PÄIVITETTY 18.5.2012

	Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry Niemenkyläntie 165, 88730 Ylä-Vieksi Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@vieksi.fi
Etusivu Ylä-Vieksi Kylä Historia Kyläyhdistys Luonto & Antimet Kalastus Metsästys Luonto & suojelu Vuosanka Linkit

Metsäpeura Ylä-Vieksi on hieno kylä Kuhmon luoteiskulmalla, Kajaanista itään. Täällä on hyvä asua, tehdä työtä ja viettää vapaa-aikaa. Elämänuskomme on paineidenkin alla aina kestänyt. Jos hyvä tulevaisuutemme on meistä kiinni, se toteutuu.

Meillä eletään luonnossa tässä ja nyt. Erämaat ovat laajat joka suuntaan. Kellojärvi lainehtii keskellä kyläämme ja on suurin kaikista noin 500 järvestämme ja lammestamme. Metsäpeura viihtyy harjuillamme ja soillamme ja suosii niitä vasomispaikkoinaan. Susia ja muitakin suurpetoja, pienemmistä puhumattakaan, piisaa joka lähtöön. Riistaa riittää pataan pantavaksi. Marjastus on perinteinen kilpalajimme ja herkkutatin erotamme kärpässienestä.

Vuosangan harjoitusalue ja maakuntakaavoitus alempana
Viimeksi päivitetty 1.4.2012

Tämän palstan alussa ovat Wiexi Vie -hankkeen uutiset ja niiden alla maakuntakaava-asiat.

Napsauta itsesi "kaavaosastolle" tästä. (Tämä tilapäisjärjestely jää aikaa myöten pois.)

11.5.2012 Hyvää Vointia Hietaperässä

Kuvat: Mari Halonen

Hietaperässä vietettiin Wiexi Vie:n ja Hietaperän kyläyhdistyksen yhdessä järjestämää Hyvän Voinnin äitienpäivää. Hyvinvointivalmentaja Jenna Mäkeläinen, Hyve House, rentoutti, luennoi ja laittoi kyläläisiin liikettä espanjalaisrytmien tahtiin. Hyvinvointi koostuu sosiaalisen hyvinvoinnin lisäksi fyysisestä, henkisestä, älyllisestä ja emotionaalisesta hyvinvoinnista. Näistä kaikista saatiin tietoa.

Jenna totesi, että hyvinvointi merkitsee itsekullekin eri asioita. Jokaisen pitäisikin tehdä juuri niitä juttuja, jotka itseä kiinnostavat. Se on elämän suolaa. Kaikille tärkeää on kuitenkin sopiva määrä terveellistä ravintoa ja riittävä uni.

Jenna mittasi vielä puristusvoimat ja rasvaprosentit sekä testasi tuolilta ylösnousua ja toistokyykistystä. Hän antoi myös henkilökohtaista liikunta- ja terveysneuvontaa. Lisäksi kotiin viemisiksi saatiin ohjevihkosia muun ohella kolesterolista, sydämen hyvinvoinnista ja liikunnasta.

Samaan aikaan Erja Huotari piti terveydenhoitajan vastaanottoa toisaalla ja näin keräsi lisää aineksia uuden kehittämiseen. Myös Ella Korhosen pystyttämässä veistoluokan perinnevalokuvanäyttelyssä käytiin pitkin päivää ahkerasti kertoilemassa menneeseen liittyviä muistoja ja tarinoita.

12.4.2012 Kuusamonkylä mukaan

Kuusamonkylän entisellä koululla Kuusamonjärven hienoissa maisemissa käytiin vilkasta keskustelua terveydenhoitopalveluista, Wiexi Vie -hankkeesta ja kylien yhteistyöstä. Osallistumisprosentti oli ennätysmäinen. Vähää vaille, ettei kyläyhdistyksen puheenjohtaja Riitta Kähkönen ollut saanut kaikkia koolle. Järjestelijöille ja kyläläisille lämpimät kiitokset Erja Kähkösen hoitamaa kahvittelua myöten.

Alkuun otettiin selkoa Wiexi Vie -terveydenhoitaja Erja Huotarin tehtävistä. Niitä sitten heti riittikin, kun koitti henkilökohtaisten tapaamisten aika. Yhteistyön suunnittelu vei reilun parituntisen ja enemmänkin olisi mennyt. Vakavampien aiheiden ohella liikkeelle nytkähti Osmo Kähkösen suunnittelema kuusamonkyläläisten entisen kirkkoreitin elvyttäminen. Ei siitä niin kovin montaa vuosikymmentä ole, kun Kuusamolta lasketeltiin veneillä ensin Vuosanganjärvelle, jonka laajan selän jälkeen Pitkä- ja Louhikoskia pitkin Kuivajärvelle, josta vasta päästiin hankkiutumaan milloin minkäkin kuorma-auton lavalla kirkolle. Suurin osa koolla olleista on tehnyt reissun laskemattomia kertoja. Ei ollut kännyä, jolla varata lippu, eikä muuta tietä ei ollut. Vesimatkan alussa on valtakunnallisesti arvokas rakennuskulttuurikohde, Kuusamonjoen mylly.

Paluumatkalla pistäydyttiin ihailemassa Härmänkylän Tasangon navetassa pientä vuorikiipeilijää.

7.4.2012 Sinistä polkua suksimassa

Sinisen polun pääsiäislauantain hiihto osasi osua kauneimpaan kevätpäivään. Kipakka varhaisaamun pakkanen veti jo ensimmäiset ladulle. Päivänpaisteesta, loistavakuntoisista laduista ja maisemista kävi nauttimassa puolensataa iloista hiihtelijää. Hauskaa oli kaikilla. Tarjottavat menivät kaupaksi viimeiseen terveysmunkkiin. Kunto ja hyvinvointi kohinalla kohenivat. Hanke sai hakemaansa arvokasta palautetta. Suurkiitokset latumestari Heikille ja kaikille osaa ottaneille.

31.3.2012 Vuosikokoukselta selkänojaa

Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen vuosikokous käsitteli päättyneessä Wiexi Vie -hankkeessa toteutuneita ja jatkovaiheessa tehtäviksi suunniteltuja toimenpiteitä. Hanketta evästettiin yksimielisesti jatkamaan suunnitelmien mukaisesti. Puheenjohtajana toimi napakasti Olavi Pääkkönen. Selvityksiä esittivät hankehenkilöstö ja yhdistyksen puheenjohtaja Eeva Kyllönen.

25.3.2012 Wiexi Vie -nimityksiä

Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen hallitus on nimittänyt Wiexi Vie -jatkohankkeelle hankepäällikön ja hankesihteerin. Kiitettävää kiinnostusta herättäneissä tehtävissä jatkavat päättyneen hankkeen hankepäällikkönä toiminut DI Timo Niskanen (0400 542 552) ja hankesihteerin tehtäviä hoitanut YTM Mari Halonen (044 301 2337). Jatkohanke on näin lähtenyt liikkeelle lentävällä lähdöllä.

15.3.2012 Sujuvaa arkea hakemassa

Uuden Wiexi Vie:n alkajaisiksi kuultiin, nähtiin ja tunnettiin 15.3. pitkin päivää Koskenmäen koululla Vieksin terveys- ja palveluasiaa.

Esittäytymään ehti lyhyesti terveydenhoitaja Erja Huotari, 1.4. aloittava uusi Vieksin "terppari". Hän työskentelee hankkeessa osa-aikaisena ja näillä näkymin ainakin vuoden loppuun saakka. Erja on monille tuttu Kuhmon terveyskeskuksen akuuttivastaanotosta. Hän on vastannut muun ohella pitkäaikaissairaus-, diabetes- ja kuuloasioista. Paikallistuntemuksessakin löytyy, kun syntymäkoti ja perhe odottavat Näätäniementien varrella. Tärkeä osa Erjan työtä on uuden kehittäminen, mihin muu tekeminen tulee antamaan vankan perustan. Näistä kuullaan vielä monesti.

Aloitimme Palvelut tutuiksi -teeman kotipalvelun asioista. Kuhmo-Sotkamon alueen kotihoidon päällikkö Pirkko Hyvönen ja kotihoidon ohjaaja Seija Kärnä esittelivät. Pirkolla oli täysi työ päästä diaesityksensä loppuun, sen verran kysymyksiä ja mielipiteitä sinkoili. Niin pitikin. Kipakasta, mutta oikein rakentavasta ilmapiiristä on tosi hyvä lähteä kehittämään tätäkin asiaa. Ei epäilyn häivää, että yhteistyöllä saadaan Vieksille tarvittavat palvelut.

Sairaanhoitaja Raija Pulkkinen mittasi naapuriluokassa pitkän päivän verenpaineita ja antoi terveysneuvontaa. Aika varmaa, että siihen se ei supistunut. Jonoa riitti niin, että saattoi venähtää hieman yliajalle. Raija kommentoi päälle päätteksi, että kaikki kävijät olivat todellisella ja merkittävällä asialla. Aika varmaa sekin, että yhteiskunta säästi pitkän sentin ja säästäisi lisää, jos vastaavaa olisi enemmän. Ja mikä helpotus se olisi ihmisille, kun he eivät joutuisi joka tarpeeseen ensin hankkiutumaan 40-60 kilometrin päähän terveysasemalle, sikäli kun onnistuisi, ja sitten roikkumaan siellä odottamassa. Systeemissä on syrjäseudulta nähtynä kehittämisen varaa. Mutta sitä vartenhan kehitys on!

Teknologista Sujuvan arjen loikkaa edusti gigan valokuitua pitkin liikkunut näköpuhelinkuva koulun ja Wiexi Vie:n toimipisteen välillä. Laitteet on hankkeelle vuokrannut t:mi Lipukan kuitu, jonka asiantuntija Philip Donner vastasi tekniikasta ja selosti sen hyötyjä piuhan toisesta päästä. Niin kyläläiset kuin ammattilaisetkin olivat vaikuttuneita. Sovittiin, että sopivana ajankohtana asiaan tutustutaan porukalla perusteellisemmin.

Tuli harvinaisen selväksi, että Kuhmossa pitäisi ja vähän pian sittenkin saada valokuitua alulle. Kustannukset eivät saa karata yhtään korkeammiksi kuin on pakko. Pihiä linjaa noudattelivat Koskenmäellä käytetyt laitteetkin. Monin verroin kalliimpia kaupasta löytyy, mutta vähemmän on tässä enemmän, kun tarvitsijoita on paljon ja rahaa niukasti. Kaupungin tukema osuuskunta on tapa hoitaa homma. Mitä enää odotetaan?

Eeva Piirainen Hietaperästä toimitti kahvipöydän eväät. Ne osasivat takuuvarmasti maistua.

