  |
Ylä-Vieksin kyläyhdistys
ry
Niemenkyläntie 165 88730 Ylä-Vieksi |
Ylä-Vieksi
on hieno kylä Kuhmon luoteiskulmalla, Kajaanista itään.
Täällä on hyvä asua, tehdä työtä ja viettää vapaa-aikaa. Elämänuskomme
on
paineidenkin alla aina kestänyt. Jos hyvä tulevaisuutemme on
meistä kiinni, se toteutuu.
Kylän yhteishenkeä vahvistaa kylästämme aimo palasen lohkaisevan
puolustusvoimien Vuosangan harjoitusalueen
jatkuva laajentumishalu.
Meillä eletään luonnossa tässä ja
nyt. Erämaat ovat laajat joka suuntaan. Kellojärvi lainehtii
keskellä kyläämme ja on suurin kaikista noin 500
järvestämme ja lammestamme. Metsäpeura viihtyy harjuillamme
ja soillamme ja suosii niitä vasomispaikkoinaan. Susia ja
muitakin suurpetoja, pienemmistä puhumattakaan, piisaa joka
lähtöön. Riistaa riittää pataan pantavaksi. Marjastus on
perinteinen kilpalajimme ja herkkutatin erotamme kärpässienestä.
Vuosangan harjoitusalue, maakuntakaava ja vaihekaava
11.8.2010 ELY-keskus vitkuttelee - Metsähallitus toimiiMeno Vuosangassa jatkuu entisellään, ellei vain kiihdy. Metsähallitus hakkaa kuin hädässä Vuosangan Natura-alueiden rajoilla. ELY-keskukselle on esitetty asiassa vaatimuksia ja pyyntöjä. Alla sikermä 8.8.2010 otettuja valokuvia Pellinkankaan Natura-alueen rajalla 6-8.8.2010 suoritetusta hakkuusta. Metsä oli 180-vuotiasta.       Päivitys 22.8.2010: Kainuun ELY-keskus päättää - 10.8.2010, että 24.5.2010 tehty hallintopakko -vireillepano olisi perusteeton. Kusti polki päätöstä Vieksille viikon. Palataan asiaan, kun päätös on avattavissa tässä linkkinä. Alempana esitetty hakkuukysymys ei päätökseen ehtinyt. Mutta olisihan se ollut selvitettävissä virankin puolesta. ELY-keskuksen päätöksessä todetaan, että hallintopakkopykälän tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi luonnonsuojelulain vastaisten hakkuiden estäminen. 140-vuotias vuonna 1809 Vuosangan uusien hakkuiden ei oikeastaan pitäisi yllättää. 2000-luvun alussa suoritetuissa maalialueen jättihakkuissa hakatut metsät olivat metsänkäyttöilmoitusten mukaan noin 120-140 vuoden ikäisiä, jokunen vähän yli. Yli 140-vuotias olisi ollut "vanhaa" metsää. Alueen länsipään noin 600 hehtaaria Lauttajärven ja Sutisenjoen välistä piti sisältyä vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja myöhemmin Naturaan. Alue muljahti ulos listoilta, kun siellä piti päästä höökimään. Ettäkö tuo metsä ei ollut riittävän vanhaa? Alueella kasvoi viimeistään 1670-luvulla kasvunsa aloittaneita puita. Sellainen oli 140-vuotias, kun Suomi liitettiin Venäjään. Päivitys 13.8.2010: Reunavaikutus Pellinkankaalla Eikö Pellinkankaan Natura-alueen puolelle aiheudu hakkuusta ns. reunavaikutusta? Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa (s. 12) todetaan, että hakkuun aiheuttama metsälajistolle haitallinen reunavaikutus ulottuu yleensä 20-50 metrin päähän metsän reunasta. Eli se voi ulottua pidemmällekin. Myös on määritelty reunavaikutuksen ulottuvan pohjoisessa havumetsässä aukon reunasta kahden, kolmen puunmitan verran metsän sisään. Kuvassa alla kuusitukkeja tienvarressa 11.8.2010. Entinen yhtenäinen kuusikko on kuin veitsellä leikaten halki ja pois Natura-alueen rajaa myöten (ks. yllä kolmas kuva vasemmalta). Reunavaikutus Natura-alueella on varma.  Kivikankaan hakkuut 2010 Heinäkuussa 2010 hakkasi Metsähallitus noin 30 hehtaaria ja 5500 m3 Hevoshuuhdinpuro ja Honkivaaran Natura 2000 -alueen pohjoispuolelta Kivikankaalta. Siinä pantiin Natura-alue pihtiliikkeellä ahtaalle, kun huutomatkan päässä Natura-alueen toisella puolella sen etelärajalla on Vuosangan laajin tykistön tuliasema-alue. Yhdistyksen viime keväällisten vaatimusten mukaan ei tietä Kivikankaalle olisi saanut rakentaa eikä hakkuuta siellä suorittaa ilman Natura-arviointia. Alla kuvissa Kivikankaan uutta tietä, osa sieltä hakatuista tuhansista kuutiometreistä ja kurkistusaukko Natura-alueelle.    Vuosangan metsäsertifioinnista Lanssien pinoihin pölkyn päähän kiinnitettäviin lappusiin laitetaan kansalaishavaintojen mukaan yleensä ostajan nimi. Jostain syystä näyttää Metsähallitus pitävän asianmukaisena nimenomaan jättää ostajien nimet pois pinolappusista Vuosangan Natura-alueiden lähellä hakatessaan. Olisiko asialla ja puutavarayhtiöiden julistuksilla kajota vain kestävän kehityksen periaatteilla kasvatettuihin ja hakattuihin puihin tekemistä keskenään? Pellinkankaalla hakatut puut olivat ikihonkia ja -kuusia. Paha on kenenkään kehua niitä kasvattaneensa. Millään periaatteella. Pinolappusten mukaan olisi hakattu metsä sertifioitu PEFC-järjestelmällä. Sertifioija olisi DNV Certification Oy/Ab numerolla 979-2001-HEL-DNV. Jos Pellinkankaan 180 vuotta vanha puuraaka-aine on kasvatettu hyvän metsänhoidon kriteerejä noudattaen, niinkuin pinolappu on takaavinaan, on metsän jättäminen uudistumaan ja kasvamaan oman onnensa nojaan pariksi sadaksi vuodeksi Metsähallituksen mielestä hyvää metsänhoitoa. Koko ketjun Metsähallituksesta lopputuotteen valmistajaan pitää olla selvillä siitä, että puuraaka-aine todella on peräisin sertifioiduista metsistä. Metsähallituksen tapauksessa ei PEFC-lappu taida paljoa taata. Vai onko DNV käynyt tarkistamassa Pellinkankaalla kuinka nyt hakattu metsä oli kasvatettu ja sitten hakattu? Tuskin. Eiköhän Metsähallituksen miljoonien metsähehtaareiden sertifiointi ole tehty köntässä enimmäkseen papereiden ja pistokoeluonteisten maastokäyntien perusteella. Metsähallituksen vastuulle on jäänyt noudattaa arvioijalle esittämiään papereita ja luultavasti laadittua käsikirjaa. Sertifiointinumeroja on koko maahan vain yksi. Metsähallituksen Kuhmon konttori läiskii sillä oikeutuksella PEFC -pinolappusia pölkkyihin Pellinkankaalla. Aikalailla pelleilyä. Metsähallitus on PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry:n jäsen. Metsähallituksen mukaan "metsäsertifioinnin avulla asiakas voi varmistua siitä, että tuotteen puuraaka-aine on kasvatettu hyvän metsänhoidon kriteerejä noudattaen. ... Metsäsertifikaatin lisäksi Metsähallituksella on PEFC Annex 4 –standardin mukainen puun alkuperäketjua koskeva sertifikaatti, joka takaa sen, että Metsähallituksen toimittama puu ei ole peräisin ... laittomasti hakatuista metsistä". Pellinkangasta hakannut Metsähallitus on jäsenenä PEFC:ssä, joka on jäsenenä IUCN -organisaatiossa. Tämä taas on muun muassa laatinut kriteerit lajien uhanalaisuuden määrittämiseksi. Niitä pitää EU:ssa soveltaa. Kriteerien mukaan olisi metsäpeuran uhanalaisuusluokkaa pitänyt korottaa jo hyvän aikaa sitten. Metsäpeura on Pellinkankaan priorisoitu direktiivilaji. Ympyrä sulkeutuu, mutta sen päät eivät kohtaa. 24.5.2010 Hallintopakkoja on asetettava pikaisestiPäivitys 18.6.2010: ELY-keskukselle tehtyyn vireillepanoon on tehty lisäys. Siinä haarukoidaan Natura-arviointien tarvetta kyselemällä niitä näitä. Lisäyksen nettiversioon on lisätty alaviitteisiin linkkejä, joita ei itse vireillepanossa ole. Kun on jo tullut selväksi, että Natura-arvioinnit on tehtävä, pitää Kainuun ELY-keskuksen asettaa hallintopakot, joilla estää enemmät Natura-arvojen heikkenemiset. Yhdistys teki asiassa ELY-keskukselle vireillepanon. Keskeinen toimenpiteiden peruste on metsäpeurakannan jyrkkä alamäki. Kuhmon kaupungilla on yhtäläinen oikeus tehdä samassa asiassa vireillepano hallintopakon asettamiseksi. Tässä tapauksessa se pitäisi tulkita velvollisuudeksi. Yhdistys teki 25.5.2010 asiassa aloitteen Kuhmon kaupungille. Ristijärven ja Sotkamon kunnilla ja paikallisilla järjestöillä on sama oikeus. Päivitys 11.8.2010: Kuhmon kaupunginhallitus päätti 14.6.2010: "Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen ao. viestissä mainittuun vireillepanoon yhtyminen on kaupungin toimesta tarpeetonta, koska asia on jo kertaalleen pantu vireille kyläyhdistyksen toimesta. Kaupungin oman vastaavan vireillepanon tekeminen on samasta syystä aiheetonta ja epätarkoituksenmukaista..." Noin näppärästi siirtyvät luontomatkailuun suuntautuvassa Kuhmossa Natura-alueiden suojeluasiat kyläläisten vastuulle. Päätöksestä ei ilmene, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Metsähallituksen metsänhoitoesimies, olisi jäävännyt itsensä. 14.5.2010 Vuosangassa on tehtävä 8 Natura-arviointiaAlempana olevassa 15.4.2010 jutussa mainittua konsulttia ei tarvita eikä sitä saakaan palkata. Ison osan uuden konsultin työstä on Sito jo vuonna 2009 tehnyt. Siton raportissa vedetyn selvääkin selvemmän johtopäätöksen mukaan seitsemän Natura-aluetta pitää arvioida, jos Vuosanka valittaisiin. Kahdeksas on yhdistyksen mielestä Solansuo Sotkamossa. Viimeistään lokakuussa 2009 olisi kuntayhtymän pitänyt oikopäätä ryhtyä Natura-arviointeihin. Tosin sen olisi pitänyt niin tehdä jo vahvistettua maakuntakaavaa vuosia sitten valmistellessaan. Yhdistys teki 14.5.2010 kuntayhtymälle Natura-vireillepanon vaatien siinä Natura-arviointien tekemistä. Natura-arvioinnit ovat vaativia tehtäviä, joissa ei voida oikaista. Voidaan odottaa, että valmista ei tule pitkään aikaan. Kesäkeliä olisi odoteltava ja tälle suvelle se ei mitenkään ehdi. 14.5.2010 Vaihemaakuntakaavan valmistelu pitää keskeyttääYhdistys vaatii Natura-vireillepanossaan kuntayhtymältä myös vaihemaakuntakaavan valmistelun keskeyttämistä ja muihin sen toimivallassa oleviin toimenpiteisiin ryhtymistä. Natura-arviointien tekemisvelvoitteen on täytynyt valjeta viimeistään syys-lokakuussa 2009 isolle joukolle viranomaisia, kun Siton raportti oli loppusuorallaan. Viranomaisten nimittämät vaikutusten arviointi -työryhmän asiantuntijat olivat seuranneet silmä kovana Siton työtä pitkin vuotta. Heidän piti tietää, että Siton raportissa päädyttiin Natura-arviointien tekemiseen. Olihan ryhmä itse määritellyt toimivaltansa mukaisesti mitä Siton piti tehdä Naturan kanssa. Sito teki tasan tarkkaan juuri sen ja selväsanaisesti tuloksen raportoi. Eivätkö asiantuntijat tulosta ja siitä johtuvia velvoitteita ymmärtäneet vai mikä oli? Samalla kun Natura-arviointien tekotarve selkisi kuntayhtymälle ja muille asianmukaisille viranomaisille, olisi vaihekaavasuunnittelu ja kaikki muut mahdollisestikin Natura-suojeluarvoihin heikentävästi vaikuttavat suunnitelmat ja hankkeet pitänyt panna täysin seis. Jatkaa saa vasta, kun arvioinnit on tehty ja muutamat lausunnot hankittu. Siihen velvoittivat maankäyttö- ja rakennuslain 197 § yhdessä luonnonsuojelulain 65 §:n kanssa sekä EY-tuomioistuimen ja KHO:n päätökset. Mitä turhia meillä Kainuussa: 1) Alueiden käyttö -yksikkö jatkoi kaavan valmistelua ja esitteli maakuntahallitukselle ratkaisuksi Vuosangan. 2) Maakuntahallitus jatkoi kaavan valmistelua ja teki 9.11.2009 koko vaihekaavan kauaskantoisimman päätöksen, kun se valitsi Vuosangan. 3) Kuntayhtymä hakee uutta konsulttia. 4) Kainuun ELY-keskus jätti asettamatta LSL 55 §:n toimenpidekiellon Vuosankaan. 5) Kainuun ELY-keskus jätti ryhtymättä LSL 57 §:n pakkotoimiin suunnitelmien ja hankkeiden keskeyttämiseksi. 6) Puolustusvoimat jatkoi ikäänkuin ei mitään. 7) Metsähallitus hakkasi kuin viimeistä päivää kyseisten Natura-alueiden liepeillä ja teki teitä. 8) Kainuun metsäkeskus tosiasiallisesti siunasi Metsähallituksen ilmoitukset, kun ei ilmoittanut Natura-arviointitarpeesta ELY-keskukselle. Olisi turhaa vaatimattomuutta väittää, ettei Metsäkeskuksella ollut toimivaltaa. Ja olisiko Metsähallitus hakannut, jos metsäkeskus olisi sille näkemyksensä kertonut. 9) Kuhmo , Ristijärvi ja Sotkamo menivät joukon mukana ajopuuna, mitä nyt ehkä hieman pystyivät avittamaan. 12.5.2010 Ministeri Anttilalla on iso metsäpeuravastuuAlempana olevassa 31.3.2010 jutussa on kerrottu metsäpeuran alamäestä. Yhdistys kirjoitti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle hänen ministeriönsä vastuulla olevasta metsäpeuran hoitosuunnitelmasta. Sen toteutuminen ei hyvältä näytä ja suunnan kääntöön olisi ryhdyttävä vähän äkkiä. Yhdistys on laatinut esityksen peurakannan kehityksestä. Epävarmuus Venäjän Karjalan osakannan kehityksestä on suurta, joten tarkempien kaavioiden teko jää viranomaisten tehtäväksi. 15.4.2010 Uusi konsultti tekemään Vuosangan luontoselvityksiäKuntayhtymän hakee uutta konsulttia. Vuosangan luontoselvitys on määrä tehdä marraskuun 2010 loppuun mennessä. Niinkö tuo olisi, ettei kaavaluonnos tänä vuonna valmistu. Tarjousten jättöaika umpeutui 15.4.2010. Työ sisällöksi on määritelty Natura-arvioinnin tarveharkinta Pellinkankaan Natura 2000 -alueen osalta ja nähtävästi selvitysalueiden vesien laadun selvittäminen. Menettely on sen oloista, että parranpärinää siitä ennenpitkää tulee. 31.4.2010 Kuntayhtymä katkaisi vuoropuhelunYhdistys on tehnyt viime kuukausien aikana kuntayhtymälle muutamia vireillepanoja. Aina tulee uutta asiaa ja kysyttävää. Laajakaista on ollut tarpeen myös pyyntöjen toistamiseen, kun vastausta ei kuulunut. Lopulta kuntayhtymä näyttäisi laittaneen 30.3.2010 kirjeellään pisteen vuoropuhelulle. Ja vielä vuoropuheluun halukkaimman vaihekaavan osallisen kanssa! Ennätykseksi ehti yhdistyksen noin 10 kuuroille korville kaikunutta kyselyä yhdestä ja samasta asiasta viimeisten 10 kuukauden aikana. Yhdistys on halunnut saada varmuuden Sito Oy:n vaikutusten arviointityön ohjanneen työryhmän luonteesta. Eli onko se virallinen vai vain kahvittelukerho. Sen tekemisistä ja tekemättä jättämisistä on hankala esittää mielipidettä, kun ei kuntayhtymä kerro ja työryhmä on puhumaton. Luulisi kysymykseen olevan helppo vastata, yksi ähkäisy ja valmista olisi. Kajaanissa ei vaan meinata saada vastausta puristettua. Aiheesta on jo alempana monta juttua, muun muassa 25.3.2010 ja 19.10.2009. Siitä ei yli päästä, että yhdistys tarvitsee sen tiedon. Päivitys 4.5.2010: Kuntayhtymällä on läjäpäin muitakin tärkeitä kysymyksiä vastaamatta ja asiakirjoja antamatta. Yhteensä viitisenkymmentä niistä on kerätty uuteen 3.5.2010 pyyntöön, jotta niihin olisi kätevää vastata. Vuoropuhelun on jatkuttava tavalla tai toisella. 31.3.2010 Huonot enteet vuoropuhelulle Marraskuussa 2008 yhdistys kuuli, että vaihekaavan vaikutusten arviointi -työryhmä oli perustettu jo kuukausia aikaisemmin ja pelkistä viranomaisista. Se oli kaavan virallisen valmistelureseptin, osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), vastainen veto. Yhdistys oli pitänyt selvänä ryhmään mukaan pääsyä, kun niin OAS:sta oli luettavissa. Kuntayhtymä kieltäytyi antamasta yhdistykselle työryhmän ensimmäisestä kokouksesta laadittua muistiota. Panttasi sitä puoli vuotta ja antoi vasta, kun oli saanut yhdistyksen kantelun tuloksena oikeuskanslerilta selvityspyynnön. Muutti sitten toukokuussa 2009 OAS:ia, ettei yhdistyksen jäsenyyspuheita tarvitsisi enempää kuunnella. Kuntayhtymän antoi kanteluun 9.4.2009 selvityksen ja vielä toisen selvityksen kantelun laajennukseen. 31.3.2010 Metsäpeuroja on jäljellä enää 811 eläintä Uusimman tiedon mukaan Kainuun metsäpeuroja on jäljellä 811 päätä. Edellinen laskenta näytti 921 eläintä, johon oli pudottu vuoden 2002 noin 1700 yksilöstä. Nyt alkaa viranomaisilla olla tilanteesta leikki kaukana. Yhdistys teki asiasta kuntayhtymälle vireillepanon. Ylä-Vieksin Kellojärven maisemissa, parhaastaan Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueella ja sen lähialueella, liikkui maaliskuun 2010 lopussa noin 300 peuran tokka. Alueella arvellaan olevan vielä parisataa eläintä muissa porukoissa. Se olisi 60 % Kainuun metsäpeuroista, käytännössä ainoasta koko maailmassa jäljellä olevasta geneettisesti monimuotoisesta metsäpeuran osakannasta. Ovat kuin kotonaan. Missä mahtavat suunnitella vasoa? Vuosanka on saamea ja suomeksi Peuranvasa. Olisiko se heillä muistijälkenä paremmilta ajoilta mielessään? Alla kartta "Peuranvasan" lampialueesta. Lampi-Vuosanka on Euroopan pienvesirikkain alue. Ei ihmekään, että se vetää kaikkia puoleensa. 
