseen4 vuodelta 2008. Sen mukaan sukupuuttoon kuolemisen uhkaa arvioitaessa käytetyissä matemaattisissa malleissa on vakava virhe ja malli suuresti aliarvioi uhkaa. Tutkimuksen perusteella näyttäisi, että Kainuun metsäpeurojen määrä on ollut jo vuosia kriittisen rajan alapuolella. Mikäli niin olisi ja mitä kauemmin se siellä pysyisi, sitä suuremmiksi muodostuvat riskit.
  • Mahdollisesti (vaikka vain väliaikaisestikin) voimistuvan sisäsiittoisen kannan ja monimuotoisen, mutta olosuhteiden paineessa (vaikka vain väliaikaisestikin) heikentyneen kannan tuleva kohtaaminen ei ehkä välttämättä ole jälkimmäisen monimuotoisuudelle hyväksi. Kuinka sen käy, jos sisäsiittoisen kannan hirvaat (keskenään veljeksiä, velipuolia?) syrjäyttävät monimuotoisen kannan johtajat?
  • Tavoitteena ei tulisi olla välttävän riittävä monimuotoisuus, vaan olemassa olevan pelastaminen. Siinä ei ole yhtään ylimääräistä. On yksiselitteisesti suosittava monimuotoisen kannan lisääntymistä.

Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry esittää, että valtakunnallisen metsäpeurakeskuksen sijoittamista harkittaisiin uudelleen. Petolan sijainti jo Kuhmossa ei saisi kelvata verukkeeksi Kuhmon ohittamiseen. Minkä sille voi, että Kuhmo tunnetaan sekä pedoistaan että monimuotoisista metsäpeuroistaan? Yhdistys esittää, että kuntayhtymä ajaisi osaltaan voimakkaasti Vuosangan metsäpeurakeskuksen perustamista. Tuskin voitaisiin parempaa nimeä keskukselle keksiä: ”Peuranvasan” Metsäpeurakeskus!

 

Metsäpeuran elinolosuhteet Vuosangassa

 

Metsapeura Vuosangan maalialueella

Yksinäinen hirvas tykistön suorasuuntausampumapaikan maalissa5 kuvaa metsäpeuran päivän tilannetta Vuosangassa pahimmillaan.

Hirvet tulevat oletettavasti runsastumaan vielä nykyisestään Vuosangan alueella siellä toteutetuista suurhakkuista (pelkkä maalialue noin 3400 hehtaaria) aiheutuvan ja osin alueella harjoitettavien toimintojen ylläpitämän vesakoitumisen ansiosta. Hirvien puoleensa vetämät sudet ja muut pedot tulevat varmistamaan, että Vuosanka ja laajalti sen ympäristö pysyvät houkuttelevista ruokamaista ja verenvedosta huolimatta epäsuotuisina metsäpeuralle, ellei tilannetta oteta tehokkaasti hallintaan.

Suomen erityisvastuulla olevan metsäpeuran Kainuun osakanta on vuodesta 2001 lähtien voimakkaasti taantunut. Taantuminen alkoi vuosi sen jälkeen, kun Vuosangan ampuma- ja harjoitusaluetta laajennettiin ja pidennettiin 25.1.2000 pohjois-eteläsuunnassa noin 10 kilometrin läpimittaisesta noin 18 kilometrin mittaiseksi. Se on tosiasia siinä kuin susien runsastuminen suunnilleen samaan aikaan. Laajentamisen ansiosta voitiin ottaa lyhyen itä-länsi -suuntaisen ampumalinjan lisäksi käyttöön noin 15 kilometrin pituinen pohjois-etelä -suuntainen ampumalinja Kelloperä-Lauttajärvi-Kielilampi. Puolustusvoimat aloitti vuonna 2000 Vuosangassa raskaiden kenttätykkien laajemman käytön ja lisäsi samalla arsenaaliin järeimmät 155 mm:n kaliiperiset kenttätykit ja hieman myöhemmin lisäksi raketinheittimet. Vuosangan vuosittaisten erityisen meluisten ja toiminnallisten vuorokausien määrä kasvoi olennaisesti. Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry:n mielestä on erittäin todennäköistä, että asialla on ollut ja on merkittävää vaikutusta metsäpeuran menestymiseen. Ylävieksiläiset ovat voineet seurata tapahtumia ja muutoksia ”livenä” aitiopaikalta jo kymmeniä vuosia, joten heidän käsityksillään on tietoarvoa.