Wiexi Vie kiittää lämpimästi kaikkia päivän eteen töitä puskeneita ja mukana olleita


Erja ja Eeva	Pirkko Hyvönen esitelmöi	Philip Donner ja näköpuhelin	Kahvittelua

10.3.2012 Uusi Wiexi Vie -juna lähti

Wiexi Vie -hanketta on toteutettu runsas vuosi. Ensimmäinen osa siitä päättyi karkauspäivänä helmikuun viimeisenä. Oli kaikki syy sitä juhlistaa. Maaliskuun ensimmäisenä herättiin jatkohankkeen merkeissä. Ei sitäkään juhlimatta passannut jättää. Niinpä kokoonnuttiin 10.3. Koskenmäen kaupan baarille tapaamaan toisiamme, muistelemaan mennyttä ja suunnittelemaan uutta. Siinä sivussa rakentui kuvaa hankkeen vastaanotosta ja odotuksista. Ei ihan huonolta vaikuttanut

12.1.2012 Kylät tiiviimpään yhteistyöhön

Kymmenkunnan kuhmolaiskylän edustajat kokoontuivat 12.1.2012 Kuhmossa kaupunginhallituksen kokoushuoneeseen pohtimaan keskenään yhteistyön tarvetta ja hyötyjä. Tarve nyt oli etukäteenkin aika selvä. Tapaamisessa oli mukana myös kaupungin edustaja, lähinnä molemminpuolisen ensikäden tiedon vaihtamiseksi. Yhteistyötä kaupungin ja kylien välillä on varaa ja erityisesti aihetta petrata. Tulevaisuuden haasteet kun ovat mittavat.

Kuvat: Anja Pulkkinen

Kolmituntisessa tapaamisessa perustettiin työryhmä selvittelemään käytännön asioita seuraavaa, 10.4.2012 pidettävää kokousta varten. Silloin on tarkoitus tehdä päätöksiä. Tarkastelussa ovat isommasta päästä muun muassa kylien palvelut, hankeasiat, rahoituskysymykset ja keinot kylien osallistumisen tehostamiseksi hallinnon suuntaan. (Kokousmuistio, liite1, liite 2, liite 3, Kylien yhteystiedot, liite 4)

Olisi mainiota ja tärkeää, että kaikki kylät ja kuka vaan, jolla on mielestään hyviä ehdotuksia, pieniä tai suurempia, kävisi juttusille, kilauttaisi puhelimella tai kalauttaisi sähköpostilla työryhmäläisille. Hyvästä alusta käy jo, kun ilmoittaa kiinnostuksestaan.

Toivotaan myös, että perukan kehityksestä kiinnostuneet yhdistykset käsittelisivät asiaa keskuudessaan, jotta olisivat parhaassa "iskussaan" huhtikuussa. Työryhmästäkin päin otetaan kyliin yhteyksiä, mutta kun kyliä taitaa olla Kuhmossa kaikenkaikkiaan 26 kappaletta, eivät ryhmän rahkeet ilman aktiivista vastaantuloa ehkä parhaalla tavalla demokratian toteutumiseen riitä.

16.12.2011 Wanhoja valokuvia, joululauluja ja puuroa

Koskenmäen koulun asuntolassa vietettiin 16.12.2011 iltapäivä täynnä toimintaa. Sikermä aloitettiin Ella
Korhosen suunittelemalla vanhojen vieksiläisten valokuvien ja perinnetiedon näyttelyllä. Patinoituneet hirsiseinät olivat edukseen kuvien taustana. Osattiin toki odottaa aiheen kiinnostavan, mutta väenpaljous yllätti silti. Jossain vaiheessa laskuri näytti 62 kävijää. Kuvatut ihmiset ryhtyivät elämään, saivat nimiä ja pääsivät tarinoimaan omiaan. Tapahtumille, esineille ja asioille löytyi selityksiä ja ajankohtia. Monta hauskaa sattumusta kerrottiin ja olisiko joku pikku salaisuuskin. Näyttelyn ei suunnitella jäävän viimeiseksi, vaan se oli vasta pintaraapaisu.

Päälle nautittiin tankkitäysmaitoon Eeva Kyllösen keittämää riisipuuroa ja torttukahvit, tarinoiden jatkaessa kulkuaan.

Päivä päätettiin laulamalla tunti kauneimpia joululauluja. Tyytyväisempää illanviettoaan jatkamaan lähtenyttä joukkoa saa kotvan hakea!

Kutsu (Ella Korhonen). Kuvien tarkkailua

12.12.2011 Ei lainalle, kyllä yhdenvertaisuudelle

Paikallislehti uutisoi Wiexi Vie -hankkeen jääneen ilman lainaa. Hanke ei sitä ilman jäänyt. Yhdistys jäi. Sitä haettiin tarpeeseen, mutta myös toivonkipinän sytyttämiseksi kaupungin ja syrjäseutujen alkaessa puhaltamaan yhteiseen hiileen. Märkää oli koksi. Kaupunki toivottaa tasapuolista kurjuutta kaikille kylille, kuin entisessä naapurissa konsanaan. Niin toteutuu kylien yhdenvertaisuus Kuhmon kaupungin mielestä.

Olisi aika astua uuteen aikaan. Nykyaikaisissa kylähankkeissa ei puuhastella eikä joutavia harrasteta. Niissä on tähdellisempääkin tekemistä. Myös Wiexi Vie edistää ja toteuttaakin monenlaisia kunnalle ja muulle hallinnolle kuuluvia tehtäviä. Säästöä syntyy. Kovin äkkiä olisi pyydetyn lainan koko korkomäärä syöty, jos Vieksillä oikein toden teolla toteutetaan yhdenvertaisuus Piilolankankaan kanssa vaikkapa kodinhoitopalvelujen saatavuudessa.

Vertailun vuoksi muutamia pikagooglettamalla vastaan tulleita yksilöimättömiä "yhdenvertaisuusotteita" eri yhdistysten tukea koskeneista Kuhmon kaupungin päätöksistä:
"
- Kuhmon kaupunki osallistuu Kuhmon Työttömien yhdistyksen Säpinää siipiin -hankkeen omarahoitukseen.
- Kuhmon kaupunki tukee Juurikan jahti ry.:n Riista- ja ympäristöprojektia lainaamalla yhdistykselle 20.000 €, jotta yhdistys voisi suoriutua työnantajavelvoitteistaan työllistämisen alussa.
- Kaupunginhallitus päättää olla mukana Kainuun Rastiviikon 2011 järjestelyissä [tukemalla Kuhmon Peurat ry:tä] seuraavalla tavalla.

Kaupunki kustantaa kilpailujen kartta- ja ratakustannukset varaamalla v. 2011 talousarvion investointiosaan 14 000 €.
Tapahtuman markkinointiin ja kilpailukeskuksen rakentamiseen varataan yhteensä 28 000 €.
Tapahtumasihteeriksi ajalle 1.11.2010–31.8.2011 siirrettään terveysliikunnanohjaaja XXX voimassa olevin palkkausehdoin Hänen työtehtäviensä hoito järjestetään osin vapaa-aikapalvelujen sisäisin järjestelyin, osin ostopalveluna. Ostopalveluihin käytetään 10 000 €.
Kaupunki huolehtii ruoan valmistuksesta Tuupalan keittiössä vastaamalla henkilöstömenoista, vuokrista ja ruoan kuljetuksesta kisapaikalle. Kuhmon Peurat vastaa ruoan valmistukseen käytettävien elintarvikkeiden kustannuksista, arvio 3000 € (tarkentuu kesällä 2011)
Kaupunki vastaa KAO:n Kuhmon koulun päärakennuksen aula-, ruokala- ja luokkatilojen vuokrakustannuksista ajalta 6.6–31.7.2011, arvio 1000 € (tarkentuu myöhemmin)

- Sekä Suomussalmen kunta että Kuhmon kaupunki tukevat Idän Taiga ry:tä rahallisesti.
- Esimerkiksi tänä vuonna [2008] kaupunki myönsi Työväenyhdistykselle 8 000 euroa tukea elokuvatoiminnan järjestämiseen. Pajakkakino jäi kokonaan vaille avustusta.
"
Kaikki yhdistyksiä enimmäkseen torin läheltä.

10.12.2011 Kansalaispalautetta teatterista

Bussilastillinen kyläläisiä Wiexi Vie -hankealueen useista kylistä suuntasi Kuhmo-taloon viihtymään Kuhmon kaupungin kulttuuritoimen järjestämän ja Joensuun kaupunginteatterin esittämän 'Vaimoni on toista maata' -näytelmän parissa. Toinen puoli antia oli hanketiedon jakaminen ja palautteen saaminen. Siihen oli hyvät mahdollisuudet. Bussissa ja ruokailtaessa ei kukaan jäänyt tuppisuuksi. Tyytyväisyys asioiden etenemiseen oli ilmeistä.

Tunnelmaa lämpiössä

8.12.2011 Maaseudun neuvottelukunnan joulupuurolla

Kymmenkunta Kuhmon kylää kokoontui Haukelan Erän majalle keskustelemaan kuulumisista ja tulevista ajatuksista Kuhmon maaseudun neuvottelukunnan ja Haukelan kyläyhdistyksen vieraina. Monella kylällä on enemmän tarpeita kuin kylältä löytyy resursseja niihin vastaamiseen eikä kylien ääni kuulu riittävän selvästi päätöksentekijöille. Nähtiin yksimielisesti parannusta löytyvän yhteistyön tiivistämisestä. Niissä merkeissä kokoonnutaan uudelleen Kuhmon kaupungintalolla 12.1.2012. Puuro oli maukasta.

1.12.2011 Kuulostellen

Koskenmäen koululla pidettiin kuulopäivä. Selvästi tarpeeseen se tuli. Kuulon heikkeneminen on monella merkittävä elämisen hankaloittaja Vieksilläkin. Kuntoutussihteeri Tiina-Maija Leinonen Kuuloliitosta ja kuntoutusohjaaja Arja Moilanen Kainuun keskussairaalasta kertoivat monipuolisesti kuulosta ja kuulovammoista, muun muassa tinnityksestä. He suorittivat kuulomittauksia, antoivat jatkosuosituksia ja opastivat apuvälineiden käyttöä. Kuulosuojainten käytön tärkeys selostettiin. Lue lisää täältä.

Kuulon apuvälineen esittely

28.11.2011 Barents Link + puuenergia

Härmän toimintakeskukseen kokoontui 28.11.2011 runsaan 20 hengen joukko kuulemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan Oulu -Arkangel -liikennekäytävästä ja puuenergiasta. Tietoa tuli parituntisessa kasapäin. Vieksille ja ympäristön kylille tarjoutuu monenlaisia yhteistyö- ja hyötymismahdollisuuksia. Niihin pitää tarttua.

Selvisi, että Oulu-Arkangel -liikennekäytävän sijaan nyt puhutaan Barents Link'istä. Kun nimet eivät kerro koko totuuttaa, kannattaa asiasta kiinnostuneen vekslailla vaikkapa kuntayhtymän Venäjä-sivuilla. Konttikuljetukset rautateitse ovat keskustelun alla ja ensimmäistä matkustajajunaa voivat junabongarit ruveta odottelemaan. Venäjän WTO -jäsenyys madaltaa ja poistaa monta estettä. Esimerkiksi elintarvikkeiden viennin tieltä. Kostamustie aiotaan leventää kantatieksi lisääntyvän maantieliikenteen tarpeisiin. Sillathan on jo kunnostettu.

Kainuussa suunnitellaan puuenergian käytön reipasta lisäämistä, mutta vielä sitä jää vietäväksikin. Rinta kaarelle: Kainuu ja varsinkin sen syrjäkunnat ovat kehittyneen maailman ehdotonta A-luokkaa uusiutuvan energian käytössä. Koko muu Eurooppa jää puhtaasti jälkeen. Kuhmossa ollaan yli 60 %:n tasolla. Turha tulla väittämään, ettei vieksiläinen elämänmuoto olisi ekologista. Toisekseen, bio- ja vesivoiman ansiosta on Kainuu puhtaan energian nettoviejä. Arolan mahdollisuuksista energiapuuterminaaliksi täällä (sivut 53-62).