  Metsäpeuroja Kellojärvellä 03/2010 Metsäpeura Kellojärvellä 2009 "Peuranvasan" lampialue 30.3.2010 Kuhmo selvittelee Vuosangan rakennuslupia ja kiinteistöveroja Yhdistys teki joulukuussa Kuhmon kaupungille vireillepanon Vuosangan alueen rakennusluvista ja kiinteistöveroista. Teknisen lautakunnan valvontajaoston 30.03.2010 pöytäkirjan pykälien 23 ja 27 mukainen suunta on asianmukainen. Kiinteistöverojen osalta jaosto päätti siirtää asian veroviranomaiselle. Vuosangan alueen rakennuslupien ja muiden asioiden osalta se siirsi asian Kuhmon kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallituksen 27.4.2010 esityslistan pykälässä 107 todetaan, että kaupunginhallitus päättää tarvittaessa mahdollisista muista valvontajaoston tarkoittamista jatkotoimenpiteistä. Yhdistyksen tiedossa ei ole, että valvontajaosto olisi päätöksessään tarkoittanut tiettyjä jatkotoimenpiteitä. Valvontajaosto päätti vain "saattaa muilta osin Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen 15.2.2010 lähetetyn sähköpostiviestin kaupunginhallituksen tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten". Osapuolten tiedossa on koko ajan ollut, että rakennuslupa-asia on siirrettävä toimivaltaiselle lakisääteiselle viranomaiselle ja siirrosta on ilmoitettava yhdistykselle. Kaupunginhallitus ei ole kyseisessä rakennusluvan tarveasiassa toimivaltainen. 29.2.2010 Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi ympäristölupavaatimukset Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen Kainuun ympäristökeskuksen 4.4.2008 antamasta päätöksestä, jonka mukaan Vuosangan toimintaan kokonaisuutena ei tarvittaisi ympäristölupaa. Päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asiaan palataan myöhemmässä vaiheessa. 25.3.2010 Ryhmä rämä Vaihemaakuntakaavan vaikutuksia on jo puolitoista vuotta arvioinut viranomaisjäsenistä koostettu työryhmä. Sen luonteesta ei varmaa selvää ole suostuttu kertomaan, vaikka miten kysyy. Vaihtoehtoja on lähinnä kaksi: työryhmä on kuntalain 17 §:n mukainen toimikunta (mikä se selvästi on), tai se on epävirallinen kahvittelukerho, eli pelkkä muotoseikka. Kumpi siis, kun sen tietäminen olisi tärkeää vaihekaavan osallisille? Näillä pitää olla asianmukainen mahdollisuus esittää mielipiteensä työryhmän velvollisuuksista ja sen tekemistä ratkaisuista. Nyt se on estetty. Yhdistys teki asiassa vireillepanon. Työryhmää koottaessa on miesenergia ollut arvossaan. Alunperin oli 20-henkisessä ryhmässä 2 naista! Nyt on kolme. Tasa-arvolain mukaan pitäisi naisia olla valittuina vähintään 40 % eli 8, eikä lain henki vielä sittenkään toteutuisi. Kainuulaiset ja muualta tulleet ukot päättävät yhteistuumin mikä kaava on Kainuun naisille hyväksi. Toimikunta kokoontui viimeksi 4.3.2010 ja julkisti muistion. Siitä nähdään suunniteltuja Vuosangan jatkotoimia. Pykälässä 6 mainittu tarjouspyyntö löytyy jonkun aikaa sähköisessä julkisten hankintojen tietokanta HILMAssa täältä. Kokouksen naiskiintiö oli tällä kerralla joko 20 % tai 25 %, riippuen siitä ketkä lopulta jäseniksi osoittautuvat. Sihteeri on sihteeri. 9.3.2010 Vuosankaan vaikka mutkat suoriksi Kainuun maakuntahallitus teki 9.11.2009 päätöksen valita Vuosanka voittajaksi vaihtoehtojen kilvassa. Sen aikainen aloitusjuttu täällä. Siinä vietiin maakuntahallitusta ja vähän vauhdikkaasti. Hengästytti seuratakin Ylä-Vieksiltä. Kun hieman toivuttiin, alettiin kyselemään ja yhteenvetona tehtiin vireillepano 9.3.2010. Vaaditaan ja kysytään yhtä sun toista, mutta kaikki kieppuu Vuosangan valinnan ympärillä. Asiaan ei oikeasti ole muuta ratkaisua kuin palauttaa maakuntahallituksen karsimat 9 vaihtoehtoa tasavertaisina pöytään ja tehdä työ niin kuin pitää. Osallisten kuulemisen turvaavat lait, ja siinä sivussa asukkaiden oikeudet, tuntuvat olevan kuntayhtymälle jonninjoutavia. Kuntayhtymä ja sen työryhmä lupasivat toukokussa 2010 muistionsa kohdassa 9 ja vielä Kainuun Sanomien sivuilla syyskuussa, että Vuosangan ja Kassunkurun alueilla järjestettäisiin syksyllä 2009 yleisötilaisuudet Siton raportin tuloksista. Oletko kuullut, että olisi järjestetty? Lue vireillepanosta mitä kaikkea muuta on Vuosangan suunnan ihmisten päänmenoksi keksitty. Saisivat kuntayhtymän laillisuudenvalvojat välillä kurmuuttaa omiaan laillisiksi kuviteltujen keinojen käytöstä. Kuntayhtymä laittoi tammikuun alussa 2010 pidetyn vaikutusten arviointi -työryhmän kokouksen muistion vasta 12.3. nettisivuilleen. Se oli johdonmukainen teko. Vireillepanosta nähdään, kuinka viivyttely ja salailu nostettiin syksystä 2009 lähtien entistäkin tärkeämmiksi konsteiksi jyrättäessä eteenpäin. Kaksi kuukautta mokoman parin, mutta tärkeän sivun nettiin laittamiseen on vähän pitkä aika, kun muistiosta on luettavissa, että kovalla tohinalla jo Vuosangan jatkotöitä touhutaan. Ensimmäinen ryhmän muistio saatiin julkiseksi vuosi sitten vasta oikeuskanslerille kantelemalla. Seuraavat julkaistiin netissä tyylikkäästi parissa viikossa. Viime marraskuinen otti taas jo 45 päivää ja suunta on huolestuttava. Tällä kertaa viivyttelyllä saatiin aikaiseksi se, että osallisille ei järjestetty laissa edellytetysti tehokasta mahdollisuutta lausua mielipidettä muistiosta ennen seuraavaa jo 4. maaliskuuta pidettyä kokousta. Yhdistyksellä olisi ollut asiaa. Kainuun hallintokokeilulain 1 §:n mukaan hallintokokeilun tarkoituksena on hankkia kokemuksia nimenomaan muun muassa maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista kansalaisten osallistumiseen. Kainuu kokeilee olla sillä saralla koko maan johtotähti. Luulisi siis, että kansalaisten osallistumista kaikin keinoin tuettaisiin eikä kampitettaisi. Lain hengessä on maakuntahallitus hyväksynyt oikein kansalaisvaikuttamisen ohjelman, jota tuli 9.11.2009 lyöneeksi korville että soi. Onko niin, että osallistumista kannustetaan, mutta se ei saa päästä vaikuttamaan? Osallistua saa kiltisti, kunhan ei liikaa osallistu? Eli että kansalaiset voivat esittää toivomuksia vähän kuin joulupukille. Työryhmän muistiossa esitetty kaavan valmistelutie on umpikuja. Vireillepanosta pitäisi käydä selville, että on välttämätöntä tehdä menneenä syksynä laiminlyödystä asukkaiden kuulemisesta totta ja asettaa sitä ennen kaikki 10 vaihtoehtoa uudelleen pöydälle. On lopetettava junttaaminen ja osallisten sortaminen. On hyväksyttävä, että haetaan paras ratkaisuvaihtoehto eikä sopivin. Otti minkä otti. 25.2.2010 Vieksin rakentajat lausuntokarusellissa Päivitys 9.4.2010: Yhdistys on pyytänyt asiassa lisäksi neuvoa ympäristöministeriöltä. Kuhmon kaupungissa on otettu tavaksi pyytää Puolustusvoimilta lausunto harkittaessa rakennusluvan myöntämisedellytyksiä Vuosangan ympäristössä. Lausuntojahan saa pyytää vaikka paavilta, mutta miten sitten suu pannaan, kun Puolustusvoimat sanoo, ettei puolla luvan myöntämistä? Millä laillisilla perusteilla lupa evättäisiin? Evätähän se silloin pitäisi, jotta lausunnolla mitään virkaa olisi. Taas jos Puolustusvoimien kielteinen kanta ei olisi edes mahdollinen, miksi pyytää lausuntoja ja kuormittaa virkakoneistoa. Yksin luparatkaisujen pitkittyminen turhaan kuukausitolkulla on iso riesa. Yhdistys teki asiassa 13.1.2010 vireillepanon. Rakennusvalvonta on hankalassa rakosessa. Vahvistetussa maakuntakaavassa esitetään selvästi lainvastainen suunnittelumääräys. Mitä lie sen kirjoittaja uneksinut, kun on määrännyt, että Vuosangan melu, tärinä ja paineet on otettava huomioon rakennettaessa Vuosangan "lähialueilla". Millä perusteella? Missä on Vuosangan lähialue, missä sen raja? Pirulliselta kiusanteolta se tuntuu. Kaavaa kun pitäisi rakennuslupaharkinnassa noudattaa. Mutta pitäisi myös jokaisen remonttireiskan tapauksessa tietää, ovatko tontin melu-, tärinä- tai painevaikutukset esteenä luvalle. Sehän jää tietämättä. Puolustusvoimat on asiasta yhtä ulalla kuin kaikki muutkin. Ei sieltä kannata kysellä. Kun ei ole mitä soveltaa, on suosiolla oltava soveltamatta. Laki on samaa mieltä. Ristijärven tai Sotkamon suuntien rakentajat eivät tiettävästi tällaisten kanssa paini. Vinkki: Ongelma olisi helposti ratkaistavissa tulkitsemalla lupaharkinnassa Vuosangan lähialue metrin levyiseksi suikaleeksi. Onhan se lähellä. Kuhmon kaupungin teknisen lautakunnan valvontajaosto antoi päätöksen ja lausunnon, vaikka valvontajaostolla ei yhdistyksen käsityksen mukaan ole mitään tekemistä asian kanssa. Yhdistys teki oikaisuvaatimuksen. 15.2.2010 Liikaa rahaa? - Kuhmo ei kaipaa Vuosangan kiinteistöveroja Vuosangan kiinteistöistä ja kymmenistä rakennuksista ei makseta kiinteistöveroa. Kuhmon kaupunginvaltuuston määräämät kiinteistöverot vuodelle 2010 ovat entistä korkeammat (ks. kaupunginhallitus / 27.11.2009 pöytäkirja / § 327). Kiinteistöveroillasi olet osaltasi tilkitsemässä sitä aukkoa, mikä kaupungin kassaan Vuosangan jäljiltä jää. Yhdistys lähestyi asiassa vaatimuksella Kuhmon kaupunginhallitusta. Sen olisi hyvä kiirehtiä, etteivät vanhasta päästä verot vanhenisi. Sen verran paljon on jo päässyt lipsumaan kaupungilta tienestejä lopullisesti ulottumattomiin. Kajaanissa on aina huolehdittu, että prikaatin kiinteistöistä verot maksetaan. Kuhmon kaupungin teknisen lautakunnan valvontajaosto antoi päätöksen ja lausunnon. Niihin teki yhdistys kaikesta huolimatta oikaisuvaatimuksen. Kuinka paljon virastoaikaa säästyisikään, jos joutavanpäiväisen juntturoinnin sijaan korjattaisiin ilmiselvät kansalaisten esille nostamat puutteet ja virheet oikopäätä. Edistettäisiin mieluummin yhteistä asukkaiden ja kunnan alueen hyvää. Mutta kun ei, pitää keskittyä omien syrjäkyläläisten nujertamiseen, jotta valtakunnan ja kajaanilaisten etu, vieläpä täysin kuviteltu, ei kärsisi. Vielä huonompi, jos virkakoneiston omanarvontunto siinä päsmäröisi. Sitäpaitsi, kaupungin työaikaa käyttivät ja kokouspalkkionsa kuittasivat virka- ja viranomaishenkilöt, joilla ei nähtävästi ole asian kanssa mitään tekemistä. Kuntalain 1 §:n mukaan kunnan tehtävä on pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan = kunnan alueella. Niitä täydellä painolla eikä yhtään mitään muuta. Kajaanilaisten, oululaisten, mikkeliläisten tai helsinkiläisten hyvinvoinnista huolehtiminen ei Kuhmon kaupungille kuulu. Ei myöskään esimerkiksi valtiosta, puolustusvoimista tai helsinkiläisistä liikelaitoksista huolehtiminen, vaikka miten mieli viranhaltijalla saattaisi tehdä. Niiden kaikkien eduilla on omat puolustajansa ja varmaan riittävän vahvat ilman Kuhmon panosta. Niin on systeemin tarkoitettu toimivan. 4.1.2010 Melu jaksaa puhuttaa Yhdistys pyysi 4.1.2010 Kainuun ELY-keskukselta kannanottoa Vuosangan meluselvityksen puutteista. Yhdistystä huolestuttaa mahdollisuus, että viranomaiset olisivat saaneet vajaaksi ja virheelliseksi tiedettyä melutietoa. ELY-keskus antoi pyyntöön ja samalla kaupan päälle Öykyrämäen melun tilanteesta lausunnon. Siihen on liitettynä meluasioissa ympäristöhallinnon asiantuntijatahona nykyään toimivan Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto. Lausunnoista käy niiden puutteista ja virheellisyyksistä huolimatta selväksi, että ympäristölupa tarvitaan koko toiminnalle. Vuosangan meluselvityksestä ei todellakaan ole sen todistajaksi, ettei tarvittaisi. Yhdistys teki 5.2.2010 kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle Maavoimien Esikunnan menettelyistä. Esikunta on pantannut yhdistykseltä tärkeää melutietoa kohta jo vuoden verran. Osallistuminen vaihekaavoitukseen ja vaikuttaminen muihin asioihin eivät tehokkaasti onnistu, ellei tiedetä tosiasioita. Yhdistys vastasi Kainuun ELY-keskukselle ensi hätään lähettämällä sille kantelun tiedoksi. Vaikka paperitulvaa pitäisi välttää, lähetettiin vastaus tiedoksi myös Vaasan hallinto-oikeudelle, koska sille oli ELY-keskus lausunnotkin tiedoksi lähettänyt. 4.1.2010 Lampi-Vuosangan suojelualue todeksi Vähän alempana jutussa 22.12.2009 kerrotaan Lampi-Vuosangan suojelutarpeista. Yhdistys vaatii, että ympäristöministeriö antaa Lampi-Vuosangan alueen suojeluratkaisun. Saman kolikon toisella puolella ehdotetaan Kainuun Prikaatin tuoreelle ylimmälle johdolle, että se ottaisi Vuosangan arvojen säilymisen sydämen asiakseen. Tarkka sihti tarvitaan, ettei osuttaisi vesiin eikä rannoille, kun tykistö tulittaa EU:n lampirikkainta maapalaa. Vesiin ei saisi joutua muutenkaan mitään pilaavaa eikä vaikkapa jokihelmisimpukan elinoloja saisi häiritä (ellei nilviäinen ole jo hävinnyt). Vaara lipsahtaa ympäristörikoksen puolelle on Vuosangassa koko ajan tyrkyllä. Yhdistyksen ehdotus otettiin pidättyväisesti vastaan. 28.12.2009 Bensa-aseman puolesta ja vastaan Maavoimien Esikunta ja Kainuun ympäristökeskus ovat antaneet Vaasan hallinto-oikeudelle vastineet(pdf_789kB) yhdistyksen tekemään valitukseen Keljon polttonesteiden jakeluaseman ympäristölupapäätöksestä. Yhdistys sai vuorostaan mahdollisuuden vastavastineeseen, minkä antoi 28.12.2009. Ei ole hyväksyttävää, että Vuosangan kokonaisuutta nakerrettaisiin pikku paloiksi ja ympäristölupia vyöryttämällä haettaisiin ja myönnettäisiin palaselle kerrallaan. 22.12.2009 Sito Oy veisi tykkimaalit pois lampialueelta Yhdistys teki yli kaksi vuotta sitten aloitteen luonnonsuojelualueen perustamiseksi Vuosangan lampirikkaimmalle alueelle. Tavoitteesta ei ole vähäisintäkään syytä luopua, päinvastoin. Uutta pontta vaatimukselle luonnonsuojelualueen perustamiseksi on saatavissa tuoreesta Sito Oy:n vaikutusten arviointi -raportista. Ympäristöministeriö hankki aloite-asiassa lausuntoja ja vastineita ja "päätti" 8.12.2008, ettei aloitteen johdosta ole aihetta enempään. Yhdistys valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sillä kertaa juttu tyssäsi siihen, että KHO päätti 9.6.2009, ettei se tutki valitusta. KHO:n mukaan ympäristöministeriön "päätös" on kirje, joka ei sisällä valituskelpoista päätöstä: "ympäristöministeriön kirje ei sisällä sellaista päätöstä, jolla luonnonsuojelualueen perustamista koskeva asia olisi ratkaistu siten kuin hallintolainkäytölain 5 §:n mukaan 1 momentissa tarkoitetaan". On nähtävä, että asia on ympäristöministeriössä edelleen ratkaisematta.
