Vanhastaan tiedetään, että Kellojärven pohjassa makaa aarre. Rappareilta uponnut Manamansalon kirkonkello siellä löytäjäänsä odottaa ja muutakin hakemisen arvoista kuuluu olevan. Vauhtia on antanut järven itäpuolelta löytynyt kivenmurikka, jossa on nikkeliä 99 kilogrammaa tonnissa. Luku on huima verrattuna Talvivaaran 2-3 kilogrammaan. Emäkallio on jossakin. Kun sitä ei ole kuivalta maalta löytynyt, olisiko se veden alla?
Kellonjärven jäätä on vahvistettu Huuhilonkylän tasalla pitkin talvea raskasta porauskalustoa varten. Kun kiinnostuksesta ei ollut kuultu vinkkiä syksyllä 2011 Wiexi Vie:n järjestämässä kaivospäivässä, tarkistettiin tiedot Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes), joka nykyään vastaa kaivosten lupa-asioista. Jäälle on menossa Geologian Tutkimuskeskus (GTK), joka on jättänyt keväällä 2012 Tukesille kaksi varausilmoitushakemusta.
Kellojärven tutkimusalueet: http://geomaps2.gtk.fi/tukes/
(ruksaa ”Varausilmoitushakemus”)
Sama epävirallisemmin helpolla tavalla täältä.
Kaikki ei kuitenkaan mennyt kiireessä aivan nappiin. Vaikka ilmoituksissa kerrotaan, että maanomistajien luvat olisi hankittu, ei tutkittavat vesialueet enimmäkseen omistavalta Vieksin osakaskunnalta ollut kysytty. Osakaskunnan otettua yhteyttä toimijaan alkoi vyyhti nopeasti selvitä. GTK on pyytänyt ja saanut osakaskunnalta tutkimus- ja maastossaliikkumisluvan. Reikiä tulee kolme, kukin 150 metriä syvä.
GTK:n mukaan Kellojärven paikalla on lainehtinut 2,8 miljardia vuotta sitten maan uumenista purkautunut laavajärvi. Hellettä on Vieksillä pitänyt, kelluipa se silloin missä päin maailmaa tahansa. Sellaisissa oloissa voi pintaan nousta sitä sun tätä ja rikastua malmioksi.
Pohjoisempi GTK:n varausalueista yltää Kuivajärven yläosiin saakka Korpijärven yli. Niemenkylän kohdalla on alueen kyljessä kolo, koska varauksen on pidettävä etäisyyttä Niemenkylällä olevaan valtaukseen. Kuivajärven Niskaniemessä porauttaa GTK kevätpuolella 2013 kaksi peräti 500 metriä syvää reikää vinosti järven alle.
Muutakin tuoretta vipinää alalla Vieksillä on. Kuhmossa on nähtävänä Piilolan ja Aittojärven välisen kaistaleen valtaushakemus ja Härmäjoesta pohjoiseen päin asutukseen rajautuvan tienvarsialueen valtaushakemuksen kuulutusaika on juuri päättynyt.