31.10.2011 Kaivosnäkymät Vieksillä

Koskenmäen koulun asuntola pullisteli väenpaljoudesta, kun lähemmäs 50 kiinnostunutta kuunteli asiantuntijoiden esityksiä Vieksin Koskenmäen koulun asuntola pullisteli väenpaljoudesta, kun lähemmäs 50 kiinnostunutta kuunteli asiantuntijoiden esityksiä Vieksin kaivosasioista. Väkeä oli tullut niin Vieksiltä kuin muualtakin, hyvin moni Hyrynsalmelta. Haluttiin kuulla kuinka todennäköistä on kaivoksen tulo, minkälainen se olisi ja mitä se vaikuttaisi. Nikkeliä, kuparia, kultaa ja muutakin löytyy, mutta esiintymät ovat olleet pieniä. Viranomaisia edustivat Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), kuntayhtymän, Hyrynsalmen kunnan ja Kuhmon kaupungin edustajat. Kaivosyhtiöistä paikalla oli Tulikivi Oyj. Niiden päälle terveiset saatiin Talvivaaran kaivoksen ympäristön asukkailta.

Kuultiin Moisiovaaran, Tapaninkylän, Vieksin ja Hietaperän alueilla pohjois-etelä -suuntaisena juottina esiintyvän vihreäkivivyöhykkeen mineraaleista. Tuttuja nikkeliä, kuparia ja kultaakin ne sisältävät, mutta toistaiseksi löydetyt esiintymät ovat verrattaen pieniä. Härmänkyläläisen V. Heikuran aikoinaan löytämä erittäin kultapitoinen kivi on houkuttanut emäkallion etsintään.


Kutsu	Jorma Teittinen, kuntayhtymä	Tapio Halkoaho, GTK	Heikki Pirinen, Tulikivi

2.9.2011 Onneksi olkoon Ylä-Vieksi!

Ylä-Vieksi julistettiin Hyrynsalmen Iskulla 2.9. järjestetyssä Kainuun kyläparlamentin vuoden 2011 täysistunnossa Vuojen kaenuulaeseksi kyläksi. Valintaa on juhlistettu heti kohta Ylivieksin Metsästäjien Mutteri-majalla 4.9. järjestetyn eräkirkon päälle ja jatkettu lauantaina 10.9. täytekakkua pitkin päivää leikaten Koskenmäen kaupan kahvilassa. Tilaisuudet olivat samalla hyvää harjoitusta Vesantalo-tapahtumien järjestämiseksi. Kakku maistui kaikenkaikkiaan lähemmäs 150 juhlijalle. Härmänkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Vesa Kyllönen oli kirjoittanut varta vasten juhlan kunniaksi tunnelmallisen runon Meidän Vieksi. Se kirvoitti raikuvat aplodit. Yleisön joukossa oli levyttäneitä kitaristeja, rock-artisteja ja varmaan monta muuta taideosaajaa.


Kipinää on	Vuojen satoa	Säpinää kahvilassa	♫ Me kahvilassa istuttihin... ♫

Yksi heistä, kuvataideosaaja Minna Niskanen piti juhlan yhteydessä Koskenmäen baarilla monipuolisten kuvitustöidensä epäkaupallisen näyttelyn Kuvitelmia. Minnalle Vieksin luonto toimii inspiraationa. Hän huolehtii Wiexi Vie -hankkeen ulkoisesta kuvasta, mikä näkyy näilläkin sivuilla. Arviot esille ripustetuista töistä olivat kiittäviä.


Kutsu	Kuvittaja

Onnittelujen vyöryä Hyrynsalmen Iskulla ja Vieksillä


2.9. Ella, Timo, Eeva, Tarja ja hymyn häivähdys	2.9. Vieksin trio, Kalle, Tarja ja Helinä vakavina	14.9. Kuhmon kaupungin yllätysonnittelut. Vasemmalta Kari, Anja, Liisa & Eeva	Vuojen kaenuulaenen kylä -kunniakirja & Vieksin juhlajuliste
Iskun kuvat: Anja Pulkkinen / Vieksin juhlajuliste: Minna Niskanen

4.7.2011 Puutarhapäivä II

Kokoonnuttiin uudelleen puutarhaan. Kuultiin aluksi Wiexi Vie -hankkeesta, hankkeen kasviselvityksestä ja sen tavoitteista. Heti perään tehdyllä puutarhakierroksella syntyi sivutuotteena uutta innostusta harrastukseen, vanhojen tuttujen kohtaamisia, uusia tuttavuuksia kylärajojen yli ja hyvinvointi koheni. Tapahtuma oli tälläkin kerralla yleisömenestys. Kaikenkaikkiaan lähes 50 alan paikallista asiantuntijaa kiersi puutarhan polkuja parituntisen aikana.


Kutsu	Pionit tuoksuvat	Kenen mummolta saatu?	Kasvit pääosassa
Kuvat: Minna Niskanen

19.6.2011 Sinipyrstöturismia

Sinipyrstö on kovin kaunis pikkulintu, ollut hiljakseen Siperian suunnasta puoli vuosisataa meille pyrkimässä. Laji luokitellaan vaarantuneeksi. Vieksin viime vuosien kaksi sinipyrstöreviiriä löytänyt Metsähallituksen suojelubiologi Ari Rajasärkkä kävi kertomassa Koskenmäen koulun asuntolassa linnusta. Toinen lajin reviiri on Ristijärven rajaa vastapäätä Havukkavaarassa ja toinen Vartiustien varressa Syvänoron rinteillä. Mielenkiintoista esitystä ja nauhoitettua linnun laulua kuunteli 25 kiinnostunutta.

Ellan ja Marin seivovan pöydän runsaita antimia nautittaessa keskusteltiin muun muassa sinipyrstön matkailullisesta arvosta. Britanniasta ja muualta kaukaa tullaan linnun takia paikan päälle. Kun pöytä lopulta tyhjeni, päätti lähes koko joukko lähteä Havukkavaaraan. Mitä nyt matkalla pysähdyttiin Kuivajärven Niskalahden kohdalla vilkaisemaan suunnitellun lintutornin maisemaa.

Kuvat & juliste: Minna Niskanen

Havukkavaarassa kierrettiin jalkapatikassa vanhan metsän loivaa rinnettä Arin soitellessa välillä kannettavalla laitteellaan sinipyrstön laulua. Vastaukseksi saatiin tikanpoikien helinää haapapuun kolossa ja kohta sateen ropinaa. Hipsittiin takaisin autoille. Siirryttiin lähistölle Valkeisjärven Natura 2000 -alueelle, jonka järveen viettävä rinne voisi Arin arvion mukaan olla sinipyrstölle oikein mieluisaa maastoa. Nähtiin havukan pesä, kuultiin lintujen konsertti ja ihailtiin lähteenkirkkaan Valkeisjärven upeaa näkymää. Sinipyrstö vain oli vaiti. Vielä paluumatkalla pysähdyttiin kuulostelemaan. Arin auton kaiuttimista kuulunut laulu jäi silläkin kerralla vastausta vaille. Oli todettava, että sinipyrstö on harvinainen. Päätettiin, että vielä sitä kuullaan ja nähdäänkin. Muutkin kuin mukana ollut vieksiläinen, joka on jo kesällä 2010 päässyt kuulemaan sinipyrstöä Syvänorossa.

Havukka-Aho

Metsähallitus muistaa Veikko Huovista ja Konstaa seuraavasti: "Veikko Huoviselle Hallavaaran salot ovat tuttuja hänen varhaisten vuosikymmenten metsästysretkiltään samoin kuin vuosistaan Metsähallituksen Lentiiran ja Sotkamon hoitoalueiden palveluksessa 1950-luvun alussa. Nämä salot olivat tuttuja myös metsätyömies Konsta Pylkkäselle - sijaitsihan Havukka-Aho täältä vain runsaan peninkulman päässä idän suunnassa." Havukkavaara sijaitsee Hallavaarasta vain runsaan peninkulman päässä idän suunnassa.

18.6.2011 Viherpeukalointia

Päivä, josta Vieksin kuivuudesta kärsinyt luonto tykkäsi. Satoi tarpeeksi, jos ei ihan kaatamalla. Perinne- ja maatiaiskasveista kiinnostuneita se ei haitannut, kun kokoonnuttiin avotaivaan alle Viherpeukalopäiville vaihtamaan ajatuksia Vieksin kasveista. Sade piti enimmän ajan sopivasti taukoa, kun kierreltiin puutarhaa kasvilta toiselle.

Pionien katselmointia Repo vahtii Kuvat: Minna Niskanen

Väliin selostettiin hankkeen kasviosuutta ja ennakoitiin sen jatkoa. Hyviä vinkkejä kuultiin. Muun muassa vanhaa pionikantaa (Paeonia) löytyy Vieksiltä. Lumipalloheiden kestävän Kuhmon kannan (Viburnum opulus 'Pohjan Neito' ) alkuperä sai uutta valaisua. Pohjan Neito on pihoissa ja puistoissa vastassa, kulkipa Kuhmossa minne tahansa kuin myös liikuttaessa monella muulla paikkakunnalla Pohjois-Suomessa. Kuhmon maineikas Palstalan puutarha sai Ylä-Vieksiltä Kuhmon taajamaan omistajan siirtämän kasvin kaupalliseen lisäykseensä. Siinä on nykyvieksiläisille haastetta etsiä toista löytöä! Ei kuitenkaan heti kannata asettaa rimaa turhan korkealle, kun voidaanhan sitä nostaa kisan edetessä, jos siltä näyttää. Jo kasvivaihto naapureiden kesken on huomattavan paljon. Se lisää hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta, tietoa ja säästää Vieksille kovaa valuuttaa muuhun käyttöön, kaikki tärkeitä Wiexi Vie:n tavoitteita.

Asiantuntijat asialla Kasvun ihme alullaan Jalavan varjossa

6-7.6.2011 Metsäpeuraseminaari

Metsäpeuran Kainuun kantaa uhkaa sukupuuttoon kuoleminen. Se laji olisi sitten siinä. Oli aikakin järjestää aiheesta seminaari. Metsästäjäliiton Kainuun piiri otti kiitettävästi peuraa sarvista ja järjesti sellaisen Kuhmossa kesäkuun alussa. Kaksi päivää ei olisi millään riittänyt, mutta aikaa ei ollut enempää. Ohjelma aloitettiin Kari Kemppaisen TV-dokumenttielokuvalla 'Metsäpeuran paluu'. Päivien mittaan kuultiin ja nähtiin esitelmiä laidasta laitaan, suoraa toimintaa ja filosofointia.

Yhdistys esitti avajaispäivän esityksessään näkemyksensä (pdf_1978 kB) annetusta aiheesta. Siinä jonkin verran suomittiin metsäpeuran suojelutilannetta ja Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen vaikutuksia Ylä-Vieksin nimikkoeläimeen. Myös ihmeteltiin, kun metsäpeuran suojelemiseksi perustettujen Vuosangan Natura-alueiden tuhoaminen ei tunnu viranomaisia kiinnostavan, ei edes alueesta vastuullista Metsähallituksen luontopalveluita. Kuhmolainen päivästä.