Sito Oy korostaa raportissaan Vuosangan lampialueen pienvesirunsautta. Sito tekee tosin melkoisen virheen väittäessään, että Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueella olisi noin 200 lampea. Niitä kun on yli 300. Sadan lammen heitto on pikkuisen paljon konsultille, jonka yksi tehtävä oli vesiin kohdistuvien vaikutusten selvittäminen. Sito kuitenkin ansiokkaasti ja ympäristönsuojelulain huomioon ottaen ehdottaa maalialueen siirtämistä pois lampirikkaalta alueelta. Sekin on paljon se ja oikeaan suuntaan. Siihen on luonnonsuojelualueen perustamista vaadittaessa tähdätty. Vuosangan lampi- ja pienvesialueen luonnonolosuhteet ovat erityiset siten kuin ympäristönsuojelulain 42.1 §:n 4 kohdassa tarkoitetaan. Vieksillä on siinä Euroopan parasta. Jos EU:n lampirikkaimman maapläntin luonnonolosuhteet eivät erityiset olisi, niin minkä sitten? Alueella on paljon muitakin suojeluarvoja, kuten metsäpeurojen lisääntymisalueet ja petoja (ehkä jokihelmisimpukkakin). Sellaisen alueen luonnonolosuhteiden huonontaminen on kiellettyä, piste. Sitokin raportissaan todistaa, että huonontavaa toimintaa lampialueella harjoitetaan. Tämä ei esitä reikäjuustoa. Konsultti tietää hyvin, ettei tuollaiselle alueelle saisi myöntää huonontavalle toiminnalle ympäristölupaa. Tämä lainkohta on ehkä ykkössyy siihen, miksi toiminnanharjoittaja ja muut viranomaiset eivät ole halunneet tikullakaan lampialueen arvoon ja ominaisuuksiin koskea. Ne itse ovat pilaamisen aloittamisen aikoinaan sallineet ja pilaamisen aloittaneet. Luonnonsuojelualueen perustamisaloitteeseen ne antoivat porukalla ministeriölle vastineita, joissa ihmettelivät että mitä kumman lampialuetta se yhdistys mahtaakaan tarkoittaa, vaikka satavarmasti tiesivät. Ja ministeriö mielellään uskoi. Olihan se tehnyt vuonna 1999 sen järkipäätöksen, ettei silloin YVAa samalle alueelle tarvittu. Viimeistään Siton raportin jälkeen pitää tietää. Mokat voisi vielä korjata. Ympäristökeskus sanoo, että alueelle kehittyy luonnontilaiset metsät, kun sen antaa olla. 15.12.2009 Melua Hyrynsalmentiellä Pyrkimyksenä on saada selvyyttä Öykyrämäen melutilanteeseen. Siitä on ollut jo vuosi sitten juttua. Yhdistys on esittänyt Kainuun ympäristökeskukselle asiassa uuden vaatimuksen. 12.12.2009 MAAVE tarjoaa uusia tykkiasemia ja uutta melualuetta On pulpahtanut yllättäen esille jo 29.5.2009 päivätty Maavoimien Esikunnan laatima uusi karttaehdotus "Vuosangan laajennuksen meluarvio 29052009" (isompana täällä). Maavoimien Esikunnan yhdistykselle lähettämässä Vastauksessa 1269/73/2009, MF33692, 16.10.2009, esitetään: "Maavoimien Esikunta tiedottaa Ylä-Vieksin kyläyhdistykselle ja muille asianosaisille Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen ympäristömelun arviointiin liittyvistä tulevista mittauksista ja selvityksistä." Voidaan todeta, että on selvitys jälleen jäänyt tiedottamatta.  Kartassa kiinnittävät huomiota uudet tykistön tuliasemat, joista yksi heti Mustinjärven länsipuolella Lakkakankaan tienoilla. Muita uusia tykkiasemia on sijoitettu Sotkamon ja Hiisijärven suunnille. Tuliasemia on kartassa kaiken kaikkiaan yksitoista. Uskokoon ken tahtoo, että niistä ammuttaisiin tulevaisuuden harjoituksissa enimmillään kuudella tai kahdeksallakaan tykillä, niinkuin viimevuosina on väitetty tehtävän. Kolmisen vuotta sitten maakuntakaavan ehdotusvaiheessa piti pystyä ampumaan 18 tykillä, eli kolmen patterin tykkipatteristolla. Maakuntakaavoituksen sitten alkaessa tökkiä ja ympäristölupakysymysten noustua pintaan pudotettiin määrä käytännössä yhteen patteriin, nähtävästi ammatissa hallittavista taktisista syistä. Sininen katkoviiva on nyt olevinaan "uusi" 55 dB:n melualue. Sillä on parinaan yhtenäisellä sinisellä nykyisen toiminnan "vanha" 55 dB:n melualue. Sen sisälle ei uusia asuinrakennusten rakennuspaikkoja sallittaisi. Vihreä yhtenäinen viiva on olevinaan "vanha" 50 dB:n raja. Sitä vastaavaa "uutta" vihreää katkoviivaa ei ole piirretty. Jos olisi, se kulkisi ulompana ehjästä vihreästä kuin sininen katkoviiva kulkee ehjästä sinisestä. Tämä johtuu siitä, että ulospäin siirryttäessä meluvyöhykkeiden leveys kasvaa. Vihreä pohjaväri on taas olevinaan "vanha" 50 dB:n alue. Nähdään, että vaikkapa Niemenkylän ja Huuhilonjärven tienoilla yhtenäisen vihreän viivan pitäisi kulkea huomattavasti kauempana kuin on piirretty, eli vihreiden alueiden ulkopuolitse. Puolustusvoimat tulkitsee siinä omaa meluohjettaan varsin vapaasti. Kun siihen lisättäisiin "uusi" melu, vihreäksi muuttuisi todennäköisesti jo suuri osa Kellojärvestä. Vaikutus olisi Ylä-Vieksillä suurin kylän keskustassa, sillä siihen suuntaan leviäisi "uusi" melu voimakkaimmin. Voidaan olla huoletta, vihreä katkoviiva osataan seuraavaan karttaan lisätä, kunhan ensin tämä läpi menisi. Vihreän sisälle ei uusia vapaa-ajan rakennuspaikkoja sallittaisi. Maavoimien Esikunnan yhdistykselle lähettämässä Vastauksessa MF16102, 8.5.2009, esitetään: "Vuosangan ympäristömeluselvitys päivitetään ja siinä huomioidaan päästötietojen luotettavuus ja aseiden käyttö. Päivitys on odotettavissa noin viiden vuoden kuluessa, mikäli alueellinen ympäristökeskus tai muu toimivaltainen viranomainen ei muuta edellytä." Yritetäänkö esittää, että uusi kartta ei olisi päivitystä? Ehkä se ei olekaan, vaan kokonaan uusi ympäristömeluselvitys. Onkohan muistettu ilmoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle olosuhteissa tapahtuneesta olennaisesta muutoksesta? 9.12.2009 Esteellisyyden ratkaisua odotellaan Alempana on jutut pienestä piiristä ja esteellisyyksistä. Asiassa on lähestytty työryhmää uudella vaatimuksella, jonka kuntayhtymä sai tiedoksi ja toimenpiteitä varten. 8.12.2009 Neuvottelua OAS:sta ei synny Päivitys 23.12.2009: Ympäristöministerö vastasi ympäripyöreitä. Yhdistys tietää karvaasti, että OAS "täydentyy" ja sitä "pidetään ajan tasalla" kaavoitusprosessin edetessä. Niin on tehty tähänkin saakka. Elokuisen 2008 OAS:n mukaan piti vaikutusten arviointi -työryhmään kuuluman myös osallisten kuten yhdistyksen asiantuntemusta. Mutta kun se ei kuntayhtymän pirtaan millään käynyt, tämä meni toukokuussa 2009 muuttamaan OAS:a siten, ettei yhdistyksen asiantuntemusta enää tarvittukaan. Katsookohan ympäristöministeriö, että kunhan vaan taas mulkataan OAS jälkikäteen tapahtuneisiin tapahtumiin yhteensopivaksi, ei menettelyiden tarvinnutkaan olla OAS:n mukaisia? Alempana on juttu lähtöruutuun palaamisesta. Esitettiin neuvottelua vaihekaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyydestä. Kainuun ympäristökeskus siirsi asian odotetusti ympäristöministeriölle ratkaistavaksi. Sen mielestä yhdistys olisi tulkinnut MRL:a virheellisesti. Kun yhdistys on edelleen toista mieltä, on vaadittu uutta harkintaa. 27.11.2009 Vuosanka -sähellys Hiisipirtillä Puolustusvoimien koolle kutsuma niin sanottu Vuosangan yhteistöryhmä kokoontui taas puolivuotispalaveriin. Päällimmäiseksi tunnelmaksi jäi, että kokoonkutsuja halusi tilaisuudesta eroon niin heti kuin mahdollista. Ja sillä vaivalla kuin sinne haalauduttiin! Pari tiedonmurua silti saatiin koppaan, eli ihan turhaan ei mennyt:
13.11.2009 Ampumaradan lupa vielä hakusessa Päivitys 28.12.2009: Yhdistys lisäsi luvan tarvitseviin toimintoihin vielä yhden. Eräällä panssarintorjuntaohjusten ampumaradalla on maalina puolustusvoimien mukaan "Likosen kivirakka". Maali on kiinteä eikä sitä kerätä ammuntojen jälkeen pois. Päivitys 12.12.2009:Yhdistys teki Kainuun ympäristökeskukselle 7.12.2009 uuden aloitteen velvoittaa puolustusvoimat hakemaan ympäristöluvat kymmenelle Vuosangan toiminnalle. Laki velvoittaa hakemaan jo myönnetyn ampumaradan luvan yhtä aikaa niiden kanssa. Päivitys 23.12.2009: Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mielestä luvitettaviksi vaaditut ampumatoiminnot olisivat jo Vaasan hallinto-oikeuden tutkittavina. Lähtien siitä, että niin on, ei yhdistys hae muutosta päätökseen. Ampumaradalle myönnetystä ympäristöluvasta teki yhdistys valituksen. Kainuun ympäristökeskus kuulutti sen lupasivuillaan. Nähtävillä olevassa asiakirjassa ovat lupa ja valitus lomittain. Päällimmäisenä syynä valitukseen on luvan myöntäminen kerrallaan vain yhdelle toiminnalle. Hajoita ja hallitse on luvan periaate. Lain mukaan kaikki luvanvaraiset toiminnat on arvioitava yhtä aikaa, jos niillä on tekninen tai toiminnallinen yhteys. Ja Vuosangassa niitä on. Pitää laskea yhteen kaikkien ampumatoimintojen melut ja kaikkien toimintojen vesipäästöt. Etteikö vaikka Vuosangan sinkoratojen melu leviä samoille alueille kuin ampumaradalta lähtevä. Mikäli ympäristökeskus olisi yhdistyksen ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ihmeeksi oikeassa siinä, etteivät sinkoradat olisi ampumaratoja, tarjotaan sen tilalle it-konekiväärirataa. On kiväärikaliiperi ja ruutiase. 9.11.2009 Vuosangan valinta ei tästä maailmasta, Päivitys 12.12.2009 Maakuntahallitus riensi 9.11.2009 tekemään päätöksen Vuosangan valitsemiseksi yksin finaaliin. Siinä sai huolellinen harkinta ja yksi jos toinenkin lupaus kyytiä. Kainuun Sanomat kirjoitti seuraavana päivänä maakuntahallituksen päättäneen lykätä vaihekaavan jatkovalmistelun siihen saakka kunnes Vuosangan ympäristölupakysymykset on ratkaistu. Pöytäkirjasta sellaista päätöstä ei löydy. Puolustusvoimilta on kuulema pyydetty lausuntoa laajennustarpeista. Erikseen on korostettu, että enää ei maakuntakaavan Se -alueilla ole mitään merkitystä, vaan lähdetään puhtaalta pöydältä. No, olivatkin ne sitten tarpeelliset maakuntakaavassa esittää. Maakuntajohtaja päätti jostain syystä muuttaa kalkkiviivoilla päätösesitystä siten, että se esitettiin maakuntavaltuustolle tiedoksi. Niinkuin tuo ei muutenkin olisi ne muutamat rivit lehdestä voinut lukea. Eiköpä liene vastuunjaon tarpeesta kyse. Kuhmolaisvaltuutettu esitti ratkaisua, joka olisi ollut ainoa järkevä. Hallituksen esittelijät olivat kertoneet pitkään odotusaikaan varauduttavan. Kumma tosiaan että niin levälleen jätetään eikä päätetä, että jätetään, eikä kerrota julkisuuteen mitä oikein tehtiin. Tarkkaan harkittua, epäilemättä. On ehditty pintapuolisesti tutustumaan Siton raporttiin. Hyvän matkaa toistasataa sivua juttua. Siihen on pakko palata vielä monasti lähiviikkoina ja -kuukausina. Näyttää siltä, että vielä ministeriöllekin sitä joudutaan vuosien päästä ihmettelemään. Siton raportin asemasta maakuntahallituksen 9.11. päätöksen perusteena ei millään ole meinannut tolkkua saada. Päätöksessä siitä ei sanota mitään. Kuntayhtymän suunnittelujohtaja ei saanut annettua kysymykseen selvää vastausta Hiisipirtillä 27.11.2009 palaveroitaessa. Maakuntahallituksen kakkosvarapuheenjohtaja antoi kysyttäessä yhtä pyöreän vastauksen. Vasta muutamat hallituksen rivijäsenet vahvistivat galluppiimme, että peruste mikä peruste. Pakkohan sen sitä onkin olla, mutta jostain syystä sen sanominen on niin kovin vaikeaa. Toinen maakuntahallitukselle esitelty paperi oli Pohjois-Suomen Sotilasläänin antama lausunto, päätöksen peruste varmaan sekin. Kohtuutonta olisi hyvää vaatiakaan, kun kuntayhtymä antoi peräti 8 työpäivää aikaa sitä laatia. Kuntayhtymä tarvitsi lausunnon saatuaan kaksi päivää vertaillakseen kuutta uutta aluevaihtoehtoa keskenään ja niitä entisiin kolmeen ja jo oli valmis esittelemään ratkaisunsa maakuntahallitukselle. Noita kolmea se oli vääntänyt lähes 10 vuotta. Hallintolakia mukaellen: yhdistys ei saanut ennen asian ratkaisemista tilaisuutta lausua mielipidettään asiasta, joka on saattanut vaikuttaa asian ratkaisuun. Samassa kokouksessa nuiji maakuntahallitus hyväksynnän vaihekaavan Lähtökohdat ja tavoitteet -asiakirjalle. 