Sateinen sääkään ei latistanut osallistujien mielenkiintoa ja aktiivisuutta lauantaina 15.6 järjestetyssä luonnonyrttien poimijakoulutuksessa, jossa tutustuttiin maitohorsman ja mesiangervon keruun ja hyödyntämisen saloihin. Kurssin vetäjänä ja kouluttajana toimi Kainuun ammattiopiston luonnontuotealan opiskelija Mari Heikura. Koulutuksen tarkoituksena oli valmentaa osallistujia yrttien kaupalliseen poimintaan, ja testiosuuden jälkeen kurssilaiset saivatkin osoituksesi osaamisestaan poimijakortin, joka kelpaa todisteeksi myös yrttien ostajalle.
Sadekin taukosi juuri sopivasti kurssilaisten maasto-osuuden ajaksi. Horsman ja mesiangervon ollessa yleisiä kasveja ei Hassilan kauniista pihapiiristä tarvinnut lähteä kauaksi niitä poimimaan.
Villiyrttien kaupallisessa poiminnassa on huomioitava erilaisia asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon myös yrttejä omaan käyttöön poimiessa. Yrttien poiminnassa on kiinnitettävä huomiota keruupaikkaan ja tiettyihin suojavyöhykkeisiin (esim. ei poimintaa isojen teiden ja peltojen läheltä) sekä puhtaisiin ja hygienisiin keruuastioihin ja välineisiin – myös käsiin. Hyttyskarkotetta ei parane suihkutella eikä aurinkorasvaa levitellä kesken keruun.
Yrttejä on Suomessa kerätty ja hyödynnetty erityisesti rohdoksina, luonnon lääkekaappina vanhastaan eli uusi juttu niiden kerääminen ja hyödyntäminen ei ole. Osaamista tuntui ennestään olevan myös monella kurssilaisilla. Ravintokäytössä luonnonyrtit tekevät uutta tuloaan ja ovatkin kasvava trendi. Villiyrttejä kannattaakin Marin mukaan tarjota esimerkiksi suoraan ravintoloille.
Horsmasta on paitsi rentun ruusuksi myös yrttijuomaksi ja tuoreina lehtinä salaatin lisukkeeksi. Nuoret versot käyvät myös mainiosti parsan korvikkeeksi: ne voidaan keittää parsan tavoin ja pistellä poskeen voinokareen kera. Mesiangervostakin voi tehdä yrttijuomaa (teetä). Se saattaa myös viedä päänsäryn mennessään, sillä se sisältää salisylaatteja eli vaikuttaa miedon särkylääkkeen tavoin. Litrakaupalla sitä ei siksi kannatakaan lipittää eikä varsinkaan yhtäaikaa muiden särkylääkkeiden käytön kanssa.
Mari opasti myös yrttien oikeaoppiseen kuivaamiseen. Kaupalliseen tarkoitukseen eli ostajalle poimittaessa kuivuri on välttämätön apparaatti, mutta omaan käyttöön kuivattaessa käy uuninpäällinenkin. Kuivatut yrtit tulisi säilyttää pimeässä, kuivassa ja viileässä sekä mahdollisimman isoina eli murennella pienemmäksi vasta käyttövaiheessa.
Neljätuntisen koulutuksen aikana kaksi luonnonyrttiä tulivat osallistujille varmasti tutuiksi. Muut voivat lueskella niistä ja muistakin luonnonyrteistä vaikkapa Sami Moision, Yrjö Mäkisen, Marja Tuomisen ja Jukka Vauraksen teoksesta Luonnonyrttiopas tai www.luontoportti.fi -nettisivustolta.