Kuvat © Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry

Kakkospäivänä esitykset jatkuivat. Kainuun Prikaatin edustajan papereissa olivat suojeluasiat tiptop. Kun kysymysten vuoro tuli, uteli yhdistyksen edustaja esittäjältä muutamia vastauksia. Kuten että kuka se on se laissa tarkoitettu toiminnanharjoittaja ja selvilläolovelvollinen alueella. Metsäpeuran suojelemiseksi perustetun Hevoshuuhdinpuro ja Honkivaaran Natura-alueen suurella osalla ovat kaikki kuulevat metsänelävät kuulovammaisia tykin eka laakista, kun vierestä Ukonahosta ammutaan. Esittäjän ei tarvinnut vastata, koskapa tilaisuuden puheenjohtaja, Suomen Metsästäjäliiton Kainuun piiri ry:n puheenjohtaja, Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtaja, Kainuun maakuntahallituksen kansalaisvaikuttamisen (!) toimikunnan puheenjohtaja ja vielä Suomen metsäpeurayhdistyksen puheenjohtaja Timo Säkkinen poikkeuksellisesti ohjeisti esittäjää, ettei tämän vastata tarvinnut.

RKTL:n tutkija FT Jyrki Pusenius ehätti kommentoimaan prikaatin esitystä toteamalla, että jostain syystä metsäpeurat liikkuvat Vuosangan kohdalla tavallista ripeämmin. Joku nobelistitoivo siitä loihde luonnehtimaan, että Vuosanka (suomeksi 'Peuranvasa') olisi vain peurojen läpikulkualuetta. Putkinäkö ja tarkoituksenmukaisuus ovat ne eväät.

Kehuttava on, että professori Erkki Pulliainen veti mukaansatempaavan esityksen, olipa asiasta samaa tai eri mieltä. Hän korosti stressitekijöiden osuutta metsäpeuran ahdingossa. Kun vaadin on stressaantunut, on vasakin sitä ja tavanomaista alttiimpi tuholle mistä syystä tahansa, vaikkapa petojen saalistuksen kohteena. Suven aikainen puronvarsikorpien ja soiden ravinteikas kasvillisuus on peuralle elintärkeää, jotta se jäkälällä seuravaan kevääseen selviäisi.

Metsäpeuran tuotteistaminen Vieksillä matkailutarkoituksiin on melkoinen mahdollisuus. EU:n ainoa monimuotoinen kanta löytyy useimpina kevätpäivinä juuri Vieksiltä ja suurissa tokissa.

23.5.2011 Avajaiset ja toimintapäivä

Wiexi Vie -avajaiset ja toimintapäivä pidettiin suosiollisissa olosuhteissa. Väkeä oli paljon, ohjelma osoittautui kiinnostavaksi ja sää oli tilauksen mukaisesti mitä parhain. Aurinko helotti ja luonto tuoksui.

Eeva Kyllönen toivotti vieraat ja Kajaanin ammattikorkeakoulun terveydenhoidon opiskelija-neuvojat tervetulleiksi Koskenmäen entisen koulun ns. yläluokassa. Kuultiin tiiviisti hankkeen sekä päivän ja vähän kesänkin ohjelman alustavaa esittelyä.

Avajaiset - Kajaanin AMK terveysneuvojat

Ohjattua pihaliikuntaa, Kajaanin AMK:n terveysneuvojat, terveyspullia (Kuvat: Minna Niskanen)

Lennosta siirryttiin Kajaanin AMK:n opiskelijoiden pitämään ravitsemusluentoon. Sen mukaan kun ymmärtää elää, niin hyvä on. Ja mikäpä ettei Vieksillä ymmärrettäisi. Luennon kangistamat jäsenet norjisti tuolijumppa. Päälle nautittiin Eeva Piiraisen joukkueen järjestämät kahvit, mehut sekä terveysleivät- ja -pullat. Heti avajaisseremonian jälkeen oli osa neuvojista siirtynyt alaluokkaan tehtäviensä pariin. Toinen ryhmä oli jo alusta pitäen valmiina Koskenmäen kaupalla sijaitsevassa Wiexi Vie -toimipisteessä. Ryhmät suorittivat pitkin päivää monipuolisia terveysmittauksia halukkaille, joita myös neuvoivat hyvinvoinnin eteen.

Jumpan ja kahvittelun jälkeen riennettiin kipin kapin entiseen koulun asuntolaan katsomaan Kari Kemppaisen tekemä Ylä-Vieksi -dokumenttielokuva vuodelta 1992. Hämmästeltiin, kuinka suuri onkaan muutos ollut pelkästään viimeisten 19 vuoden aikana.

Ylä-Vieksi -dokumenttielokuva, 1992

Vieksin 4 vuodenaikaa

Vauhtiin kun päästiin, laittoi koneenkäyttäjä Timo Niskanen myllyynsä unkarilaisen Kuhmoa esittelevän TV-elokuvan vuodelta 1990. Siinä käytiin useampaan otteeseen myös Vieksillä. Ajan patina oli ehtinyt tämänkin filmin arvoa lisäämään. Elokuvia pyöritettiin pari tuntia melkein non-stop, kun kiinnostusta oli. Elävän kuvan ohella suurta mielenkiintoa ja vilkasta keskustelua herätti Ella Korhosen koostama vanhojen valokuvien pienoisnäyttely. Aiheesta on luvassa runsaasti lisää, kunhan perinnekeruu saadaan pidemmälle suoritettua. Nyt piti jo kiirettä jumppa kakkoseen.

Avajaiset - Wanhojen walokuwien catsastus

Wanhojen walokuwien catsastus, Vieksi-kino esittää, tohinaa toimipisteellä

Wiexi Vie -toimipisteessä Koskenmäen kaupan entisessä postihuoneessa kerrottiin koko toimintapäivän ajan Wiexi Vie -hankkeesta ja mitattiin verenpaineet sun muut kaiken muun menon ohella. Ei ollut niin kiire, etteikö vieraiden kanssa olisi ehditty keskustelemaan kaiken maailman polttavista hankkeen ja päivän aiheista, kuten valokuituyhteyksistä. Mari Halosen pyörittämässä toimipisteessä osallistuttiin kevennyksenä arvauskilpailuun. Siinä piti arvata kuvasta hyvin kauniin sinisen pikkulinnun laji. Pannu pidettiin kuumana täälläkin.

Yhdistys käytti hankkeen vetämää väentungosta hyödykseen. Päivän mittaan vaihtoi arpa poikineen ja jokunen kolikko omistajaansa. Toimipisteessä kertyi arvauslappusia paksu pinkka. Ohjelman lopuksi kokoontui yhdistyksen hallitus vetämään yhteen ja miettimään miten eteenpäin. Tyytyväisiä oltiin. Suunta ja konstit vaikuttavat olevan kovin selvät. Suoritetussa arvonnassa nosti onnetar (Mari) 50 euron lahjakortin voittajaksi arvan, jonka oli ostanut Eila L. Sotkamosta. Arvauskilpailun voitti Elina H. Kajaanista. Voittajia on onniteltu.

Kiitoksia AMK-laisille, Eeva P:n kahvijoukkueelle, kaikille mukana olleille ja omalle väelle! Lisäkiitokset arpajaisiin osallistuneille!

Se pikkulintu oli sinipyrstö. Koreaan harvinaisuuteen päästään tutustumaan tarkemmin vähän ennen juhannusta. Kalenteriin on merkitty huippuasiantuntijan esitys sinipyrstöstä ja jatkoksi opastettu luontoretki linnun reviirille 19.6.2011 klo 13:00. Katso lisää ohesta.

9.4.2011 Vesantalon kunnostusta organisoidaan

Vesantalon kunnostuksen koordinoiminen, organisoiminen ja rahoituksen haarukoiminen tarkentuvat. Vesantalon tarkemman kunnon selvittäminen on tärkeä osa sitä. Arvokasta lähtötietoa saatiin, kun insinööri Esa Korhonen sotkamolaisesta Insinööritoimisto Esa Korhonen Oy:stä tutki talon. Varttuneen keski-ikäisen aikalailla hyväkuntoiseksi havaitsi, mitä nyt pientä remppaa. Diagnoosi tietysti tarkentuu, kun töihin päästään. Asiantuntijan suositukset otetaan todesta.

Kunnostuksen askelkuviot hahmottumassa Vesantalon salissa. Insinööri Esa Korhonen keskellä.

30.3.2011 Suomen Kotiseutuliitto tutustui Vesantaloon

Vesantalon kunnostusta koordinoidaan ja organisoidaan ja siihen hankitaan rahoitusta Wiexi Vie -hankkeessa. Suomen Kotiseutuliitto on myöntänyt kunnostukseen kuluvalle vuodelle 25 000 euroa. Liiton rahoittamana on juuri valmistunut Hyrynsalmen Iskun talon kunnostus. Suomen Kotiseutuliitto luovutti Iskun kunnostajille 29.3.2011 Hyvän korjauksen tunnustuspalkinnon. Samalla matkalla kävivät liiton edustajat tutustumassa Vesantaloon. Jo myönnetyn tuen
käyttö, suunnittelu, jatkorahoitus ja kunnostusratkaisut olivat aiheina.

Pääsihteeri Lassi Saressalo (3. vasemmalta) ja rakennustutkija Leni Pakkala (4. vasemmalta).
Tiedottaja, taloussihteeri Liisa Lohtander kuvan ulkopuolella. Näkymä kahvilasta saliin.

22.2.2011 Wiexi Vie:n henkilöstö hahmottuu

Yhdistys on valinnut Wiexi Vie:n tehtäviin uusia henkilöitä. Useimmat ovat jo täydessä vauhdissa työssään:

Hankesihteeriksi tulee yhteiskuntatieteiden maisteri Mari Halonen, sähköposti

,
puhelin 044 301 2337. Kajaanilaislähtöisen Marin koulutustausta osuu kohdalleen tehtävään. Hän aloittaa 1.3.2011 suoraan "suden suussa" osallistumalla hankkeen ohjausryhmän kokoukseen Kajaanissa. Juuri Marin tulet tapaamaan useimmin Wiexi Vie -toimipisteessä Koskenmäen kaupalla. Kynnys sinne olkoon kaikille matala.

Perinnetieto-osiossa kerää, tallentaa ja digitoi tietoa ammattitaidollaan toimittaja Ella Korhonen, Kuhmo. Ellalle on kertynyt hyvää kokemusta aiemmista vastaavista tehtävistä muun muassa Kuhmon Kotiseutuyhdistyksen palveluksessa. Ella tuntee vieksiläisenä ja yhdistyksen hallituksen jäsenenä alueen hyvin.

Palvelutarve-, hyvinvointi- ja terveysosion selvitysvaiheesta vastaa yhdistyksen puheenjohtaja Eeva Kyllönen, sähköposti etunimi.sukunimi(at)vieksi.fi

, puh. 040 838 7419. Eevalla on taustallaan vankka aiheen tuntemus. Hän on toiminut muun muassa Kuhmon kaupungin perusturvalautakunnan puheenjohtajana. Osiossa on katto korkealla. Mukana on monen muun ohella työllisyys- ja kaivovesiselvitystä.