6.11.2009 Kainuun korvessa B-luokan kansalaisia? Päivitys 12.12.2009 Hiisipirtillä 27.11.2009 kertoi Kainuun Prikaatin esikuntapäällikkö saaneensa tiedon puolustusvoimilta muualla edellytetystä ja sen harjoittamasta lupien hakemisesta yhdistyksen nettisivuilta, eli tuosta pari kappaletta alempaa. Selvilläolovelvollisuus tuntuu olevan yhtä heikoissa kantimissa kuin tieto toiminnanharjoittajasta. Yhdistys antoi Vaasan hallinto-oikeudelle loppulausuntonsa. Katselmuspäivän tapahtumia siinä osaltaan puntaroidaan. Varsinaista hämmentävää uutta kuuluu Satakunnan ja Pirkanmaan suunnilta. Siellä ovat ympäristökeskukset tehneet täysin päinvastaisia ratkaisuja kuin meillä Kajaanissa 4.4.2008. Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueelle kokonaisuutena tarvitaan ympäristölupa! Pohjankankaan yhteydessä olevalle Niinisalon koeampumalaitokselle (sellaisenaan jo melkoinen raskaiden aseiden ampuma-alue) tarvitaan ympäristölupa! Puolustusvoimat on sitä jo hakenut. Säkylän sinkorata on kuin onkin ampumarata. Siis tarvitsee luvan! Porin Prikaati ei ensin pitänyt ajatuksesta ja valitti Vaasan hallinto-oikeuteen, mutta hävisi ja hakee parhaillaan lupaa. Pirkanmaalla suoritetaan korjatun ja huolletun panssarikaluston koeammunnat bunkkeriin. Lupa pitää sielläkin olla ja sitä on haettu. Monella puolustusvoimien ampumaradalla ammutaan sekä kiväärikaliiperisilla aseilla että singoilla. Joissain tapauksissa on lupaa edellytetty kivääripaikoille, mutta on ummistettu silmät ja korvat viereisellä ampumapaikalla pamauttavalta sinkomieheltä. Eihän siinä voi olla järjen häivääkään. Mitä sitten jos ampujat vaihtavatkin paikkaa? Pitääkö olla lupa ja kummalle? Kulkeeko lupa kiväärimiehen mukana? Muuttuuko sinkopaikka haitalliseksi, kun siihen asettuu kiväärimies? Joutavatko kivääriradan lupa ja radan melualue romukoppaan, jos rata muutetaan sinkoradaksi? Koko Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusaluetta koskevasta luvantarvepäätöksestä on puolustusvoimat valittanut Vaasan hallinto-oikeuteen. Siihen hallinto-oikeus varmaan osaltaan Vuosangassa viittasi, kun kertoi muitakin valituksia olevan. Kuinka on mahdollista, että kansalaiset ovat näin eriarvoisessa asemassa Kainuun korvessa ja etelän rintamailla? Eikö Kainuun ympäristökeskuksen tarvinnut selvittää mitä ympäristöhallinnossa muualla oli meneillään? Eikö Kainuun Prikaatin ja Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnan tarvinnutkaan olla selvillä ympäristöluvan tarpeesta Vuosangan parillekymmenelle toiminnalle? Lain mukaan toiminnanharjoittaja on selvilläolovelvollinen. Voisiko olla, ettei Kainuun Prikaati tiennyt ennakkotapauksista oman hallinnonalansa sisällä? Kuka sille jätti kertomatta? Ainakin Maavoimien Esikunnan, Pääesikunnan ja puolustusministeriön edustajat tiesivät. Samat miehet niistä ovat rampanneet Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Kainuussa. Voisiko tässä olla osuutensa kuntayhtymän hallintojohtajaa puistattavalla kuvitellulla laillisuudella? Pääesikuntaan on äskettäin palkattu huippuasiantuntija ympäristölupa-asioita hoitamaan, mies, joka oli äänessä katselmuksessa. Hänet palkannut on varmasti tiennyt kaikista noista luvantarpeista. Tiedä häntä tuliko tohtori taloon laatimaan uusia lupahakemuksia vai pitääkö hänen keksiä konsteja niiden välttämiseksi. 23.10.2009 Vaasan hallinto-oikeus katselmoi Vuosangassa Vaasan hallinto-oikeus järjesti Vuosangassa katselmuksen kahden Kainuun ympäristökeskuksen antaman päätöksen ja niistä tehtyjen valitusten tiimoilta. Kyse on ympäristöluvan tarpeesta Vuosangan toiminnalle kokonaisuutena ja Jussinlampien alueella sijaitsevalle kaatopaikalle. Hallinto-oikeudesta oli paikalla neljä tuomaria ja sihteeri/notaari. Kainuun ympäristökeskus esiintyi kahden hengen voimin ja Kuhmon kaupunki yhden. Näitä runsaslukuisemmin oli paikalle saapunut puolustushallinto, ehkä täysi tusina niinkuin sota- ja toimintaelokuvassa konsanaan. Pääesikunnasta, Maavoimien Esikunnasta Mikkelistä, Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnasta Oulusta ja vankka joukko prikaatilta vt. komentajan johdolla. Yhdistys ja muut kylältä kutsutut tuskin määrässäkään hävisivät. Kuhmolainen ja Kainari peesasivat. Ristijärven kunta loisti poissaolollaan. Metsähallitusta ei ollut kutsuttu, mutta siihen on varmasti syynsä.
Ensin toimitettiin suullisen kuulemisen luonteinen osuus Johtolassa alkaen himpun yli yhdeksän. Oikeutta tuntui todella kiinnostavan saada asioista monipuolinen kuva. Kovassa asiasisällössä ei juurikaan uutta esille tullut, mutta eipä oikeus varmaan sitä varten tullutkaan, vaan saamaan kokemustuntumaa. Kaikki osapuolet olivat sitä mieltä, että tiedot on jo esitetty valtaosin oikeudelle. Puheenvuoroja esitettiin muun muassa vuorovaikutuksesta, melusta sellaisena kuin ihmiset sen kokevat, Ylä-Vieksin kylän elinvoimasta, Vuosangan vesien arvosta kokonaisuutena, siitä mitä se olennainen muutos oikein on ja alueen eri toiminnoista. Oikeus esitti useita kysymyksiä täsmennettäviksi. Lopussa kuultiin, että mahdollisen loppulausunnon antamiseen on aikaa kaksi viikkoa. Maittavan lounaan, mistä kiitos prikaatille ja keittiöön, jälkeen maastouduttiin varsinaiseen katselmukseen. Jussinlampien kaatopaikka Käytiin Jussinlampien noin 30x100 metrin kokoisen peitetyn kaatopaikan (lisää valokuvia) päällä. 
 Kaatopaikan penkkaa elokuussa 2007 Kaatopaikka toukokuussa 2008 Voitiin lähinnä havaita, ettei jätteitä maan alta enää näy ja että kaatopaikka on sievän reitillään ylimmäisenä olevan pikku lammen rannalla. Kuvista yllä voidaan nähdä, että tulvavesi saattaa nousta huuhtelemaan jätteitä, mikä olisi kiellettyä. Kaatopaikan ja lammen välisellä suokaistaleella oleva pieni lammikko on ilmeisesti kraanaatin räjähdysjälki. Puolustusvoimien edustaja totesi, että hänen käsittääkseen ei kaatopaikkaan ole läjitetty ongelmajätteitä. Käsityksen ei tässä asiassa pitäisi riittää, vaan olisi tiedettävä. Mahdollisesta alueen käytöstä jatkossa romumetallin välivarastona kuultiin kaksi vastakkaista näkemystä. Vuosangan toiminta kokonaisuutenaIsompi asia on koko toiminnan ympäristöluvittaminen. Heti kättelyssä meni melun havainnointi mönkään, kun Öykyrämäen (Katajavaaran) tuliasemiin ei ollut ajettu tykkejä eikä raketinheittimiä, vaan pelkkiä kranaatinheittimiä. Tykkejä luvattiin seuraavaksi päiväksi, jolloin katselmuskokoonpano tuli olemaan jo kotonaan. Heittimiä Hyrynsalmentiellä muutaman paukun verran kuunneltiin ja siirryttiin Löytölän tasalle. Kyläläiset antoivat voimallisesti palautetta melun epätavallisen matalasta tasosta heitintenkin aiheuttamaksi. Asiassa ei ole epäilyksen häivää ja syynsä siihen luonnollisesti on. Sää ilmeisesti verotti jonkun osan mökästä. Talosta tapahtumia seurannut Löytölän väki kertoi myöhemmin iltapäivällä ihmetelleensä, että koska se ammunta oikein alkaa. Ukkoja oli kyllä tien varsi ollut mustanaan, mutta vähänpä oli kuulunut. Oli ollut sama tilanne huhtikuun lopussa, kun Sito oli muka mittaillut melua talon pihassa vaihekaavaa varten. Muutamia päiviä aikaisemmin oli silloin kajahdellut niin, että halkopinokin oli lauennut. Jotta havaintojen perusteella voitaisiin arvioida melua luotettavammin ja verrata sitä muulloin saatuihin tuloksiin, tulisi havaintojen rinnalla suorittaa vertailukelpoisia melumittauksia. Päivitys 24.10.2009: Lauantaina 24.10. oli meno jo toista luokkaa. Koskenmäen tasalla rämähtelivät lasit ja kaiku palasi Ala-Vieksiltä.) Päivitys 25.10.2009 klo 19:45: Sunnuntaina jytke jatkui. Jokin tässä meluasiassa ei passaa millään. Aina tärkeiden viranomaisten tai tutkijoiden paikalla ollessa kuullaan tussahduksia. Olisiko tultava varoittamatta? Se tiedetään, että koirat yltyvät haukkumaan ammuttaessa, mutta nyt ei joutsentenkaan huudolle Korpijärvellä meinannut rajaa tulla keskitysten jälkeen.) Siirryttiin kuuntelemaan tykkimallin 152 suorasuuntauslaukausten ääntä Sutisentien ja Sutintien risteykseen. Paikka oli viimeistä päälle hyvin valittu. Reitillä tuliasemasta havaintopisteeseemme on puolivälissä Korpinkirnunlammen tienoilla korkea mäki. Eiköpä tuosta ääni kimmoketta taivaalle ja sivuille päin ota, vaikka matalataajuinen tykkimelu kiertääkin esteitä kiväärimelua paremmin. Parkkeeraus puolisen kilometriä lähemmäs Sutista olisi ollut omiaan. Lisäksi suorasuuntaustuliasemat ovat havaintopaikasta poispäin viettävässä rinteen reunassa. Havaintopaikalla kuultu melu oli jonkin sortin taipunutta hajamelua. Suorasuuntausaseen kuultiin olevan [haupitsi] 152 H. Olisiko kuitenkin kuultu väärin ja se oli kenttäkanuuna 152 K, koska mil.fi -sivujenkin mukaan haupitseilla ammutaan suurella korotuskulmalla, eli ei suorasuuntauksella. Kumpainenkin ovat niitä aseita, joiden melun suuntaavuutta ei tunneta ja joiden suujarruina on mitä erilaisimpia tötsiä. Kanuuna 152 K ei ollut mukana Vuosangan meluselvityksessä, joten jos ase oli se, nakertaa tieto aseen käytöstä Vuosangassa lisää Vuosangan meluselvityksen luotettavuutta. Hyvin silti kuului. Suorasuuntausammunnan tulos nähtiin Matalalammen ja Pitkälammen välisellä harjanteella. Osumia oli viereisen maantien varren puustokulissia myöten. Tutkailtiin suorasuuntauksen tulilinjaa Rimpisuon soidensuojelualuetta kohtia ja pidettiin iskemiä Pitkälampeen mahdollisina. Todettiin, että välittömästi maalin sivulla on yksi erittäin arvokkaiksi aikoinaan inventoiduista Lauttajärven lähteistä. Hallinto-oikeutta kiinnosti kuulla millä aseilla suorasuuntauspaikalla ammutaan. Prikaatin taholta vastattiin, että siinä ammutaan tykeillä. Oikeuden tarkennuskysymyksen jälkeen pidettiin mahdollisena myös muiden raskaiden aseiden käyttöä. Vuosangan johtosäännön asiaankuuluvassa kartassa on esitetty Matalalammen luoteispuolella olevat raskaiden sinkojen tuliasemat. Jatkettiin tuoreen luvattoman maa-ainesten ottopaikan ja toisen, maalin alle jäämässä olevan ison lähteen kautta Lauttajärven pohjoisrannan rinteessä olevalle maalien alueelle. Havainnoitiin askelta vaille rantaan ulottuva palanut maaliaukko, jonne jokainen siemenpuuasentoon pystyyn jätetty puu on säleinä. Vastarannalla näkyy järven yli toinen tykistön maalien alue. Sen ja rannan välisellä suolla on pienen lammen rannalla runsaasti iskemiä ja jokunen Lauttajärven vesirajassa asti, siis miksei myös järvessä. Katselmoitiin vielä kaksi sinkorataa. Ne täyttävät yhdistyksen mielestä ympäristöluvitettavan ampumaradan tunnusmerkistön. Hallinto-oikeutta tuntui kiinnostavan saada asiasta käytännön tietoa. Juju on siinä onko puolustusvoimien rata tilapäinen vai ei. Mikäli rata ei ole tilapäinen, edellyttää se ympäristölupaa. Jonkun tulkinnan mukaan ampumarata olisi ei-tilapäinen eli pysyvä vain, jos siinä on kiinteät maalilaitteet. Niinpä hallinto-oikeuden tiedusteluun puolen kilometrin päässä sijainneiden maalien luonteesta vastasi yht'aikaa useampi upseeri, kuin hyvin harjoitellut sotilaskuoro, että maalit kerätään joka kerta ammunnan jälkeen pois. Lisäksi Pääesikunnan edustaja esitti, että ympäristönsuojeluasetuksen perustelumuistiossa olisi muun muassa sinkoradat rajattu pois ympäristöluvan tarvitsevien ampumaratojen joukosta. Yhdistyksessä ajatellaan, ettei niin ole tehty missään noudatettavassa tai edes sovellettavissa olevassa säädöksessä. Toisen sinkoradan maalilaite nähtiin läheltä ja
se jäänee keräämättä
ihan joka kerta. Se on sen verran tiukan näköisesti
järeässä hirsikehikossaan ja painaa vähintään satoja kiloja.