MMM:n julkaisussa ”Suomen metsäpeurakannan hoitosuunnitelma, 9/2007” esitettyyn karttaan6 on yhdistys lisännyt Vuosangan ampuma-alueen sijainnin ja suuntaa-antavan, yhdistyksen arvioiman melualueen rajauksen. Täydennetty kartta viittaa siihen, että Vuosangan ampuma-alueen toiminnan vaikutus metsäpeurakannan kehitykseen on merkityksellinen, pitkäaikainen ja ulottuu etäälle. Vuosangan ampuma-alueen maalialue on karttaan piirretyn ampuma-alueen yläosassa. Se jakaa länteen pyrkivän metsäpeuran talvilaidunalueen kahteen haaraan. MMM:n samasta julkaisusta poimittuihin otteisiin sisältyvään kuvaan7 on lisätty Vuosangan tykistöammuntojen aloittamisajankohta. Uudet lisäykset lukuihin ovat 880, 921 ja nyt siis 811.

LiiteF3_Metsapeura_hoitosuunnitelma_ote2

(klikkaa isommaksi)

 

 

PDF

Metsäpeuran Kainuun osakannan elinalue rajautuu sitä pohjoispuolella poronhoitoalueesta erottavaan peura-aitaan. Sen ja Vuosangan ampuma-alueen väliin jää vain muutamien kilometrien levyinen kaista, jonka muun muassa rautatie halkaisee ja jonka yli Vuosangan melualue yltää. Kaistan kapeus ja olosuhteet vaikeuttavat metsäpeuran vaeltamista sen kautta.

Vuosanka on ollut metsäpeuran leviämisreitti idästä länteen ja metsäpeuran elintavat ajavat sitä vaeltamaan pitkin totuttuja polkujaan talvi- ja kesälaidunten välillä. Vaellukset tapahtuvat Kuhmossa, myös Vuosangassa, tyypillisesti itä-länsi -linjalla.. Nähtävästi Vuosangan alue on ollut vähintään jo vuosisatojen, ellei -tuhansien ajan metsäpeuran erityisen tärkeä vasomisalue. Nimi ”Vuosanka” esiintyy jo 1500-luvun asiakirjoissa. Vasominen Vuosangassa tulee turvata.

 

Ystävällisin terveisin,

 

Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry

Niemenkyläntie 165

88730 Ylä-Vieksi

 

Eeva Kyllönen

puheenjohtaja

 

Timo Niskanen

varapuheenjohtaja

 

Pekka Pääkkönen

hallituksen jäsen

 

 

Tiedoksi:

Kainuun maakuntahallituksen jäsenet

Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen, Kainuun maakunta -kuntayhtymä

Puheenjohtaja Timo Säkkinen, Kainuun maakuntavaltuusto

Kansanedustaja Timo Korhonen, Kainuun maakuntavaltuuston jäsen

Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi -työryhmän jäsenet

Ympäristöministeriö

Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

RKTL

Maa- ja metsätalousministeriö

Metsähallitus

Puheenjohtaja Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliitto

Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi

Puolustusministeriö

Kainuun Prikaati

Kuhmon kaupunki

Ristijärven kunta

 

1http://www.mil.fi/maavoimat/joukot/kaipr/vuosangan_kaytto.dsp

2http://maakunta.kainuu.fi/general/Uploads_files/Aluidenkaytto/Vaihtoehtojen_vaikutusten_arviointi.pdf

3http://www.vieksi.fi/images/VuosanganLampialueMaalit.jpg

4http://www.colorado.edu/news/r/efcb5fcc44583874f06555c219320316.html

5http://www.vieksi.fi/images/Metsapeura_Vuosangan_maalialueella_medium.jpg

6http://www.vieksi.fi/documents/LiiteF3_Metsapeura_hoitosuunnitelma_ote2.jpg

7http://www.vieksi.fi/documents/LiiteF2_Metsapeura_hoitosuunnitelma_ote1.pdf”