Hankkeen arviointi- ja tulosten raportointitehtäviin on kutsuttu taloustieteen tohtori Esko Niskanen. TTT Niskanen on toiminut aiemmin muun muassa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusjohtajana. Kehittyneiden markkinatalousmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n (ks. suomeksi) tuoreessa tapahtumakalenterissa päivämäärän "30-1 July" kohdalla noteerataan Kuhmo Nectar -konferenssi. Tämä alan johtavissa tutkimuskeskuksissa eri puolilla maailmaa vuosittain järjestettävä tapahtuma sai alkunsa puolen tusinaa vuotta sitten Vieksillä Niskasen ja parin muun tutkijan perustamana. Vieksiläislähtöinen Niskanen jatkaa konferenssisarjan johtotehtävissä.

11.3.2011 Wiexi Vie -tarkennusta

Wiexi Vie -hanke käynnistyi 1.1.2011. Hankealue kattaa useita kyliä. Hankesuunnitelma (lyhennelmä) ja hankkeen tausta kertovat enimmät.

Wiexi on alkuperäinen ja pisimpään käytetty kylän nimen kirjoitusasu. Sitä käytettiin noin vuosina 1600-1850. Loppua kohti sen rinnalle tuli Wieksi. Nykyinen Vieksi on ollut nimenä viimeiset 150 vuotta. Vieksi tulee saamen kielestä ja tarkoittaa väkevää. Valinta osuu siksikin kohdalleen, että Wiexi Vie selvittelee myös perinnettä ja historiaa. Entä Vie? Se on lyhyt, kuten toivotaan. Hanke tulee tuottamaan vietävää, ajatuksia, käytäntöjä, osaamista, palveluita. Vie on EU-osuuden rahoittajan virallisella kielellä elämänusko, elämänhalu. Siitä on kyse.

Koskenmäen kaupan entiseen postihuoneeseen on perusteilla Wiexi Vie -toimipiste. Hankkeen lopputulos tulee olemaan sitä parempi mitä useamman kyläläisen ja muun wiexiläisen toimijan ajatukset, toiveet ja toimenpiteet siinä näkyvät. Ja mitä aikaisemmassa vaiheessa. Kutsu koskee koko hankealuetta ja myös lähinaapureita. Tehdään yhdessä. Kolkutellaan ovia ja soitellaan!

Hankepäällikön tehtävät on ottanut vastaan DI Timo Niskanen, sähköposti

,
puhelin 0400 542 552. Tukipäätös kattaa kuluvan vuoden, jonka loppupuolelle tultaessa jo nähdään mihin suuntaan olisi jatkettava. Koko 3-vuotinen suunnitelma sisältää noin 7,5 henkilötyövuotta, mihin ei ostopalveluiden, opiskelijoiden eikä kaikkien asiantuntijoiden panos vielä sisälly.

22.2.2011 Wiexi Vie -logo

Graafikko Minna Niskanen on suunnitellut Wiexi Vie hankkeelle silmäyksellä erottuvan tyylikkään tunnuksen.

Vuosangan harjoitusalue, maakuntakaava ja vaihekaava

1.4.2012 Vahvistetun kaavan konkeloiden purku

Kainuun maakuntavaltuusto hyväksyi 7.5.2007 nyt voimassaolevan Kainuun maakuntakaavan. Valtioneuvosto vahvisti sen 29.4.2009. Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen lupasi maakuntavaltuustolle kaavaa keväällä 2007 esitellessään, että myöhemmässä vaihekaavassa lähdettäisiin Vuosangan osalta "puhtaalta pöydältä". Olisi pitänyt arvata, ja matkan varrella on nähty, ettei se niin mene. Ei, vaikka valtioneuvoston vahvistuspäätöksessäkin niin on luvattu.

Suunnittelujohtajan antaman lupauksen sirpaleiden seasta on yhdistys hakenut syyskuussa 2011 korkeimmalta hallinto-oikeudelta valtioneuvoston päätöksen purkua ylimääräisellä muutoksenhaulla. Purkamiskynnys on korkea, mutta vähimmäistulos on jo asiakirjoista nähtävissä. Niistä valkenee, kuinka sen tuhannella tavalla on kaavavalmistelussa ja vahvistusmenettelyssä menetelty lainvastaisesti. Vähät vieksiläisistä ja laista, kun kajaanilaiset ovat rynnineet kohti itäisessä horisontissa kangastelevaa tavoitetta, Suur-Vuosankaa.

UUTTA

19.3.2012 Maakuntavaltuusto reputti

Maakuntavaltuusto käsitteli vaihemaakuntakaavaa 19.3.2012. Hyväksyäkö vai ei. Äänestysten jälkeen hyväksyi.

Asiaa olisi - missä J Korhonen? Uusi näkemätön kartta Heikkinen ja Juntunen vauhdissa Kari Nikulainen saarnaa
Kuvat: Timo Niskanen

Lämpimät kiitokset järjen äänestä keskustan (poislukien prikaatilla töissä olevan puoliso Maija Rissanen ja Kelan Antti) ja vihreiden valtuutetuille sekä Jaakko Kyllöselle (kok). He olivat, ehkä tyhjää äänestäneiden kolmen ohella, ainoat kotiläksynsä tehneet.

Enemmistöllä meni surkeasti. Luetun ymmärtämiskoe oli näköjään liian vaikea ja valmistautuminen luokatonta. Kun olisi pitänyt osata lukea ajan merkkejä, yhdistyksen viime hetken tärppiä, vaihekaavaakin - ja ennenkaikkea lakia. Sen sijaan luotettiin uskomustieteisiin. Kaikki tämä kuulema tapahtuu ja pahempaakin, jos Vuosankaa ei saada äkkiä laajemmaksi: Prikaati lähtee, ryssä tulee, yritykset eivät saa johtajia ja yleinen vatulointi jatkuu.

Juuri poislähtenyt Kainuun Prikaatin komentaja Jukka Ojala on kuulema yhtenään käynyt kuulemassa vieksiläisiä, kuulutti joku "asioista tavallisesti perillä oleva taho" salissa. Jaa. Ojala lupasi heti tultuaan Kuhmolaisen pääkirjoituksessa haluavansa keskustella vieksiläisten kanssa "kaikista asioista". On perään kutsuttukin, mutta ei vaan ole miestä näkynyt. Ja nyt on jo häippäissyt pois. Juhani Seppänen (kok), lakimies, väitti vieksiläisten jättäneen kuuntelemisen. Mitenpä kuuntelet, kun toinen ei kerro. Onnittelut suomussalmelaisille!

Kari Nikulainen (sd) se vasta on mainio pappi. Muistaneeko kuka sanoi: "Minkä teette yhdelle näistä pienimmistä, sen te teette minulle"? Ainakin Vuosangassa käymänsä tarkka-ampujakurssit Nikulainen hyvin muisti. Jokainen yksityiskohta on käyty läpi, saarnasi hän. Mainitsisi edes yhden.

Kaikissa kolmessa osatehtävässä turvauduttiin laajamittaiseen lunttaukseen. Kämmeneen oli kirjoitettu Ojalan oppikirjan uudet selitykset Vuosangan laajentamiseksi, kun entiset ovat pettäneet. Puolustusvoimat on helmikuussa ilmoittanut, ettei se voi nykyistä tykkikalustoa Vuosangassa käyttää. Niinpä nyt on keksitty, että ne sata tai pari uutta varusmiestä tarvitsevat lisää lääniä juoksennella. Lisäksi suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen korosti, että varoalueiden saamiseksi sitä vasta pitääkin Vuosankaa laajentaa, muistamatta, että varoalueita tarvitseva tykistö on itse ilmoittanut, ettei se voi Vuosangassa ampua. Kaikenkukkuraksi päivänsankarit hyväksyivät kaavakarttaan melualueen, joka on piirretty Vuosangassa käyttökelvottoman nykykaluston melulle. Voi Kainuuta!

UUTTA

15.3.2012 Metsäpeuraa yritetään suojella - Vieksillä

Kainuussa on meneillään kova ottelu metsäpeuran (paikallinen metsäkaribu) suojelemiseksi. Vastakkain ovat alueen alkuperäiskansat laki tukenaan ja kuntayhtymä tukenaan ELY-keskus. Jälkimmäisiä ei metsäpeuran kohtalo meinaa millään kiinnostaa! Vuosangan tykistö ja metsäpeurat eivät viihdy yhdessä.

23.2.2012 Metsäpeuraa yritetään suojella - Kanadassa

Kanadassa on meneillään kova ottelu metsäkaribun (paikallinen metsäpeura) suojelemiseksi. Vastakkain ovat alueen vähemmistökansat laki tukenaan ja ympäristöministeri. Jälkimmäistä ei karibun kohtalo meinaa millään kiinnostaa!

Kanadassa on jäljellä vielä noin 32 000 metsäkaribua, mm. Albertan alueella. Laji on julistettu erittäin uhanalaiseksi (uhanalaisuusluokka EN) vuonna 2002 ja suojeluohjelman pitäisi olla käynnissä. Alueella kaivetaan öljyhiekkaa, josta saadaan öljyä. Ei se kaksista ole, kun tynnyri löpöä palaa, jotta koneilla saadaan aikaan kaksi tynnyriä bensaa, mutta toiminta on suurta. Se on kiinnostanut ympäristöministeriä enemmän kuin hänen toimeenpantavana oleva laki, eläin ja vähemmistökansan vaatimukset. Omistaneeko äijä osakkeita.

Kanadassa määräsi kuitenkin oikeusistuin kesällä 2011 ministerin hoitamaan asian kuntoon. Hallituksen on ollut pakko ryhtyä toimenpiteisiin, vaikka se parhaansa jarruttelee. Aika näyttää kuinka käy.

Alueella tutkittujen hirvien papanoista löytyneet hormonit liittyivät ravintoon, kun taas karibuilla ne olivat stressihormoneja. Havaittiin, että karibua häiritsee erityisesti melu. Kainuussa stressaavat metsäpeuraa samanlaiset syyt, ympäristön pirstoutuminen ja muut häiriötekijät, kuten Vuosangan jytinä. Stressaantunut eläin altistuu pedoille, taudeille ja muille tappajille.

Kainuussa metsäpeuroja on jäljellä enää noin 800. Silti meikäläisten viranomaisten mielestä riittää, kun eläintä pidetään silmällä (uhanalaisuusluokka NT). Kainuussa on viime aikoina saatu monesti ihmetellä mitä tarkoittaa, kun vastuussa oleva viranomainen tarkkailee. Se ei hevillä ryhdy mihinkään.

10.2.2012 Muistutus vaihekaavaehdotuksesta

Yhdistys esitti mielipiteensä vaihekaavan ehdotuksesta.

Uutisista on saatu lukea Kainuun Prikaatin vahvistumisesta. Ne eivät vaikuta vaihekaavan valmisteluun millään tavalla sen osallisten vinkkelistä. Väitteitä Vuosangan laajentamisen välttämättömyydestä ei ole tähänkään mennessä puuttunut eikä vaihekaavan eteneminen ja valmistuminen ole ollut vähääkään kiinni Puolustusvoimien eikä maakuntakaavoittajan tahdon puutteesta. Prikaatin komentajan tuoreet lehtilausunnot ja muu hypetys voidaan jättää vaihekaava-asiassa yhtä lailla omaan arvoonsa.

Luultavaa on, että vaihekaava olisi jo ajat sitten vahvistunut ja olisi lainvoimainen jonkin näköisenä, ellei sillä yritettäisi polkea lakia. Paikallisten ihmisten sinnikkyys tai mielipiteet eivät sen kulkua ole hidastaneet. Laki sen on tehnyt. Isänmaallisuutta ei edistä, että paikallisten isänmaallisten ihmisten odotetaan ummistavan silmänsä näkemiltään lainvastaisuuksilta.