Päätelmää maalilaitteen kiinteydestä puoltaa havainto, että
usean neliömetrin kokoinen paksu teräsplootu oli täynnänsä
reikiä
eikä
viimeistäkään ampujaa enää näkynyt sitä pois keräämään. 20.10.2009
Kolmentoista lammen
kukkula
Alla 19.10.2009 Piiri pieni pyörii -jutusta nähdään, että Kainuun 1. vaihekaavan valmistelussa on enemmän kuin kähminnän maku. Yhdistys on esittänyt jo toukokuussa 2009 kuntayhtymälle, että kaksi esteellisyyttä on selvitettävä. Toinen on vaihekaavan vaikutusten arviointia ohjaavan viranomaistyöryhmän jäsenten jääviys ja toinen työryhmän ohjattavana olevan Sito Oy:n meluexpertin jääviys. Vastakaiku kuntayhtymän vastauksessa oli turhan heikko. Yhdistys esitti kuntayhtymälle uuden täsmennetyn vaatimuksen*) esteellisyyden ratkaisemiseksi syyskuussa 2009, mihin kuntayhtymä ystävällisesti vastasi pian. Yhdistys vastasi puolestaan siihen 20.10.2009. Syyskuun 2009 lopussa teki yhdistys Kainuun ympäristökeskukselle esityksen (jonka tämä siirsi ministeriölle) neuvottelun järjestämiseksi viivytyksettä MRL 64 §:n mukaisesti vaihekaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Keskeinen huoli siinäkin on Siton expertin esteellisyys. Perään laitettiin täydennystä, kun valkeni lisää jääviysikävyyksiä ylävieksiläisten kannalta. *) Liitteinä jo muuten edellä mainittujen lisäksi: Vastauspyyntö Maavoimien Esikunnalle, ja Sp-sanomaKaiPr-yhdistys130109 13.10.2009 Vuosankaan jo toinen ympäristölupaKainuun ympäristökeskus jatkaa ympäristölupien myöntämistä Vuosankaan palasina ympäristönsuojelulain vastaisesti. Nyt oli vuorossa ampumaradan rakentamiselle ja käyttöönotolle annettu lupa. Luvassa ei asiaa ole onnistuttu perustelemaan yhtään sen paremmin kuin jo heinäkuussä yhdistyksen tekemästä muistutuksesta on nähtävissä. Jälleen kerran jättää iso viranomainen pienen kyläyhdistyksen yksin ajamaan asiaansa, kun ei itsellä ole kanttia (eikä asiantuntemusta) komentaa vielä isompaa viranomaista.  Vuosangan ampumarata elokuussa 2008 19.10.2009 Piiri pieni pyörii Vaihekaavan meluvaikutuksia ja ylävieksiläisten osalta Vuosangan meluselvityksen tuloksia arvioi Sito Oy:ssä konsultti DI Jarno Kokkonen, joka osallistui Vuosangan meluselvityksen tekemiseen Akukon Oy:ssä. Hyvältähän se näyttää kun omaansa arvioi. Eikä se siihen jää. Sito Oy:n konsultin tekemisiä arvioi kuntayhtymän kokoon kutsuma viranomaistyöryhmä ja siinä Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnan ympäristöinsinööri. Yllätys yllätys, hän on puolestaan ollut valvomassa Akukon Oy:n selvitystyön tekemistä 2007-2008. Työryhmä varmaankin pitää häntä meluasiantuntijanaan. Piiri pieni pyörii. Ei se vaan käy, vaikka konsultti miten hyvää mielestään saattaisi tarkoittaa. Vuosangan meluselvityksen teki Akukon Oy ja työn valvoi Maavoimien Esikunta Mikkelissä. Akukonissa selvitystyötä johti tekniikan tohtori Tapio Lahti. Vuosangan meluselvitykseen osallistumisen ohessa teki konsultti Akukonissa TkT Lahden alaisuudessa diplomityönsä ja valmistui tammikuussa 2008, hieman ennen kuin meluselvitys maaliskuussa. Diplomityön ohjasi TkT Lahti, joka on raskaiden aseiden ampumamelun "guru" Suomessa. Yhdistyksemme on esittänyt sen tuhannessa yhteydessä, että Vuosangan meluselvityksen tuloksiin ei voida luottaa ja että Maavoimien Esikunta on lisäksi osaltaan tulkinnut tuloksia kovasti kotiinpäin. Asetelmaa ja sen tuloksena esitettävää Sito Oy:n meluraporttia on yhdistyksen vallan mahdoton hyväksyä, ellei aivan ihmeitä tapahdu. Maavoimien Esikunta esitti Vuosangan melualueluonnoksen 14.5.2008. Se perustuu Akukonin tekemään Vuosangan meluselvitykseen. Jos Siton konsultti pyrkii selviämään tehtävästään kuivin jalon, ja mikseipä pyrkisi, ei hän millään voi päätyä Maavoimien Esikunnan käsitykseen melualueesta. Mikäli niin kävisi, se ei lupaa hyvää ympäristökeskuksen päätökselle - sille samalle, jota tutkiessaan Vaasan hallinto-oikeus tulee Vuosankaan. Mikäli konsultti olisi samaa mieltä kuin esikunta, se ei taida luvata hyvää millekään Akukonin tekemälle raskaiden aseiden meluselvitykselle, niiden perusteella muissa maakuntakaavoissa piirretyille melualueille eikä Maavoimien Esikunnan uskottavuudelle. Jos olisimme Sito, ehkä laskisimme ympäristökeskuksen päätöksen viemäristä alas. Jokseenkin vastaavaa asetelmaa ei Tiehallinto ostajana taannoin hyväksynyt, vaan sulki Oy VR-Rata Ab:n tarjouksen ulos kisasta. Kilpailuneuvosto oli samaa mieltä ja korkein hallinto-oikeus siunasi vuonna 2003 sen päätöksen (KHO:2003:74). Siton tapauksessamme olisi ollut lisäksi monta erityistä syytä tehdä samoin. Yhdistyksen näkemys on selvä: Kuntayhtymän olisi pitänyt sulkea Sito Oy:n tarjous ulos kisasta heti tarjouksen avattuaan ja sen tutkittuaan. Uskomme, että tältäkin sotkulta olisi säästytty, jos kuntayhtymä olisi hyväksynyt yhdistyksen edustajan jäseneksi Siton suorittamaa arviointityötä ohjaavaan työryhmään niinkuin viimeksi yhdistyksen muistiossa 27.5.2009 vaadittiin. Mutta kun ei. Työryhmä piti päästä koostamaan vain viranomaisista, kaavoittajan osallistujat mukaanlukien enimmäkseen tietysti kajaanilaisista - nekin tässä pukkeja kaalimaassa. Niin kovin mukaan pääsyä vaadittiin, että asia vietiin oikeuskanslerille, jolla se on vieläkin ratkaisematta. Nimittäin maakuntahallituksen elokuussa 2008 hyväksymän vaihekaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) mukaan olisi yhdistys pitänyt kutsua ryhmään. Mitäpä teki kuntayhtymä? Sen sijaan, että olisi kutsunut, se oikeuskanslerijutun ja jatkuvien jäsenyysvaatimustemme paineessa menikin muuttamaan OAS:ia toukokuussa 2009 niin, että viranomaisten asiantuntemus ryhmässä riitti. Sillä siitä kiusasta päästiin. Ohjaava viranomaistyöryhmä toimii virkavastuulla. Saattaa olla, ettei sille kuulunut konsultin valinnan hyväksyminen edes kumileimasimena eikä konsulttisopimuksen laillisuuden arviointi. Silti on selvää jo nyt, että työryhmä on täysin epäonnistunut tehtävässään meluvaikutusten arvioinnin ohjaajana. Eikä ihmekään. Ryhmä kokonaisuutenakin, saati sen jäsenet erikseen, on nähdäksemme pihalla vaihekaavan vaikutuksista ja niiden arvioinnista. Etenkin niin on tykkimelun suhteen, lukuunottamatta puolustushallinnon edustajaa, jolla ei ehkä ole erityistä intressiä tuoda esille ryhmässä Vuosangan meluselvityksen heikkouksia. Julkaisemme tällä sivulla mielellämme päinvastaista mieltä olevan jäsenen vastineen. Miten lie taloudellisten vaikutusten osalta? Ja kuka ryhmäläinen olikaan Vuosangan paikallistuntemuksen expertti? Työryhmän kokousmuistioista ei yhdistys löydä ensimmäistäkään kohtaa, jossa kuvattaisiin todellista työryhmän harjoittamaa vaikutusten arvioinnin ohjausta. Paha on ohjata, kun ei tiedetä missä mennään, tai ollaanko enää edes tiellä. Silloin on jo samantekevää mihin suuntaan sompaa pyörittää, tai vaikka päästäisi ratista irti. 30.9.2009 Takaisin lähtöruutuunKainuun 1. vaihemaakuntakaavan valmistelun ohjenuoraksi on kuntayhtymä laatinut osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Se ei ole riittävä. Niinpä yhdistys on esittänyt Kainuun ympäristökeskukselle neuvottelun järjestämistä asiasta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Sytykkeenä toimi yllä jutussa "19.10.2009 Piiri pieni pyörii" selostettu konsultin esteellisyys. Suunnitelmassa ei ole ohjeistusta konsultin riippumattomuuden varmistamiseksi. Suunnitelmasta ei ilmene edes, että olisi tunnistettu tarvetta kiinnittää asiaan huomiota. Kun neuvotellaan, on samalla syytä neuvotella kaikista muistakin olennaisista suunnitelman riittämättömyyksistä. Neuvotella pitää muun muassa suunnitelmassa ja vaihekaavan valmistelussa selvittämättä jätetyistä vaihtoehdoista. Vaihemaakuntakaava ei tule perustumaan riittäviin selvityksiin ja tutkimuksiin, ellei niitä oikeasti ole tehty. Yhdistys toivottaa kassunkurulaiset tervetulleiksi yhdistämään voimansa vuosankalaisten kanssa tässä asiassa. Vaatikaamme maakunnan lounaiskulmilla olevien asumattomien rämealueiden selvittämistä vaihtoehdoiksi. Siellä on kolme vähintään 35000 hehtaarin laajuista hyvin joutilasta aluetta ampumakäyttöön. Jokainen niistä on noin kolme kertaa nyky-Vuosangan ja tuplaten Kassunkuru -vaihtoehdon kokoisia. Yksi kolmesta, Mainua-Sukeva-Vieremä-Saaresmäki-Otanmäki-Mainua -alue on tarvittaessa vielä paljon isompi. Yhdistyksen mielestä ei Kassunkurun suunnalla kannattaisi vielä huokaistaisi helpotuksesta, mikäli Siton raportti lupauksia herättäisi. Yhdistys ei noin vaan Mustaa Pekkaa ota.  Monta unohdettua vaihtoehtoa Ampuma-alueet ovat valtakunnallinen asiaPuolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden sijainnista päättämisen ja melualueiden rajaamisen luulisi olevan valtakunnallinen asia. Joukko-osastoja on ympäri Suomen. Ampuma-alueiden meluongelmat eivät vähene jatkossa. Aseet järeytyvät ja tietoisuus melun haitoista lisääntyy. Nyt sijainnit ja melualueet on delegoitu maakunnalliselle tasolle maakuntakaavoissa osoitettaviksi maakunnallisten poliitikkojen hyväksymisellä. Jopa kunnallisella tasolla ollaan asiassa ajavinaan valtakunnallista etua, kuten Kuhmossa. On se hienoa, mutta toimii huonosti. Asiasta puuttuu kokonaisvaltainen ote ja kansalaisten yhdenvertaisuus ei nyt toteudu. Ongelma näkyi selvästi muun muassa puoliksi Etelä-Savossa ja puoliksi Kymenlaaksossa sijaitsevan Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueen tapauksessa keväällä 2009. Siellä tehtiin maakuntakaavaehdotuksia miltei yhtä aikaa. Silti ehdotuksiin piirretyt melualueen puoliskot eivät läheskään kohdanneet maakuntien rajalla, mistä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle huomautimme. Kohdannevatko vieläkään. Ei melu sillä tavalla hyppele. 25.8.2009 Vuosankaan ensimmäinen ympäristölupaPäätös on päin Vuosangan honkia. Kainuun ympäristökeskus myönsi Kainuun Prikaatille 25.8.2009 ympäristöluvan (pdf_1339kB) Vuosangan Keljon alueen polttonesteiden jakeluasemalle. Yhdistys on saanut luvasta vaivoin sen verran tolkkua, että on voinut siitä tehdä valituksen. Valituksesta on kuulutus nähtävillä 5.10. - 19.10.2009. Ympäristöluvan hakeminen, lupahakemuksen käsittely ja lupapäätöksen tekeminen opastetaan - voisi sanoa kädestä pitäen - ympäristönsuojeluasetuksessa. Vaikuttaa siltä, ettei asetusta juurikaan ole selailtu Kainuun Prikaatissa lupahakemusta (pdf_490kB) laadittaessa. Osaselitykseksi hakemuksen asetuksenvastaisuudelle saattaisi kelvata, että hakemus on laadittu hakemuskaavakkeelle, jonka täyttäminen ja asetuksen seuraaminen eivät rinnakkain vähällä onnistu. Asetuksen asioiden esittämisjärjestys kun on kaavakkeessa sekoitettu pahanpäiväisesti. On selvinnyt, että kaavake ja sen täyttöohjeet löytyvät ympäristöhallinnon nettissivuilta. Täyttöohjeiden kera kaavakkeeseen tulee jo paremmin tolkkua, vaikka ei ohjeista hakemuksen asetuksenmukaisuuden tarkastelussa ole paljoa apua. Eivätkä täyttöohjeet voi korvata asetusta oikeusohjeena. Tämän jälkeen voidaankin todeta, että myös nämä täyttöohjeet ovat prikaatilta jääneet noudattamatta siinä kuin asetuskin. Entäpä ympäristökeskuksen päätös? Ensinnäkin voidaan heti todeta, että lupaa ei olisi tullut myöntää asetuksenvastaisen hakemuksen perusteella. Tarkastellaanpa yhtä pientä, mutta ehkä valaisevaa yksityiskohtaa. Keljon 10 kuution bensasäiliöt ovat Kelloperästä ampuvien tykkien tulilinjalla. Tämä STT:n uutisessa 20.6.2006 kerrottu tapaus sattui säiliöiden vieressä: "152 millimetrin haupitsin 43 kiloa painava kranaatti kimposi maalialueelta 2 100 metrin matkan ja pysähtyi lopulta armeijan ajoneuvon keulaan. Tapahtumahetkellä armeijan harjoitusalueen ajoneuvovarikon pihamaalla oli noin 20 henkilöä, joista valtaosa kantahenkilökuntaan kuuluvia. Kallioiselta maalialueelta harvinaisen pitkän kimmokkeen ottaneen kranaatin sytytin oli irronnut, joten räjähdysvaaraa ei enää lennon loppuvaiheessa ollut." Entäs, jos sytytin ei irronnut ja kranaatti räjähtikin bensatankissa? Hakemuksessa on tämä uhka jäänyt kertomatta ja vaara päätöksessä hoksaamatta. Silminnäkijä kuvaili vielä samassa uutisessa kokemaansa näin: "Ensin kuului kranaatin ujellusta, ja sitten hiekka rupesi ropisemaan. Kranaatti kimposi piha-alueella pari-kolme kertaa ennen kuin pysähtyi. Suojauduimme välittömästi, ja kun räjähdystä ei kuulunut, niin siirsimme alueella olevan porukan 400 metrin etäisyydelle ja suljimme alueen. Täällä oli heti tapahtuman jälkeen kriisiapua, jos siihen olisi jollakulla tarvetta ollut." Kun jatketaan, voidaan todeta, ettei lupaa olisi tullut myöntää kyseiselle melko vähäiselle osatoiminnolle erikseen, kun luvanvaraisia toimintoja on samalla alueella useita. On tai tulee olemaan kaatopaikkaa, ampumarataa, helikopterikenttää, autovarikkoa, jäteveden käsittelyä ja kuka ties mitä. Ja kaiken kattavasti yhdistys on tiukasti sitä mieltä, että toiminta kokonaisuutenakin edellyttää ympäristölupaa. Ei se vetele, että toimintoja palastellaan ja lupia haetaan yksitellen ja myönnetään ripotellen. Monia muita perusteluita lupapäätöksen kumoamiselle esitetään yhdistyksen valituksessa. Luvassa on asetuksen mukaan kolme osaa: kertoelmaosa, luparatkaisu ja sen perustelu. Korostettakoon heti, että luparatkaisu näyttää hyvältä. Ensimmäisen kerran on mikään toimivaltainen viranomainen määrännyt missään asiassa kuinka puolustusvoimien tulee Vuosangassa toimia. Kertoelmaosa sen sijaan on se sekava tarina, josta ei tolkkua meinaa saada. Kuuleminenkin näyttää jälleen jääneen vajaaksi. 13.7.2009 Muistutus Vuosangan ampumaradan ympäristölupahakemuksesta Puolustusvoimat on suunnittelemassa Vuosankaan kiväärikaliiperisten aseiden ampumarataa. Rata tulisi Sutisentien varteen Keljon kompleksista vähän Sutiselle päin. Ampumaradan tapaisia valleja tienoolla jo onkin. Ampumarataa varten pitää olla ympäristölupa, jollaista Kainuun Prikaati on 31.3.2009 ympäristökeskukselta hakenut. Viimeisenä lupahakemuksen kuulutuspäivänä 13.7.2009 esitti yhdistys hakemuksesta muistutuksen. Muistutuksen Liite 1: Maa-ainesten otto. Liite 2: Rakennelma ampumaradan tienoolla. Liite 3: Etäisyyksiä. Huomauttamista kertyi aika lailla. Voisi sanoa, että hakemuksessa ei ole kunnossa oikein mikään. Se menee väkisinkin niin sanotusti tuhannen päreiksi. Kummastuttaa Kuhmon kaupungin teknisen lautakunnan valvontajaoston samasta asiasta 25.6.2009 antama lausunto, minkä kaupunginhallitus vielä 7.7.2009 päätöksellään vahvisti. Valvontajaosto "toteaa, ettei valvontajaostolla ole huomautettavaa hakemuksessa tarkoitetun toiminnan johdosta, mikäli ampumaradan lupaehdot, toiminta ja sitä koskeva tarkkailu toteutetaan lupahakemuksessa kuvatulla tavalla". Olisiko voitu edes sen verran asukkaiden oikeuksien perään kartasta tarkistaa, että olisi havaittu lähimmän asutuksen olevan 2,7 kilometrin päässä, eikä 4,3 kilometrin päässä niinkuin hakemuksessa väitetään. Toistetaan vaan kuin papukaijat mitä hakemuksessa loruillaan. Kuhmon kaupunki edellyttää, että rakennettava ampumarata tulisi vähintään 4,3 kilometrin päähän asutuksesta, mutta kuitenkin hakemuksessa esitettyyn paikkaan. Ei tule onnistumaan, ellei puolta Härmäkylästä tyhjennetä. Valvontajaosto on lausunut toiminnasta, vaan ei rakentamisesta aiottuun paikkaan. Lupahakemuksen melualuekartta löytyy kaupunginhallituksen päätöksen liitteenä. Yhdistyksen näkemyksen mukaan ampumarataa nimenomaan ei saa toteuttaa missään tapauksessa hakemuksen mukaisena, mikäli sellainen jonain päivänä Vuosankaan rakennettaisiin. 12.6.2009 Mielipide vaihekaavan lähtökohdista ja tavoitteistaKainuun 1. vaihemaakuntakaavan valmisteluun kuuluva -luonnos Lähtökohdat ja tavoitteet oli nähtävillä 13.5.2009- 22.6.2009. Tuntuu hieman myöhäiseltä kuulutella lähtökohtia, kun kaavan pitäisi olla pian ehdotusvaiheessa. Parempi silti myöhään kuin ei milloinkaan. Yhdistys esitti 22.6.2009 kuntayhtymälle asiakirjaluonnoksesta mielipiteen. Kysymme mikseivät kaavoittaja ja puolustusvoimat ole miettineet Sotkamon takarajalla olevan Pohjois-Karjalan prikaatin Sotinpuron ampuma-alueen pientä laajentamista molempien prikaatien yhteiskäyttöön. Se olisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kassunkurulaisetkin voisivat huokaista helpotuksesta. Toisekseen olisi mukava, jos prikaati ja muutkin lopettaisivat väärän tiedon jakamisen Vuosangan ampuma-alueen siunauksellisuudesta kylällemme. Annetulla kehitysavulla ei paljoa kannattaisi prikaatin retostella. Kannattaa käydä aika ajoin vilkaisemassa kuntayhtymän vaihekaavasivua. Sieltä löytyy myös kesäkuinen kuntayhtymän tiedote Vaihekaavan laatiminen etenee. 21.4.2009 Vesienhoidon suunnitelmaMeneillään on huipputärkeä EU:n laajuinen vesienhoidon suunnitelman ja -ohjelman laatiminen. Jokainen halukas voi kertoa mielipiteensä suunnitelmasta Oulujoen vesistön osalta Kainuun ympäristökeskukselle 30.4.2009 mennessä. Kiirettä jo pitää. Kyläyhdistys on esittänyt 21.4.2009 mielipiteensä suunnitelmasta ja sen toteuttamisohjelmasta keskittyen Vuosangan vesiin. Asia liittyy läheisesti meneillään olevaan vaihekaavan vaikutusten arviointiin. 19.3.2009 SITO arvioimaan vaihekaavan vaikutuksetKuntayhtymä on valinnut espoolaisen SITO -konsulttiyhtiön arvioimaan alustavasti merkittävän osan vaihemaakuntakaavan vaikutuksista. Yhdistys seuraa SITOn työtä ja pitää sen tietoisena näkemyksistään. Uskomme näin lähtökuopissa, että yhdistyksen ja SITOn tiedonvaihto tulee pelaamaan hyvin. Pääasia on osaltamme varmistaa, että työn tulos tulee olemaan tasapuolisesti ja riittävästi selvitetty. Tähän asiaan palataan, kunhan tiedetään mitä SITOn selvitettäväksi tulee ja mitkä vaikutukset jäävät muiden huoleksi. Päivitys 23-24.4.2009: Kyläläisiä haastateltiin Vuokatissa Sito järjesti Vuokatissa 23-24.4.2008 kolme ryhmähaastattelutilaisuutta kyläyhdistyksille ja asukkaille. Ylä-Vieksi oli erinomaisen runsaasti edustettuna. Siton muistio tilaisuudesta löytyy kainuu.fi -sivuilta. Jää nähtäväksi mikä paino haastatteluille annetaan. 12.1.2009 YM: Vuosangan lampialueella ei suojeltavaa. ???Vuosangassa on EU:n lampi- ja pienvesirikkain alue. Kummastuttaa raskaiden aseiden maalialueen levittäminen sen päälle. Alla olevassa jutussa 10.1.2008 oli aiheena luonnonsuojelualueen perustaminen Vuosangan lampialueelle. Ympäristöministeriö antoi asiassa päätöksen 8.12.2008 katsoen, ettei aloite anna aihetta enempään. Yhdistys katsoi tarpeelliseksi tehdä päätöksestä valituksen(linkki poistettu) korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pahimmillaan saattaa olla, että Vuosangassa ammutaan raskailla aseilla uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien jokihelmisimpukoiden eli raakkujen elinpuroja tuntematta vaikutuksia. Selvittämättä on myös, onko Vuosangan toiminta osasyyllinen metsäpeuran Kainuun osakannan voimakkaaseen taantumiseen (ks. myös hoitosuunnitelman ote 1 ja ote 2). 11.12.2008 Vuosangan todellinen melualue10.3.2009 Päivitys: 1) On tullut esille, että Vuosangassa ammutaan haupitsilla 122 H, mitä ei ole meluselvityksessä otettu huomioon. 2) USA:n puolustusministeriö (eräs käsikirja) ja puolustusvoimat (eräs tutkimus) sanovat raketinheitinten melun suuntautuvan voimakkaasti taaksepäin ja takaviistoon (Öykyrämäeltä vähän kuin Löytölän suuntaan). Maavoimien Esikunnan mielestä rakettien melu leviää tasaisesti joka suuntaan, niinkuin myös Vuosangan meluselvityksessä on esitetty. 3) Vuosangan meluselvityksen mukaan suuntautuu raskaimpien tykkien (155 K ja 152 H 55) melu voimakkaasti ampumasuuntaan kohti maalialuetta eli erämaata. Työterveyslaitoksen selvityksen (Niinisalo 1999) mukaan tykin 155 K melu leviää voimakkaimmin taaksepäin ja etenkin takaviistoon, siis Vuosangassa kohti ylävieksiläisiä. Ei käy täysin yksiin. *** 19.4.2009 Päivitys: Esille tulleista uusista aseista ja melun suuntautumisesta Vuosangassa täällä.*** Jutussa 15.10.2008 oli aiheena Vaasan hallinto-oikeuteen tehty vastaselitys. Vaasaan annettiin 11.12.2008 vielä lisäselvitys. Sen liitemuistiosta (pdf-81kB) nähdään, että Vuosangan todellinen melualue on aivan muuta kuin on uskoteltu. Todellinen Vuosangan melualue peittää nähtävästi muun muassa Ylä-Vieksin, Härmänkylän, Alavieksin ja Vuosangankylän kokonaan. Raja todennäköisesti asettuu jonnekin Purnun - Nypläsen - Timoniemen - Hietaperän - Pohjois-Katerman tietämille. Alue on suuntaa-antavasti yksi viidesosa Kuhmon koko pinta-alasta. Melualueelle tulee rakentamista rajoittavia ja estäviä määräyksiä. Jos rakentaa saisi, on rakennuksesta tehtävä melua ja tärinää paremmin vaimentava, siis kallis. On tullut selväksi, että Vuosangan meluselvitys (pd_1403kB) ei täytä meluselvityksille asetettavia vaatimuksia. Jo yksin siitä syystä on Kainuun ympäristökeskuksen antama ympäristölupapäätös (pdf_423kB) pahoin hakoteillä. Päätöksestä ei selviä missä kulkee ympäristökeskuksen mielestä Vuosangan melualueen raja. Kovin pieneksi on melualue päätöksessä kuitenkin nähty, sillä yhdenkään talon ei siinä ole sanottu melualueelle joutuvan. Puolustusvoimat katsoi vissiin, että melualueen rajanveto jäi sille, kun ympäristökeskus ei sitä tehnyt. Niinpä se esitti oman näkemyksensä Vuosangan melualueesta (pdf_3874kB) 14.5.2008 Hiisipirtillä - luonnoksena. Viranomaistahoilla näyttää jo olevan taipumusta erehtyä pitämään puolustusvoimien näkemysluonnosta jonain noudatettavana ohjeena (jokohan siitä on luonnos -sana tiputettu pois?). Niinkö tämän suunniteltiin läpi luiskahtavan? Puuttuisi enää parin vuoden päästä tehtävä melutason tarkistus ja monelle asukkaalle tulisikin jo lähtö.11.12.2008 Hyrynsalmentien melu vaarallista kuulolle Ylemmässä 11.12.2008 jutussa mainitun muistion sivuilla 8-11 on käsitelty melua Hyrynsalmentiellä Öykyrämäen - Tulikankaan kohdalla. On selvinnyt, että vielä maantiellä nousee lähellä olevista tuliasemista lähtevä melu todennäköisesti vaarallisen korkealle tasolle. Niin korkealle, että se STM:n asumisterveysohjeen mukaan aiheuttaa kertalaakista kuulovaurion, kun kohdalle sattuu. Vuosangan meluselvityksessä ei asiaan ole kiinnitetty mitään huomiota eikä ympäristökeskuskaan ole tätä vakavaa uhkaa ihmisten terveydelle päätöksessään käsitellyt. 15.10.2008 Vastaselitystä Vaasaan ympäristölupa-asioissa Alempana on 4.4.2008 päivätty juttu "Kainuun ympäristökeskus päätösruuhkassa". Aiheina olivat Kainuun ympäristökeskuksen antamien päätösten johdosta tehdyt kaksi valitusta Vaasan hallinto-oikeudelle. Syksyn mittaan antoi Kainuun ympäristökeskus molemmissa asioissa hallinto-oikeudelle tämän pyytämät lausunnot ja Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta vastineet. Yhdistys ja muut valittajat antoivat puolestaan 15.10.2008 ympäristöluvan tarvetta koko toiminnalle koskevassa asiassa vastaselityksen ja esittivät siinä lisää perusteluja ja kumosivat vastapuolen väitteitä. (Eräitä vastaselityksen (ei linkkiä) liitteitä: meluvastine, meluselvityksen arviointi ja kiinteistöjen sijainti melukartalla).