Tykistö lopetti kovapanosammunnat Vuosangassa huhtikuussa 2011 eikä harjoittele siellä tänäkään vuonna, vaikka ampumista ei mikään ole estämässä. Puolustusvoimat on aivan itse, kenenkään pakottamatta, halunnut siirtää harjoittelun Rovajärvelle. Täytyyhän sen näinollen olla koulutus- ja kustannustehokasta. Niinpä Puolustusvoimat voisi ystävällisesti kertoa kaavan osallisille ja muillekin kainuulaisille, mitä se on oikein tavoitellut ammuntojen keskeyttämisellä, jos Vuosangassa kuitenkin pitäisi päästä myöhemmin tykeillä ampumaan. Jääkö jäljelle muuta kuin tarve hurmata korkein hallinto-oikeus, kunnes se olisi useat Vuosanka-prosessinsa läpikäynyt? Saako oikeus paikkansapitävää tietoa?

Taustaa:
- Kainuun maakuntahallitus ilmoitti asettaneensa Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksen nähtäville 9.1.–10.2.2012 väliseksi ajaksi.
- Vuodentakaisessa 14.1.2011 jutussa vaadittiin Natura-arviointien tekemistä. Nyt niiden tekemistä on sitten "harkittu" ja ne muka tarpeettomiksi havaittu. Yhdistyksen muistutuksesta on luettavissa kuinka harkittiin. Ei käy.

20.12.2011 Metsäpeuraa suojellaan Karjalassa ja USA:ssa

Venäjän Karjalassa on määrätty metsäpeuran suojeluarvo otettavaksi huomioon laajoilla uusilla alueilla toimittaessa. USA:ssa menetellään vastaavasti viimeisten peurojen pelastamiseksi. Siellä aiotaan pysäyttää loppujenkin metsäpeuralle tärkeiden vanhojen metsien pirstoutuminen julistamalla puolen Kuhmon kokoinen alue metsäpeuran kriittiseksi elinympäristöksi. On korkea aika tehdä Suomessakin jotain yhtä päättäväistä ja vakavasti otettavaa. Suomiko kehitysmaa Venäjään ja Amerikkaan verrattuna?

Metsäpeura on ensisijainen suojeluarvo peräti neljällä Vieksin Natura 2000 -alueella, joiden ympäristöjen ja tienoiden viimeisiä suojelemattomia ikivanhoja metsiä Metsähallitus panee sileäksi kuin hädässä. Meillä pitää tyytyä iloitsemaan, kun sisäsiittoisia eläintarhapeuroja rahdataan tarhattaviksi Moskovaan.

30.11.2011 Ei tykistöammuntoja 2011 - 2012

Niin sanotun Vuosangan yhteistyöryhmän 17.11.2011 pidetyssä kokouksessa Vuosangan Johtolassa vahvisti Kainuun Prikaati, että Vuosangassa ei ammuta tykistöllä syksyllä 2011 eikä myöskään vuonna 2012. Nähtävästi harjoitukset voidaan suorittaa koulutus- ja kustannustehokkaasti muulla tavoin tai muualla. Näin Puolustusvoimat välttyy heikentämästä tykistöllä Vuosangan ja sen lähistön Natura 2000 -alueiden suojeluarvoja. Metsäpeura on ensisijainen sellainen kolmella alueella seitsemästä. Arvoja heikentämään jäävät vielä muilla aseilla ja asejärjestelmillä suoritettavat harjoitukset ja muut toiminnot.

Nimenomaan tykistön tarpeet on esitetty Kainuun maakuntakaavan valmistelussa perusteluna Vuosangan laajentamiselle. Nähdään, että laajennus on tarpeeton. Ja ilman tykistön vaatimaa tilaa puoletkin nykyisestä alueesta riittää. Riittihän se hyvin ennen tykistön tuloa. Vuosangan vaihtoehtoiset ratkaisut on katsottava uudelleen puhtaalta pöydältä. Siinä meillä on oikea lähtökohta lainmukaiselle vaihekaavalle. Kuntayhtymän Alueidenkäyttöyksikkö kuitenkin puskee laajentamista jääräpäisesti eteenpäin valmisteilla olevassa Kainuun 1. maakuntakaavassa ohjenuoranaan: Minkä kirjuutin, sen kirjuutin.

3.9.2011 Kannanotto vaihekaavaluonnokseen

Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä viime kesän mittaan. Yhdistys esitti siitä lausunnon. Oikeastaan lausunnossa on esitetty vain, että lausunnon antamisessa ei ollut mieltä käytettävissä olleiden tietojen varassa.

20.7.2011 Esikunnalla edelleen pari vastausta antamatta

Alempana on juttua (4.1.2010) Maavoimien Esikunnan (MAAVE) menettelyistä eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdystä kantelusta. Siihen MAAVE:n lausunto ja Pääesikunnan lausunto. Runsasta vuotta myöhemmin sai yhdistys tilaisuuden vastineen antoon kyseltyään asiasta. Yhdistys antoi selvityksen.

Oikeinkin sopii arvuutella kuinka on muiden ampuma- ja harjoitusalueiden melualueet piirrelty ja ihmisiä siellä kohdeltu.

5.7.2011 Kaavan luonnos nähtäville - perustelut oikeusasiamieheltä

Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan luonnos on ilmoitettu asetetun nähtäville ja on lähetetty lausuntokierrokselle, myös yhdistykselle.

Paha on lausua, kun maakuntahallitus valitsi kaavaluonnoksen sisältönä olevan Vuosangan laajennusehdotuksen kolmesta kilpailevasta vaihtoehdosta valintaa perustelematta. Ei pitäisi olla aihetta lähteä suuremmin lausumaan pelkästä Vuosangasta. Valinnan perusteluita on yhdistys pyytänyt lukuisia kertoja, niin kuntayhtymältä kuin sen viranhaltijoilta sekä maakuntahallitukselta. Siitä ei todellakaan kiinni ole ollut, etteikö perusteluita olisi penätty (mm. juttu alempana). Koska perusteluita ei ole millään yhdistykselle annettu, on se tehnyt menettelystä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Voisi ajatella, että maakuntahallitukselle jää tasan kaksi vaihtoehtoa: joko se lopultakin muotoilee perustelut ja antaa ne yhdistykselle, missä on omat ongelmansa, tai se toteaa oikeusasiamiehelle tehneensä päätöksen, jota ei ole perusteltu. Hallintolain 45. pykälä alkaa lauseella: "Hallintopäätös on perusteltava."

27.5.2011 Vuosangan ns. yhteistyöryhmän kokous

Kuhmon kaupunginvaltuuston salissa kokoustettiin kokolailla tutuissa merkeissä. Yhdistys oli lähettänyt kysymyksiä etukäteen Puolustusvoimille ja useille muille viranomaisille. Muut olivat kysymykset saaneetkin, mutta Puolustusvoimat ei. Palomuuri oli kuulema estänyt. Metsähallituksen vastaukset saatiin.

Metsähallitus ei enää omista muita Vuosangan rakennuksia kuin Rimpisuon museosaunan. Muiden omistaja on Senaatti-kiinteistöt, elleivät sitten jotkut niistä kuulu Puolustusvoimille. Kiinteistöverojen maksaja on siltä osin selvillä.

Metsähallitus suunnittelee hankkivansa koko maassa kuluvana vuonna yhteistyössä Puolustusvoimien (ministeriön?) kanssa kiinteistöjä noin 3,4 miljoonalla eurolla. Vuosangan ympäristön hankintoja sisältyy lukuun. Kauppamiesten ja -naisten pitäisi muistaa, että kun Natura-arviointeja on vaihekaavan valmistelussa tehtävä, ei ole sallittua jatkaa muiden hankkeiden eikä suunnitelmien valmistelua ennenkuin arvioinnit on tehty. Saati että kehiteltäisiin vaihekaavan valmisteluun liittyviä uusia maakauppoja.

Kuntayhtymän edustaja lupaili vaihekaavan luonnosta nähtäville tänä kesänä. Se kuulostaa mielenkiintoiselta.

28.3.2011 Metsäpeuran uhanalaisuus tunnustettava

Metsäpeuratokka Ylä-Vieksillä 2011

Metsäpeuran uhanalaisuus on otettava todesta. RKTL tiedotti löytäneensä maaliskuussa 2011 suorittamissaan laskennoissa Kainuusta 802 eläintä. Lajin ainoaa monimuotoista osakantaa on pidettävä erityisen arvokkaana. Sellainen elää kituuttaa Suomessa vain meillä Kainuussa, tarkemmin Vieksillä ja sen lähialueilla. Vaikka metsäpeuralla menee Kainuussa huonosti, menee koko maailman monimuotoisella kannalla sitäkin huonommin. Yhdistys on esittänyt asiassa aloitteen ympäristöministeriölle. Metsäpeuran uhanalaisuus on määritettävä IUCN-kriteereillä. Koko homman on mentävä luontodirektiivin mukaan.

11.3.2011 Natura-arvioinnit painavat päälle

Hieman alempana (4.1.2011) on juttua Natura-arviointien tarpeesta. Hämmästys on suuri, kun kuntayhtymän konsultin tuoreessa raporttiluonnoksessa ei ole äkkilukemalta sanaakaan Natura-arvioinnin tarpeesta Pellinkankaalla. Ei vaikka työ on pyydetty tarjoamaan, se on tarjottu ja se on tilattu. Olisiko tuo vielä työn alla? Tehtäväksi on joka tapauksessa tulossa uusi liito-oravaselvitys.

Konsultti suosittelee Kivijoen liittämistä Kivijärven suojelualueeseen. Huotran ja Pääjärven välistä jokiosuutta suositellaan luo-alueeksi (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue) purotaimenen suojelemiseksi. Kuinka alue tuohon rajattaisiin, kun koko vesistö Hoikanjärvestä alaspäin ja toinen haara ainakin Lauttajärvestä lähtien tiedetään tammukan esiintymisalueeksi. Valitettavasti raportista ei selviä, asustaako samassa vesistössä edelleen erittäin uhanalainen ja erityisesti suojeltava jokihelmisimpukka - vai olisiko siitä jo onnistuttu pääsemään eroon.

Samassa jutussa pyöritellyssä Natura-asiaan liittyvässä hallintopakkoasiassa on yhdistys toimittanut Oulun hallinto-oikeudelle selityksen. Se on vastaus ELY-keskuksen antamaan vastineeseen. Selitykseen liitetyt metsänkäyttöilmoitukset ja kartat 1 2 3 4 5 6 7 valaisevat Natura-alueiden ympäristön avartumista.

2.3.2011 Metsälakia sovelletaan - tai sitten ei

Vuosangan ympäristön osallisten on kohtuullista saada tietää, mitä lakia alueen maaperään ja metsiin sovelletaan. Muutenkin olisi hyvä tietää mihin suuntaan alueen metsäasiat ovat menossa. Tietoa saadakseen on Yhdistys nähnyt tarpeelliseksi tehdä oikeuskanslerille kantelun muun muassa Metsähallituksen menettelyistä.