10.11.2008 KaiPr:n menettelyä koskeva kanteluasia Alempana on useita vuoden 2007 syksyllä päivättyjä juttuja vireillepanoistamme, joissa vaadimme ympäristöluvanvaraisen toiminnan keskeyttämistä Vuosangassa. Vireillepanot eivät johtaneet tavoiteltuihin nähtäviin ja korvin kuultaviin tuloksiin, joten yhdistys teki 12.12.2007 kantelun mm. Kainuun Prikaatin menettelyistä oikeuskanslerille. Tämä siirsi asian eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka ratkaisee puolustusvoimiin kohdistuvat kantelut. Apulaisoikeusasiamies pyysi asiassa 28.3.2008 (Dnro 95/4/08) selvityksen Pääesikunnalta. Tämä puolestaan on hankkinut useita selvityksiä puolustusvoimien sisältä. Pääesikunnan Oikeudellinen osasto antoi apulaisoikeusasiamiehelle asiassa lausuntonsa 5.6.2008 ja yhdistys 10.11.2008 siihen vastineen. Lausuntoa lukuisine selvityksineen sen kummemmin kuin kantelun ja vastineemme liitteitäkään ei tässä esitetä. Kuitataan se neljällä valokuvalla rakenteilla olevasta ampumaradasta ja Morenian "maisemoidusta" montusta, ja toteamalla, ettei Pääesikunnan lausunnossa yhdistyksen mielestä ole kantelun kannalta mitään oleellista uutta esitetty. 1.10.2008 Kantelu Metsähallituksen menettelystä 10.3.2009 Päivitetään tätä juttua sen verran, että oikeuskansleri katsoi uudemman kerran helmikuussa 2009 kanteluasian vanhentuneeksi. Sitähän se ei ollut, ellei sitten lasketa viiden vuoden vanhenemisaikaa uudistetun kantelun päiväyksestä 1.10.2008. Oli miten oli, kantelua olennaisempaa on, että siinä esitetyt asiat on otettava huomioon Vuosangan YVA:ssa, minkä tekemisestä yhdistys pitää kiinni. *** 
 Haravasuo Likosenlampi Kantelu kohdistuu Metsähallitukseen ensiksikin siksi, että se selvästi hakkasi Vuosangan alueen ympäristövaikutusten arviointilakia rikkoen, minkä välittömistä ja välillisistä seurauksista maksavat paikalliset asukkaat ja luonto liian kallista hintaa. Maksu alkaa näkyä jo raskaasti rahanakin eikä vain meluna ja muuna häiriönä, sillä rakentaminen on vaikeutumassa. Yrittääpä siinä elää tai saada kiinteistöstään entistä hintaa. Toisekseen kantelu saattaa edesauttaa takavuosina ja -vuosikymmeninä aiheutuneiden Vuosangan ympäristövaikutusten ottamista käsiteltäväksi, kun Vuosangan YVAn tarvetta joudutaan vääjäämättä uudelleen arvioimaan. Siksi on tärkeää tietää mitä vanhat muutokset ovat olleet. Ehkä tämä kantelu osaltaan auttaa lopettamaan niiden vähättelyn. Toivomme tietysti kantelullemme menestystä, mutta ensisijaisesti toivomme ympäristöviranomaisten ja puolustusvoimien vetävän siitä johtopäätöksen ryhtyä YVA -menettelyyn. Siirry tästä kanteluun 15.5.2008 Kansallispuisto - lausuntoja ja vastineitamme Alempana on 10.1.2008 päivätty juttu aloitteestamme Vuosangan kansallispuiston perustamiseksi. Asiasta on kertynyt uutta kerrottavaa. Kaikki ympäristöministeriön lausuntopyynnön saaneet tahot antoivat lausunnon:
14.5.2008 Vuosangan yhteistyöryhmä Hiisipirtillä Hiisijärven kokouksesta laaditun muistioluonnoksen saimme tarkistettavaksemme kiitettävästi jo 40 päivää tapaamisen jälkeen. Mielestämme luonnoksesta ei saa oikeaa kuvaa kokouksen kulusta eikä siellä käsitellyistä asioista. Lähetimme Pohjois Suomen Sotilasläänin Esikunnalle muutosesityksemme. Yhteistyöryhmän kokoontumiset ovat ajan ja rahan haaskausta. Yhteistyöryhmä ei ole saanut toteutettua ainuttakaan sille asetettua tavoitetta. Kaikki kokouksissa esitetyt asiat olisi voinut jakaa sähköpostitse. Viranomaisten edustajat ovat toistuvasti vakuuttaneet ryhmän olevan hyödyllinen. Mitä järkeä on kokoontua kuulemaan paperilta ja Power Point -esityksistä luettuja puheita, kun samat paperit olisi voinut jakaa jne jne.Lämmin kiitos hiisijärveläisille tarjoilusta! Komea saavutus se teidän Hiisipirtti. Ryhmä kokoontui nyt kolmannen kerran. Edellisen 30.10.2007 Vuosangan Johtolassa pidetyn kokouksen muistio saatiin jakeluun vasta huhtikuussa. Saa sitä ihmetellä, kun esikunnan sihteeri oli naputellut kokouksen kulun tietokoneelleen jo paikan päällä. Muistioon oli sovittu liitettäväksi tilaisuudessa pitämämme esitys. Ei ollut. Olisiko niin, ettei puolustusvoimilla ole erityistä mielenkiintoa liitettä liittääkään. Kiinnostaako menettely kokoukseen osallistuneita muita viranomaistahoja? Hiisipirtillä esille tuli kaksi asiaa ylitse muiden, Vuosangan meluselvitys ja ympäristökeskuksen tuoreet päätökset. Niitä on käsitelty tarkemmin alempana. Tunnelma tilaisuudessa oli enimmäkseen tiivis, eikä turhaa jaariteltu. Kysymyksiä esitettiin, kun oli kysyttävää ja aika lailla sitä olikin, ehkä eniten meillä. Kaikilla läsnäolijoilla oli hyvä tilaisuus todeta meluselvityksen ongelmat ja ympäristökeskuksen antamien Vuosanka -päätösten puutteelliset perusteet ja heikot perustelut. Kuhmon kaupungin edustajat kutsuivat seuraavan syksyn kokouksen koolle Kuhmo-talolle. Seuraavilla viranomaistahoilla ei tainnut olla keskustelun kuluessa minkään sanomisen tarvetta eikä polttavaa kysymistäkään:
4.4.2008 Kainuun ympäristökeskus päätösruuhkassa Kainuun ympäristökeskus antoi 4.4.2008 kolme Vuosanka -päätöstä:
Tarvitaanko ympäristölupa melun aiheuttamiseen ja vesien pilaamiseen? Ympäristöluvan tarvetta koskevan päätöksen keskeinen peruste näyttää olevan Vuosangan ympäristömeluselvitys: ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta (Ympäristönsuojelulain 28 § 2 momentin kohta 3)). Päätöksessä ei tarkasteltu ollenkaan kyseisessä momentissa ensimmäisenä esitettyä lupaa edellyttävää perustetta: ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista (Ympäristönsuojelulain 28 § 2 momentin kohta 1). Vuosangan pienvesien runsaus maalien alueella olisi sitä ehdottomasti edellyttänyt. Teimme päätöksestä valituksen Vaasan hallinto-oikeuteen. Liitimme siihen Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy:n antaman asiantuntijalausunnon Vuosangan ympäristömeluselvityksestä. Saako luvattoman kaatopaikan peittää ja unohtaa?Teimme valituksen myös kaatopaikkaa koskevasta päätöksestä. Ympäristökeskus ei tiedä mitä kaatopaikkaan on läjitetty. Se kysyi puolustusvoimilta mahdollisista ongelmajätteistä ja kun ei saanut vastausta, antoi asian olla. Onkohan Kainuun Prikaatilla syntynyt 1960-1980 -luvuilla ongelmajätteitä, ja jos on, mitä niille on saattanut tapahtua? Ympäristökeskus ei tiedä mitä kaatopaikasta valuu viereiseen lampeen, jonka veden laatua ei ole tutkittu. Alavedet ovat tammukkapuroja. Päätöksessä arveltiin kaatopaikkaa käytetyn 1960-luvulta lähtien, vaikka puolustusvoimien vartavasten ympäristökeskuksen pyynnöstä antamassa selvityksessä todetaan paikan vapautuneen läjitystoimintaan vasta 1990-luvun lopulta lähtien. Paikalle ei johtanut tietäkään ennen 1990 -lukua! 4.4.2008 Vuosangan meluselvitys on valmistunut Puolustusvoimien Vuosangan ympäristömeluselvitys on valmistunut.
Vuosangan meluselvityksen koeammuntoja ei voida toistaa meluselvityksessä annetuilla tiedoilla, joten meluselvitys ei täytä ehkä olennaisinta kelvolliselta tieteelliseltä tutkimukselta edellytettävää kriteeriä. Siitä seuraa, ettei mikään estä puolustusvoimia ampumasta tulevissa harjoituksissaan niin halutessaan meluisammalla tavalla kuin melumittausammunnoissa, ilman että kukaan ulkopuolinen pystysi sitä osoittamaan. Ympäristökeskus ei ole välittänyt hankkia sellaista mittatikkua, jonka avulla sillä säilyisi valvontamahdollisuus. Ongelmaa olemme käsitelleet alempana esitetyn vastaselityksen liitteessä. Meluselvityksessä ei ole esitetty sen tulosten luotettavuuden arviointia. Siinä on todettu, että
Jos vähänkään vaivauduttaisiin pykäliä noudattamaan, menee Vuosangan meluselvitys uusiksi. Niin taitaisi käydä puolustusvoimien muuallakin teettämille ampuma-alueiden meluselvityksille tekijästä riippumatta. Koko hommasta paistaa läpi tarkoitushakuisuus lain kustannuksella. Ennustus: Nyt kun melua ei muka ole, ei tarvita ympäristölupaa. Myöhemmin kun mitataan ja melua onkin, kielletään rakentaminen. 28.4.2008 Maakuntakaava - vastaselitys vastineeseen Maakuntakaava on vahvistuskäsittelyssä ympäristöministeriössä. Kainuun maakuntahallitus antoi maaliskuussa 2008 vastineensa kaavavalitukseen, jonka kyläyhdistyksemme teki ympäristöministeriölle heinäkuussa 2007.Annoimme 28.4.2008 vuorostamme vastaselityksen vastineeseen. Jouduimme vaatimaan jokseenkin kaikkien maakuntahallituksen vastineessaan esittämien vaatimusten hylkäämistä. Vasta tuon kierroksen jälkeen voi varsinainen maakuntakaavan vahvistuskäsittely alkaa. Näyttäisi, että ehkä vasta vuoden 2009 puolella saadaan tietää tulos. Vaihekaavan OAS (pdf) on päivitetty 18.4.2008. 29.3.2008 Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen vuosikokous Kokous pidettiin Koskenmäen kaupan baarilla. Kiinnostuneita kyläläisiä oli paikalla runsain määrin. Käsiteltiin luonnollisesti suururakkamme Vuosangan tilannetta, mutta monenlaista muutakin toimeliaisuutta on syntynyt. Kuvassa on jo päästy nauttimaan maukasta kakkua.
29.2.2008 Kainuun 1. vaihekaavan viranomaisneuvottelu Kajaanissa pidettiin viranomaisten kesken vaihekaavan ensimmäinen viranomaisneuvottelu. Keskeisenä asiana on ollut tarkastella kuntayhtymän laatimaa Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) luonnosta. Se vanhempi luonnosversio, josta annoimme lausuntomme (alempana) oli kokoukseen mennessä päivitetty. Kokoukselle esitetyssä versiossa oli suuri osa lausunnossamme esittämistämme seikoista huomioitu. Olennaisimmat uutuudet olivat alustava vaikutusalue ja selvitettävät vaihtoehdot.Alustava vaikutusalue peittää Vuosangan ja Kassunkuru -vaihtoehdon ympäristöineen sekä "puoli Kainuuta" siitä välistä. Odotamme että se ennakoi koko toiminnan ja kaikki vaihtoehdot kattavaa YVA-päätöstä, jonka antaminen on nyt jo hieman lykkääntynyt odotetusta. Vaihtoehdoiksi oli OAS:ssa nimetty VE1 = Vuosangan "kehittäminen" jatkuu, VE2 = Vuosanka lopetetaan ja toiminta siirtyy muualle ja VE0 = mikään ei muutu. 11.1.2008 Vuosanka luonnonvarasuunnitelmaan Yhdistyksemme osallistui 11.1.2008 Metsähallituksen LVS-välitarkistustilaisuuteen Kajaanissa. Kutsun olimme saaneet 17.10.2007 Metsähallitukselle tekemämme vireillepanon johdosta. Saimme hyvän mahdollisuuden kertoa näkemyksiämme Vuosangan luontoarvojen esittämisestä Kainuun luonnonvarasuunnitelmassa.Tilaisuudessa olivat edustettuina kaikki meitä asiassa kiinnostavat osapuolet. Kuhmon kaupunkia edusti kunnallisneuvos Heikki Heikkinen. Vireillepanomme liittyi syyskuussa Kainuun ympäristökeskukselle tekemäämme aloitteeseen Vuosangan luonnonsuojelualueen perustamiseksi. Katsoimme että Metsähallituksen tulee kantaa vastuunsa ainutlaatuisen lampialueen suojelemiseksi. Laissa säädetään Metsähallitukselle velvoite ottaa toiminnassaan huomioon puolustusvoimien maankäytön tarpeet. Se ei poista maanomistajan vastuuta. Jos vuokralaisen toiminnan lainmukaisuudessa on selvästi nähtäviä ongelmia, vuokraisännän on asiaan puututtava.Luonnonvarasuunnitelma on jo valmistunut. Palaamme asiaan aikanaan kunhan pääsemme suunnitelmaan tutustumaan. Meluestettä
poistetaan Metsähallitus hakkasi maaliskuun lopussa Ylä-Vieksin ja ampuma-alueen välisessä maastossa.  Hakkuutyömaa ylä-vieksiläisten ladulla 28.3.2008 Vaadimme LVS-tilaisuudessa ampuma-alueen ja kylän välisten metsien säästämistä meluesteeksi siinä tapauksessa, että viranomaisten mielestä Vuosankaa sopii "kehittää" jatkossakin. Kuntayhtymän suunnittelujohtaja oli samaa mieltä ja piti metsien pystyyn jättämistä kyseiseen tarkoitukseen tärkeänä. Hän kantoi huolta hyvinvoinnistamme. Ikävä kyllä, jäljistä päätellen se jäi pelkäksi puheeksi. Kuhmon kaupungin edustajan kanta oli, että metsiä on säästetty jo riittävästi. Hänen (kaupungin?) kantansa voi merkitä vain jompaa kumpaa kahdesta: joko kyseisten metsien hakkuu on tärkeämpi asia kuin kylämme asukkaiden terveys ja hyvinvointi tai hän ajattelee jo, että Vuosangan kehittäminen loppuu ja meluesteitä ei tarvita. Uskomme jälkimmäiseen. Metsähallitus ehkä haluaa ottaa puut kun se ne vielä saa. 10.1.2008 Vuosanka kansallispuistoksi Ympäristöministeriö lähetti 10.1.2008 lausuntopyynnön viidelle vastaanottajalle koskien yhdistyksemme aloitetta Vuosangan luonnonsuojelualueen perustamiseksi. Aloitteen teimme 17.9.2007 Kainuun ympäristökeskukselle, joka siirsi asian pian ympäristöministeriölle.Aloitteessamme esitimme Vuosangan lampialueen suojelua. Ellei toisin osoiteta, Vuosangan maalialueen keskilohko on Euroopan Unionin edustavin lampialue, parasta A-ryhmää. Siitä olemme varmoja, että se on edustavin tyyppisensä lampialue, kauniisti kumpuileva pienisoinen ylänkö. Täsmälleen samalla alueella ovat myös valtakunnan raskaimpien aseiden maalit. Molemmat eivät voi mitenkään mahtua samalle palstalle. Nähdäksemme se lähtee, jonka liikuttelu on helpompaa. Pitää huomata että asialla ei ole mitään tekemistä Kuhmo Oy:n, ei muiden Kainuun sahojen eikä Tihisenniemen tehtaan puuhuollon eikä metsäsektorin työllistymisen kanssa. Puuhuolto Vuosangan kyseiseltä alueelta loppui iäksi jo 5-7 vuotta sitten, kun alue hakattiin tundraksi ja poistettiin metsätalouskäytöstä. Tuskin tikkuakaan on pystyssä. Olennaista on että pienvesien suojelutarve ei mihinkään hävinnyt. Lausuntopyynnön saivat: PuolustusministeriöKuhmon kaupunginhallituksen 4.3.2008 antamassa lausunnossa todetaan, että "Kuhmon kaupunki pitää tarkoituksenmukaisempana tarkastella em. asiaa vireille pannun vaihemaakuntakaavan prosessin osana." Lausunto on sopusoinnussa aloitteemme kanssa. On hyvä huomata, että lausunnon mukaan asia tulee käsitellä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan suuhun Kainuun Sanomien haastattelussa 5.3. pantu kanta kaupungin vastustuksesta ei siis voi mitenkään pitää paikkaansa. Hänen toiveensa löytää kyläläisten ja puolustusvoimien välille sopuratkaisu on kokonaan eri asiaa, eikä siitä ristiriidasta ole tässä yhteydessä kyse. Ei meitä tarvinnut eikä oikein saanutkaan ottaa lausuntoa muotoiltaessa huomioon, kun ei meistä aloitteessa ollut kyse. Me kyläläiset emme voi yhtäällä lähteä ehdottelemaan kenellekään useiden lakien, valtioneuvoston päätösten ja direktiivien rikkomista saavuttaaksemme toisaalla "sopuratkaisun". Asia oli ensimmäisen kerran jo 18.2. pidetyn Kuhmon kaupunginhallituksen kokouksen esityslistalla. Kaupunginjohtajan ehdotuksessa esitettiin aloitteemme puoltamista. Kainuun maakuntajohtaja Leskinen ja kuntayhtymän suunnittelujohtaja Heikkinen antoivat kuntayhtymältä pyydetyn lausunnon. Asiaa ei näköjään haluttu saattaa maakuntahallituksen päätettäväksi, vaan Hannut katsoivat parhaaksi kantaa kaksistaan poliittisenkin vastuun. Menettely edustaa mielenkiintoista merkittävän asian vähättelyä ja, sanottaisiinko, omien (maakuntakaava)virheiden peittelyä. Kuntayhtymä (ainakin Hannut) vastustaa
tiukasti
luonnonsuojelualueen
perustamista. Kanta on ymmärrettävä, sillä vaikka kuntayhtymä
onnistuisikin
näkemään aloitteen toteuttamisen arvoiseksi, sen on
sitä pikku pakko vastustaa. Muuten se entisestään vaarantaisi
ympäristöministeriössä vahvistettavana olevan
maakuntakaavan vahvistamisen. Kaavaahan ei voida vahvistaa, jos riittävät tutkimukset ja
selvitykset (MRL) ovat jääneet tekemättä.
Näyttää että ovat jääneet. 4.12.2007
Vaihekaava
vireille
Annoimme lausunnon
Kainuun Maakunta -kuntayhtymälle Osallistumis-
ja arviointisuunnitelman (OAS)
luonnoksesta.
Juuri vireillepannun
vaihekaavan
valmistelu alkaa
OAS:n laatimisella. Myös Kuhmon kaupunki on antanut lausunnon.
Kaupungilla ei ollut luonnokseen huomauttamista.
15.11.2007 Kainuun
Prikaati vastaa
Kainuun
Prikaati antoi vastauksensa
2.11.2007 tekemämme
vireillepanon
johdosta. Vastaus ei meitä tyydytä. Julistuksen ja tekemisen
välillä on
ilmeinen ristiriita.
2.11.2007 KaiPr:n
komentajan toiminnanharjoittajan vastuu
Teimme 5.11. - 9.11.2007 järjestettyjen kovapanosammuntojen
ympäristövaikutuksista taas vireillepanon osoitettuna Kainuun Prikaatin
komentajalle. LUE
LISÄÄ>>
30.10.2007
Melumittausammuntoja Kivijärveltä
Puolustusvoimat ampui kahdella kenttätykillä Kivijärven länsipuolelta
melumittausammuntoja. LUE
LISÄÄ>>
30.10.2007 Vuosanka
-työryhmän 2. kokous Johtolassa
Mielenkiintoinen Vuosanka -työryhmän 2. kokous pidettiin Vuosangan
harjoitusalueella Johtolan tiloissa. Lopullinen muistio on vielä
saamatta. LUE
LISÄÄ>>
17.10.2007
Metsähallituksella iso vastuu pienistä vesistä
Teimme vireillepanon
Metsähallitukselle Vuosangan maalialueen
pienvesien suojelemiseksi. Metsähallituksella on asiassa
maanomistajana
luonnollisesti suuri vastuu ja sen kuuluu olla aloitteellinen.
Lähetimme Kainuun ympäristökeskukselle vastineen Pohjoisen
Maanpuolustusalueen Esikunnan sille antamaan selvitykseen. LUE
LISÄÄ>>
25.9.2007 Vesilaki
koskee myös Kainuun Prikaatia
Teimme uuden
vireillepanon koskien ympäristöluvanvaraisia
toimintoja
Vuosangan tulevissa harjoituksissa. Painotimme entistä
enemmän
vesilakia. Tällä kerralla osoitimme vireillepanomme Kainuun
Prikaatin
komentajalle. Katsoimme komentajan olevan viime kädessä
vastuussa
Vuosangassa raskailla aseilla toimeenpantavista KaiPr:n harjoituksista
aiheutuvista ympäristöä pilaavista vaikutuksista.
31.8.2007
Sotilaskäskyillä ei voida ohittaa lakia
Saimme Pmpae:lta vastauksen sille 31.7.2007 lähettämäämme pyyntöön
saada tiedoksemme hallintolain mukainen puolustusvoimien
päätös
yhdistyksen 7.5.2007 tekemän vireillepanon johdosta.
Vireillepanosta on
enemmän alla. Vastaus ei meitä tyydyttänyt, joten uudistimme
pyyntömme
7.9.2007.
11.7.2007 Valitus
maakuntakaavan hyväksymisestä
Yhdistyksemme jätti 11.7.2007 Kainuun maakuntakaavaa koskevan valituksen
ympäristöministeriöön, jonne kaava on
edennyt
vahvistuskäsittelyyn.
18.6.2007
Onnistunut
Vuosankaseminaari Kuhmo-talossa
Ylä-Vieksin kyläyhdistys, Hiisjärvi ry ja niitä asiantuntijatahona
tukenut Staresearch Oy järjestivät 18.6.2007 Kuhmo-talossa
Vuosankaseminaarin. LUE
LISÄÄ>>
22.5.2007 Vuosanka
-työryhmän 1. kokous prikaatilla
Yhdistyksemme ei voinut osallistua puolustusvoimien kokoon "määräämän"
yhteistyöelimen kokoontumiseen Kainuun Prikaatille 22.5.2007. LUE
LISÄÄ>>
7.5.2007 Prikaatin
tiedettävä toimintojensa luvanvaraisuus
Panimme 7.5.2007 vireille samana päivänä alkaneiden Vuosangan
harjoitusten keskeyttämisen niiden toimintojen osalta, jotka vaativat
ympäristöluvan. LUE
LISÄÄ>>
7.5.2007 Kainuun
maakuntakaava hyväksytty
Kainuun maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen Vuosangan
osalta sellaisenaan. Kaava ympäristöministeriön vahvistettavaksi. LUE
LISÄÄ>>
23.4.2007
Maakuntahallituksen kaavapäätös
Maakuntahallitus päätti 23.4.2007 esittää maakuntakaavan
maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi ja käynnistää vaihekaavan
valmistelun. LUE
LISÄÄ>>
11.4.2007 Kantelu
Metsähallituksen menettelystä
Kantelimme
oikeuskanslerille Metsähallituksen menettelystä. LUE
LISÄÄ>>
Vuoden 1999 YVA
kummajainen
LUE
LISÄÄ>>
12.2.2007
Ympäristölupa
hakuun!
Yhdistyksemme teki 12.2.2007 Kainuun ympäristökeskukselle aloitteen
velvoittaa puolustushallinto hakemaan ympäristölupa Vuosangan
toimintaansa. LUE
LISÄÄ>>
30.1.2007
Puolustusministeri Kääriäinen Kuhmossa
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen vieraili Kuhmossa. LUE
LISÄÄ>>
Risteilyohjuksia?
LUE
LISÄÄ>>
5.1.2007
Ympäristökeskus edellyttää laajaa YVA:a
Teimme Kainuun
ympäristökeskukselle YVA
/ SOVA -soveltamispyynnön
Vuosangan alueelle. Vastauksessaan ympäristökeskus totesi,
että
vaikutusselvitykset on tehtävä koko sillä alueella,
jolla vaikutuksia
voidaan katsoa olevan, ja että niiden selvittäminen ja
arviointi on
tehtävä tässä vaiheessa.
5.1.2007
Yksinkertainen
ratkaisumalli kaavaan
Kyläyhdistyksemme toimitti 5.1.2007 maakuntahallinnolle kannanottonsa. LUE
LISÄÄ>>
19.12.2006 Vuosanka
vaatii jatkovalmistelua
Maakuntahallinnon
alueidenkäyttö- ja hanketoimiala
yllättäen vielä
jatkovalmistelee maakuntakaavaehdotustaan. LUE
LISÄÄ>> 23.11.2006
Yhdistyksen
muistutus kaavaehdotukseen
Kyläyhdistyksemme
jätti muistutuksen maakuntakaavaehdotukseen 23.11.2006. LUE
LISÄÄ>> 9.10.2006
Maakuntakaavaehdotus uudelleen nähtäville
Vuosangan alue on edelleen käyvinään ahtaaksi.
LUE
LISÄÄ>> |
 >> Muuta ajankohtaista << 570 000 hakua16.4.2010 Näillä sivuilla on suoritettu jo reilusti yli puoli miljoonaa hakua! Eri kävijöitä on ollut lähes puolen Kainuun verran. Viime viikot ovat olleet vilkkaimmat. Jäseniä vastaanotetaan !Tämä on ikiuutta asiaa. Yhdistys tarvitsee rahaa. Kassa on syöty vähiin ja edessäpäin on kuluja. Etupäässä niitä tulee Vuosanka -työstä: Ajoittain turvaudutaan ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Hallinto-oikeuksien maksut ovat hyvin kohtuullisia, mutta satasia niihinkin muutoksenhakua kohti uppoaa. Nettisivuista tulee laskuja ja kaikenlaista muuta pientä kertyy. Otapa tästä auki tilisiirtolomake ja pistä töpinäksi. Jos et ole kyläläinen tai kesäasukas, tule kannatusjäseneksi! Vain tähtitaivas on summalle rajana. Vesantalo 20.3.2010Yhdistyksen vuosikokous päätti liittää Ylä-Vieksin Vesan yhdistykseen. Samalla siirtyi legendaarinen Vesantalo yhdistyksen hoteisiin. Tuhansissa ne ihmiset, joilla on muistoja loppuiäkseen talon kunniakkaasta urheilu-, kulttuuri- ja tanssitoiminnasta. Talon tulevaa elämää suunnitellaan.  Vesantalo 02/2010 Vuosikokous 20.3.2010Yhdistyksen vuosikokous Koskenmäen kaupan baarilla oli taas menestys. Asiaa ja väkeä piisasi. Ettei lähemmäs parikymmentä henkeä ollut porukkaa koolla. Kokous vietiin läpi turhia löysäilemättä ja silti se vei lähemmäs neljä tuntia. Rakentavaa keskustelua virisi asiasta kuin asiasta. Kakkukahvi maistui.  Päättäjiä Mutterilla Yhdistys ja lukuisa joukko kyläläisiä tapasivat
10.10.2009
Ylivieksin metsästäjien Mutterissa kansanedustaja Timo Korhosen,
maakuntajohtaja Alpo Jokelaisen ja päätoimittaja Matti Piiraisen
Vuosangan ja nuotion ympärillä. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo
Säkkistä myös odotettiin, mutta hänellä oli este. Vieraat kuulivat
päällimmäiset kylän
sanomisista, missä oli kuulema paljonkin uutta. Nokipannukahvi,
hirvimakkara, savukala ja Eevan
leivonnaiset piristivät mieliä ja vahvistivat
vieraat jatkotaipaleelleen.
 Tuliset paikat Tosi Wanhaa Wieksiä Arkeologi Ville Laurila Oulusta on tehnyt Metsähallitukselle kulttuurihistoriallista inventointia, tänä kesänä Kellojärven Natura 2000 -alueilla. Kierräteltiin Villeä elokussa 2008 venekyydeillä pitkin saaria ja rantoja.Löytyi muinainen asuinpaikka, minkä Ville kertoi olevan koko 4-vuotisen urakkansa kohokohta. Kunhan raportit valmistuvat, saadaan lisää kerrottavaa.  Ville ja Anssu wanhalla asuinpaikalla Yrittämään! Tietoa yrittäjille ja sellaisiksi aikoville tarjolla olevista tukimuodoista. Raha kannattaa ottaa pois ja panna poikimaan. Konsta Pylkkänen taivalsi Sinisellä Polulla Konstan savottamatkat vene- ja patikkapelillä Sotkamosta Lentualle ovat tiettävästi kulkeneet Sinisen Polun harjuja pitkin. Ei olisi isokaan ihme, jos Konsta on istahtanut Ahvensärkän päällä piipunperällisen verran katsellen järven yli taivaanrannassa siintänyttä Vuokattia ja miettinyt muutaman sinisen ajatuksen. Säilyvätkö Konstan sielunmaisemat ja talloma polku tuleville polville? Vuosikokous Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen vuosikokous pidettiin Koskenmäen kaupan baarilla 28.3.2009. Väkeä oli tuvan täydeltä ja asiaa niin paljon, että kolme tuntia siinä vierähti. Luvatut kahvit osoittautuivat oikein täytekakkukahveiksi. Jätevesi-ilta
 Timo Piirainen selostaa Koskenmäen kaupan baarilla järjestettiin 16.1.2009 jätevesi-ilta. Asiantuntijoina oli paikalle saatu Kuhmon kaupungin ympäristönsuojelusihteeri Asko Kinnunen ja esityksen asiasta pitänyt yrittäjä, ympäristöinsinööri Timo Piirainen, Kuhmo. Kiinnostuneita kuulijoita kertyi parisenkymmentä. Asia selkisi ison harppauksen eteenpäin ja vielä lisää, kun porukka pääsi tutustumaan Lipposten kaksi vuotta käytössä olleeseen järjestelmään Pirttimäessä. Sininen Polku vaarassa
(4.10.2008) Metsähallitus on ansiokkaasti päättänyt kohentaa
Särkkäjärven-Liminsärkkien aluetta virkistysmetsäsuunnitelmassaan.
Vähemmän mieluisaa päätöksessä on Ahvenjärven ja Särkkäjärven välin
poistaminen Sinisestä Polusta. Metsähallitus kutsui asiassa lausunnot
antaneet tahot palaveriin Särkkäjärven takkatuvalle 3.10.2008.
Vaikutelmaksi jäi, että polun länsipään kohtalo otetaan uudelleen
harkintaan.
Tosi siistii!
 Louhikosken
olympialaisten voimailulajissa on tapahtunut valitettava
keskeytys! Tieliikelaitoksen kolmimetrinen roskis on nostettu
noin 15.8.2008 avuliaasti Louhikosken sillan parkkipaikalla
ylös
ja
levitetty tielle, mutta sitä ei ole jaksettu pesään asti viedä.
Tekijäksi on osoittautunut karhu.
Sutisen desantit
 Metsähallituksen
maankäyttö- ja ympäristöpäällikkö Merja Väisänen Kajaanista (selin) ja
tiimiesimies Jussi Moilanen Kuhmosta (keskellä takana), Ville Tampio
(vas) oppaana ja Timo Niskanen ynnä Mikko Niskanen yhdistyksen puolesta
kävivät katsastamassa 1.8.2008 jatkosodan aikaisen desanttiyhteenoton
paikan Sutisenjärven takana. Kuvassa kahden desantin
hautapaikka. Lue koko tarina.
Katso myös
kuva kämpän jäänteistä. Vielä vähän lisää historiasivulla.
Kuukauden nähtävyys
 Minna ja Pirunkirkko Pirunkirkko on puolisen kilometriä Vuosangantien eteläpuolella suunnilleen osoitenumeron 630 kohdalla Kivijärven rannalla. Metsäpeura vai sudet
Metsäpeuran kanta on romahtanut Kuhmossa ja Ylä-Vieksillä. Jotain
tarttis tehdä. Kuhmossa 15.1.2008 järjestetyssä Erätulet -tapahtuman
seminaarissa pohdittiin asiaa.
Tutkijat, riista-ammattilaiset ja suojelijat olivat yhtä mieltä tarpeesta kehittää Pohjois-Kuhmoon ja Hyrynsalmen eteläosiin peuran pelastamiseksi itä-länsi -suuntainen käytävä, jossa petojen määrää rajoitetaan. Enemmän aiheesta mm. Metsästäjä -lehdessä (sivu 18). Kylät yhteistyöhön
ProAgrian/Kainuun maa- ja kotitalousnaisten johdolla on kehitteillä
Pohjoisen Kuhmon kylät -hanke. Tarkoitus on, että kylät rakentavat
yhteisen teeman alle kylämatkailun kehittämisohjelman 2008-2010.
Yhteistyökumppaneina ja asiantuntijoina kehitystyössä ovat kylillä
toimivat yritykset.
Kylien edustajat kokoontuivat Lentiiran lomakylässä 6.4. aiheen tiimoilta. Todettiin että tässä vaiheessa hankkeessa ovat mukana Iivantiira-Vartius -suunnan kylät, ne jotka ovat sitä ajaneet. Ne osalllistuvat huhtikuussa Tampereella pidettävään valtakunnalliseen tapahtumaan. Kylähankkeen kanssa rinnakkain kehitellään ns. Ruokareitti-hanketta. Vaikka nimi saa ensiksi lähinnä lipomaan huulia, on siinäkin kyse laajemmin kylämatkailusta. Se voisi olla ylä-vieksiläisten kanava yhteistyöhön. Voi myös olla että hankkeet yhdistyvät tuota pikaa. Metsähallitus on laatimassaSinisen Polun virkistysmetsän suunnitelmaa, jonka luonnoksesta se pyysi meiltäkin mielipidettä. Annoimme lausunnon 28.12.2007. Esitimme suunnitelmaan kahta oleellista täydennystä. Kuhmon kaupungin lausunto on hyvin samansuuntainen kuin omamme. Hiidenkoski ennalleen
 Yhdistys haluaa edistää ylä-vieksiläisten elämisentasoa niin suurissa kuin pienissäkin asioissa. Hiidenkoskella kylän keskeisimmällä paikalla kaikkien nähtävissä on toimintansa lopettanut ja pusikoitumaan päässyt kalankasvatuslaitos. Kaipaamme alueen ennallistamista tai sen saattamista muuten arvoiseensa asuun. Koskenmäen Lomatalot
kutsuu
asukkaita ja lomailijoita
 Koskenmäellä koulun vieressä sijaitseva rivitalo vaihtoi omistajaa viime syksynä. Kuhmon kaupunki myi sen silloin paikallisille yrittäjille. Talon kunnostustoimet alkavat olla pitkällä ja siinä jo asteittain asutaankin. Loputkin huoneistot valmistuvat lähiaikoina. Asuntojen lyömättömiä etuja ovat mm. erinomainen kunto, toimiva huolto, edulliset asumiskustannukset, luonnonrauha sekä kaupan ja postin läheisyys. Kannattaa kysellä. Katso tarkemmin täältä: >> Yrityksiä 
|
||||
Ponsse