5.1.2011 Uudenmaan ELY: Santahamina ympäristöluvitettava

Uudenmaan ELY-keskus kiristi ohjeita Santahaminan ammunnoista, otsikoi Helsingin Sanomat 5.1.2011. Ely-keskus määräsi Jääkärirykmentin hakemaan ympäristölupaa ampumaratojen lisäksi raskasaseammunnoille tämän vuoden loppuun mennessä. Lounais-Suomen ympäristökeskus on jo aikaisemmin määrännyt haettavaksi ympäristölupaa Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueelle ja sen yhteydessä olevalle Niinisalon koeampumalaitokselle. Kainuun ELY, lupa hakuun myös Vuosangalle! Siirrytään nykyaikaan!

4.1.2011 Natura-arvioinnit työn alle vaikka pikku pakolla

Vahvistetun Kainuun maakuntakaavan kaavaselostuksessa on esitetty surullinen Natura-arvioinnin tarveharkinta. Se löytyy muun muassa täältä sivuilta 10-11. Arviointeja ei muka tarvittu. Ympäristönsuojelulaissa sanotaan suoraan, että melu on päästö. Johan tuon tajuaa. Mutta kaavoittaja tiesi mielestään paremmin. Moottorisahan 100 desibelin ulvonnan miljoonakertaisesti (aivan tosi eikä vitsi) ylittävä 170 desibelin tykkimelu Natura-alueelle ei muka ollut päästö. Olisi lysti tietää kenen hengentuote väite oli.

Vaihekaavassa ollaan nyt tekemässä uutta harkintaa. Sito Oy:n 2009 raportin mukaan arviointi pitää tehdä seitsemälle Natura-alueelle, jos Vuosanka valittaisiin. Maakuntahallitus valitsi Vuosangan. Ei puhettakaan, että olisi ryhdytty arvioimaan. Vissiin ajatellaan, ettei luontodirektiiviä, luonnonsuojelulakia eikä niiden tulkintaa ohjeistavaa korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöä tarvitse Kainuussa noudattaa.

Eikö kuitenkin ole ounasteltavissa, että EU-tuomioistuimen jo sanoma sana painaa lopulta enemmän kuin Nälkämaan maakuntahallituksen ikioma tulkinta laista? Ei riitä virkamiehen enää vain katsoa, että arviointia ei tarvittaisi, vaan hänen on todistettava katsomisensa oikeaksi. Korkein hallinto-oikeus tarkisti välittömästi omaa oikeuskäytäntöään EU-tuomioistuimen ennakkopäätöksen jälkeen.

Kainuun ELY-keskus on seurannut tapahtumia läheltä. Näyttää että katseella, niinkuin armeijassa tavataan sanoa. Yhdistys esitti hallintopakkovaatimuksen. Siihen ELY:n päätös, josta yhdistyksen valitus Oulun hallinto-oikeudelle, johon ELY:n vastine. Rinnalla Pellinkankaan hakkuuasiasta ELY:n vastaus yhdistykselle, mihin taas heti perään yhdistyksen vastauksena vaatimus päätöksen purkamiseksi. Hallinto-oikeus on pyytänyt yhdistyksen mahdollista selvitystä vastineen johdosta 31.1.2011 mennessä. Asia saattaa olla vasta aluillaan, vaikka jo vaihe poikineen on takana. Toivotaan, että peli voitaisiin viheltää poikki. ELY:n olisi saatava sen verran vedettyä henkeä, että pistäisi kuntayhtymän Natura-arviointien tekoon. Siihen saakka, linjakkuutta se on virheistäkin kiinni pitäminen.

Mielenkiinnolla odotetaan kuntayhtymän uuden konsultin (FCG) raporttia Natura-arvioinnin tarpeesta Pellinkankaalla. Kaipa siltä myötäsukaista vastausta torin vieressä toivotaan, kun Siton mitämelkoinen raportti ei kuntayhtymälle kelvannut. Tuli mitä tuli, direktiivi on selväsanainen. Olipa FCG:n tai vaikka kuinka monen uuden konsultin vastaus mikä tahansa, Natura-arviointeihin on ryhdyttävä. Vähäisintäkään epäselvyyttä niiden tarpeesta kun ei saa jäädä. Toivotaan, että FCG ei töpeksi.

5.12.2010 Tasapuoliset rakennuslupamaksut ja kiinteistöverot

Vuosangan rakennusluvanvaraisille rakennuksille pitää hakea rakennusluvat ja maksaa niistä Kuhmoon. Vuosangan kiinteistöveronalaisista kiinteistöistä pitää maksaa kiinteistöverot Kuhmoon.
Selvä peli. Kyläläisetkin maksavat.

Sutisen kämpän syksyllä 2010 remontteeratut keittiöt ja vessanpytyt eivät näytä välittömästi puolustustarkoituksiin liittyviltä rakennuksilta, rakennelmilta tai laitteilta. Rakentaminen on selvästi luvanvaraista.

Kuhmon kaupunginhallitus päätti 30.11.2010 tätäkin asiaa liipaten. Hyvään suuntaan töpötellään askel, ehkä toinenkin. Reilu harppaus olisi tarvittu. Vuosi on kompasteltu ja saatavia jo ehtinyt kaupungilta vanhentumaan.

Hallintolain 21.1 §:n mukaan kaupunginhallituksen kuului siirtää sille toimitetut, mutta sille kuulumattomat asiakirjat toimivaltaiseksi katsomalleen viranomaiselle.

Toimivaltaiseksi katsottiin rakennusvalvonnan osalta rakennusvalvontaviranomainen. Mitään ei sille silti siirretty, päätettiin vain lähettää tiedoksi. Nyt tarvitsee enää tietää minne. Hytinä kertoo, että valvontajaostolle postia kolahtaa. Tämä sitten tekeytyvinään toimivaltaiseksi. Ei siinä muuta, mutta aikaa palaa, luvaton rakentaminen jatkuu, ja helsinkiläinen tai vantaalainen firma vältyy rakennuslupamaksuilta.

Kiinteistöverojen saaminen kaupungin kassaan Senaatti-kiinteistöiltä on vielä pitkässä kuusessa, mutta kuusen juurelle jo ollaan tulossa. Kaupunginhallitus päätti pyytää veroviranomaista tarkistamaan / muuttamaan verotukseen vaikuttavia tietoja Vuosangan ampuma-alueen rakennusten osalta. Milläs se tarkistaa? Rekisteriin ei ole kiinteistö- eikä rakennustietoja ilmoitettu, kun ei ole rakennuslupia penätty. Asiakirjojakaan ei ole verottajalle siirretty. Puhelinsoitto Senaatti-kiinteistöille olisi ajanut saman asian ja kaupungin kassaan olisi kohta ropissut euroja.

13.11.2010 Päätökset on perusteltava

Himppu alempana on juttua yhdistyksen aloitteesta maakuntahallitukselle purkaa vuoden takainen Vuosangan valintapäätös. Maakuntahallitus on antanut aloitteen johdosta lausunnon. Sen valmistelijan sisälukutaidossa näyttää olevan toivomisen varaa. Aloitteessa esitettyjen vaatimusten ja niiden perustelujen sisäistämisen olisi luullut olleen helppoa. Suomalainen vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään.

Yhdistys ei ole ollut lausuntoa vailla, vaan päätöstä. Maakuntahallituksen (asian valmistelijan) ajattelu tuntuu menevän niin, että hallintopäätöstä ei varsinaisessa asiassa tarvitsisi tehdä, kun asian käsittelyn päättäväksi tarkoitettu ratkaisu ujutetaan lausuntoon. Päätökseksi jäisi vain antaa lausunto. Niitähän maailmaan mahtuu. Tavalla saattaa olla jotain tekemistä päätöksen valituskelpoisuuden kanssa.

Lausunnon mukaan yhdistyksen aloitteesta ei selviäisi, mitä Sito Oy:n selvitystä yhdistys pitäisi puutteellisena. Onko isokaan ihme, ettei selviä? Aloitteessa on kirjoitettu ihan muusta. Nimittäin vain sen selvityksen puutteellisuudesta, jonka nytkin asian valmistelijana toiminut suunnittelujohtaja antoi maakuntahallitukselle, paikan päällä, henkilökohtaisesti, omassa persoonassaan, itseteossa, 9.11.2009 pidetyssä maakuntahallituksen kokouksessa. Maakuntahallitus päätti silloin valita Vuosangan kolmesta vaihtoehdosta.

Mihin Vuosanka-päätös perustui? Hallintolain mukaan hallintopäätös ei ole päätös eikä mikään, jos siinä ei ole perustelua. Valmistelija sysää lausunnon avulla vastuun Vuosangan valintapäätöksen perustelun puuttumisesta maakuntahallitukselle muistuttamalla sitä siitä, että jäsenet saivat Siton raportin tutustumista varten ennen kokousta. Joopa joo, 9.11.2009 oli maanantai. Jäsenet saivat 125-sivuisen konsulttikielisen raportin käsiinsä tuoksi viikonlopuksi. Odottivatko virkamiehet käsi sydämellä, että raportissa käsitellyt ei-ihan-yksinkertaiset asiat olisivat parissa päivässä valjenneet selväksi pässinlihaksi jäsenille. Käsikirjoituksen mukaan se meni.

Valmistelija jatkaa: "Purettavaksi vaaditussa maakuntahallituksen päätöksessä ei ole otettu kantaa raportin sisältöön." Herranjestas sentään! Tarkoittaako valmistelija, että hän kyllä on kaikin keinoin koettanut saattaa Siton raportin sisällön maakuntahallituksen tietoon, mutta tämä ei jostain syystä, virkamiesten mielestä oletettavasti pöljyyttään, ole ottanut sitä huomioon. Mihin maakuntahallituksen Vuosanka-päätös sitten perustui, kun siinä ei ollut sanaakaan perustelua?

Siton raportti oli päätöksen erillisliitteenä. Ikäänkuin muka-perusteena. Päättikö maakuntahallitus sen siten liittää, vai keksivätkö virkamiehet niin tehdä? Voisiko todella olla mahdollista, että maakuntahallitusta ei ole kiinnostanut ottaa kantaa Siton raportin sisältöön? Ei vaikka maakuntahallitus raportin isolla rahalla teetätti juuri vaihtoehtojen vertailua ja tuonpäiväistä valintaa varten. Ja raporttia odotettiin lähes vuosi kuin kuuta nousevaa. Eikö sittenkään, vaikka Puolustusvoimat lupasi raportissa Kainuuseen 83 miljoonaa euroa, jos vaihtoehto VE2 olisi valittu?

Yhdistykselle kelpaa kuinka vaan: joko päätös perustui Siton raporttiin, se perustui kokouksessa annettuun selvitykseen, tai se ei perustunut mihinkään. Vastaus on saatava.

29.10.2010 Valvontaviranomaisen haku jatkuu

Teknisen lautakunnan valvontajaosto hyväksyi 14.10.2010 muun muassa (alleviivaukset yhdistyksen):

"VALVONTAJAOSTON VASTAUS YLÄ-VIEKSIN KYLÄYHDISTYS RY:N NIMISSÄ LÄHETETTYIHIN
ERÄISIIN SÄHKÖPOSTIVIESTEIHIN

Toimialan esimies 05.10.2010
Valvontajaosto toteaa edellä tarkoitetun, 24.8.2010 saapuneen sähköpostiviestin lähettäjälle, että maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön sekä Kuhmon kaupungin voimassa olevan tekniikka- ja ympäristöpalvelujen toimialan johtosäännön mukaan mm. ympäristölautakunnan, rakennuslautakunnan, palolautakunnan ja väestönsuojelulautakunnan päätettäväksi muualla säädettyjen ja määrättyjen asioiden lisäksi valvontajaosto toimii rakennusvalvontaviranomaisena ja päättää laissa ja asetuksessa sille määrätyistä tehtävistä niiltä osin kun niitä ei ole tällä säännöllä siirretty alaistensa viranomaisten ratkaistaviksi. Siten rakentamiseen liittyvien lausuntojen antamistakaan ei ole rajattu jaoston toimivallan ulkopuolelle, minkä johdosta valvontajaosto katsoo kyseisten lausuntojen antamisen asiaan kuuluvine valmisteluineen kuuluvan kompetenssiinsa."

Niinpä niin. Yhdistystä eivät palo- eivätkä pulalautakunnat tässä kiinnosta. Yhdistystä ei kiinnosta myöskään jaoston "kompetenssi", mutta sen toimivalta siitäkin edestä. Yhdistystä eivät kiinnosta pätkääkään "rakentamiseen liittyvät" jaoston lausunnot. Sen sijaan kiinnostavia ovat jaoston lausunnot rakennuslupa- ja -valvonta-asioissa. Ilman vähääkään toimivaltaa annetut. Vanha totuus on, ettei kannattaisi jatkaa kaivamista, kun on jo kuopassa.

Valvontajaosto on lupa- ja valvonta-asioissa rakennusvalvontaviranomainen ainoastaan keskustan asemakaava-alueella, ja sielläkin vain kun rakennus on pinta-alaltaan yli 600 m2. Jaostolla ei ole mitään tekoa niissä asioissa Vieksillä eikä Vuosangassa, ei minkään kokoisten rakennusten suhteen. Jaostolle tulee perukassa hommia vasta jos ja kun rakentaja ei rakennustarkastajaa tottele ja pitää asettaa uhka.

Hommia olisi. Vuosangassa on ollut monta uhkasakon paikkaa jo vuosia. Parhaillaankin siellä rakennetaan Sutisen kämpällä sen näköisesti, että tavan remonttireiska olisi siinä jo kuvettaan kaivanut ja maksanut rakennusluvasta.

Kuhmon keskustan asemakaava-alue 2010

Asia menee pääpiirteissään näin:

Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry on rekisteröity yhdistys. Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeudet selviävät halukkaalle hetkessä rekisterinpitäjältä nähtävästi noin kymmenellä eurolla. Joutavan päätöksen kulut lienevät satakertaiset -vähintään. Parhaimmillaankin on saatu aikaan huonoa hallintoa.

Kyseisillä allekirjoituksilla varustetut "yhdistyksen nimissä lähetetyt" sähköpostit ovat kelvanneet toistuvasti oikeuskanslerille, eduskunnan oikeusasiamiehelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle alemmista puhumattakaan, lukuisille ministeriöille, Puolustusvoimille, jopa EU:n komissiolle jne. Vain Kuhmosta on löytynyt valppautta haistaa allekirjoituksissa mädän haju. Nenä kummasti herkistyy, kun varsinaisessa asiassa ei haluta päätöstä pykälien mukaan tehdä.

Sähköisestä asioimisesta viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 1.1 §:n mukaan lain tarkoituksena on muun muassa lisätä asioinnin joutuisuutta hallinnossa. Alkuperäinen asia on tullut vireille valvontajaostossa lähes vuosi sitten. Kun se ei ole vieläkään liiemmin edennyt, on tähänastinen sähköpostin keskinopeus Vieksiltä jaostolle (40 km) ollut peräti noin 90 millimetriä minuutissa. Hyväkuntoinen etana kykenee samaan. Vauhdin huuma uhkaa näköjään laantua lisää.

Jaoston olisi ollut aihetta tutustua mainitun asioimislain seuraaviin säännöksiin: 2.1 §, 4.1,1-3 §, 9.1 § ja varsinkin 9.2 §. Sen mukaan viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Asian valmistellut ja esitellyt esimies sekä jaosto nähtävästi epäilevät kyseisten asiakirjojen alkuperäisyyttä tai eheyttä. Kun yhdistystä ei ole pyydetty lähettämään asiakirjoja uudelleen, eli kai ne on kokonaisiksi arvioitu, jää epäilyn kohteeksi yhdistyksen lähettämien sähköpostien alkuperäisyys. Hallintopäätös pitää perustella ja sovelletut säännökset siinä mainita. Jaoston päätöksessä ei epäilyä perustella eikä pykälän pykälää mainita.

Tuoreimmassa päätöksessä oltiin - taas - työhelemässä asiassa, jossa ei toimijalla ole vähäisintäkään toimivaltaa. Nollatyöksi valmistelua voisi kutsua, ellei Kuhmon kaupungilta söhellyksessä lipsuisi tuloja saavuttamattomiin ja ellei kuntalaisia asiattomasti rassattaisi. Kun asiassa ei ole toimivaltaa, tuskin on senkään vertaa aihetta kysellä myöskään allekirjoitusten perään. Kyselköön se viranomainen, jolla toimivalta on, mikäli aiheelliseksi katsoo, kunhan asia on sille ensin siirretty ja yhdistykselle siirrosta ilmoitettu.

25.9.2010 Kolikon kääntöpuolet - Vuosanka-päätös purettava

Kruuna. Päätös, joka olisi pitänyt tehdä, koska Natura-arviointeja ei ole tehty. Pikkuisen alempaa löytyy juttua yhdistyksen tekemästä vireillepanosta. Kainuun ELY-keskus jätti päätöksessään asettamatta Vuosankaan Natura-hallintopakkoja. Yhdistys teki päätöksestä 15.9.2010 valituksen Oulun hallinto-oikeudelle. Siitä toiste.

ELY-keskus haluaa lykätä Hevoshuuhdinpuro ja Honkivaaran Natura 2000 -alueen osalta vastuun Natura-arvioinnista ja sen tarpeesta kuntayhtymälle väittäen, että asia tulee vaihekaavassa tarkasteluun. Ei tule, jos kuntayhtymältä kysytään. Se ei suin surmin halua kysymykseen kajota. Kuntayhtymä sai mielestään asian hoidettua suorittamallaan Natura-kökköharkinnalla jo vahvistetussa maakuntakaavassa. Harkinta olisi naurettava, ellei olisi niin haudanvakava ylävieksiläisten kannalta. ELY-keskus väittää sen olleen lainmukainen, mikä on potaskaa. Lainmukainen Natura-arvioinnin tarveharkinta olisi estänyt nykyisen ampuma- ja harjoitusalueen osoittamisen maakuntakaavassa. Asian ratkaisu olisi ollut pakko jättää vaihekaavaan. Natura-asia on tullut uudelleen vastaan vaihekaavassa ja nyt sen on mentävä pykälien mukaan.

Klaava. Päätös, jota ei olisi pitänyt tehdä, koska Natura-arviointeja ei ole tehty. Yhdistys vaatii maakuntahallitusta purkamaan marraskuussa 2009 tehdyn Vuosangan valintapäätöksen. Syitä on tukuttain. Alkajaisiksi, maakuntahallitukselle ei esittelyssä kerrottu, että valinnan ennakkoehtona oli Natura-arviointi seitsemälle Natura 2000 -alueelle.

24.9.2010 Hevoshuuhdinpuro ja Honkivaaran Natura-hakkuut 2000-2010

Alempana oli tarkastelussa Pellinkangas, jossa Metsähallitus hakkasi Natura-alueen rajaa myöten elokuussa 2010 välittämättä reunavaikutuksesta alueelle ja yhteisvaikutuksista puolustusvoimien aiheuttamien vaikutusten kanssa. Metsänkäyttöilmoituksista nähdään, että Hevoshuuhdinpuro Honkivaaran Natura 2000 -alueen rajoilla on Metsähallitus hakannut useina vuosina, viimeksi 2010. Hakkuita on tehty vähän joka puolella Natura-alueen ja kiinni sen kylkeen sijoitetun Ukonahon tykistön tuliasema-alueen ympärillä. Siellä on varsinainen vaikutusten keitos.

18.9.2010 Pellinkangas suosiossa

Pellinkangas on kulunut loppukesästä ja alkusyksystä mustalle muralle kävijäpaljoudesta. Ensin tulivat motot ja heti perään vain päivä myöhemmin konsultti katsastelemaan vaikutuksia ja että pitäisikö kuntayhtymän ryhtyä isotöiseen Natura-arviointiin. Nähtävästi kuluneella viikolla hakkuun metsäsertifikaatinmukaisuutta arvioi paikan päällä DNV, arvatenkin jonninmoisen seurueen kera. Sertifikaattiasiasta on jätetty lausuntopyyntö Pohjois-Suomen metsäsertifiointitoimikunnalle. Lausuntopyyntö on jätetty myös Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaa Kainuun neuvottelukunnalle.

Viranomaisilla ja konsulteilla on ollut jo monta vuotta tapana arvioida Natura-arviointien tarvetta vanhentuneilla eväillä. Sillä tavalla on tulos ollut säännönmukaisesti tilaajalle mieluisampi. Vuonna 2006 päätti KHO tosiasiallisesti, että vaikkapa Kainuun maakuntakaavoittajan on todistettava, mikäli mielii Natura-arvioinnilta välttyä, ettei kiellettyjä vaikutuksia toiminnasta aiheudu. Ei pitänyt enää riittää, että virkamies "katsoo että". Vahvistettua maakuntakaavaa kuntayhtymässä vuonna 2007 valmisteltassa arvioi joku tuosta noin vaan pöytänsä ääressä, ettei vaikutuksia olisi. Kun niin oli olevinaan, kirjoitettiin kaavapapereihin voitavan katsoa, ettei vaikutuksia sitten ole. Se kelpasi ympäristöministeriölle ja valtioneuvostolle vielä 2009. Vaihemaakuntakaavassa ei samanlainen menettely voi takkuilematta perille viedä.

10.9.2010 Kuhmon rakennusvalvontaviranomaista haetaan

Vuosangan rakennuslupa- ja kiinteistöverokysymykset ovat pyörineet Kuhmon kaupungin koneistossa joulukuusta 2009 lähtien. Myös ylävieksiläisten rakennuslupahakemusten käsittelyä hidastava Puolustusvoimien mielipiteen kysyminen on tapetilla. Niistä on jo useampi juttu 1 2 3 alempana. Kuhmossa tekee tiukkaa huomata, että lakisääteinen rakennusvalvontaviranomainen Vuosangan ja Ylä-Vieksin seudulla valvonta- ja lupa-asioissa on rakennustarkastaja.

Teknisen toimialan esimies, valvontajaosto, kaupunginhallitus, ja jokunen muukin yhtä lailla asiassa toimivallaton, ovat menneet käyttämään tämän viranomaisen toimivaltaa, osa toistamiseen. Eivätkö kaupungin toimijat mukamas omaa teknisen puolen johtosääntöään tunne? Siltä osin kuin johtosääntö olisi osattu ja asia ymmärretty, olisi kyseessä nähtävästi Kuhmon kaupungin ja ylävieksiläisten erehdyttäminen. Siirtyisikö silloin asian arviointi väistämättä rikoslain puolelle (16 luku 9 §)? Virkavallan anastus määritellään siellä.

Kiinteistöveroasiassa tultiin käyttäneeksi puolestaan verohallinnolle kuuluvaa toimivaltaa. Hälytyskellot eivät kilkattaneet, vaikka samalla myönnettiin toimivallan verottajalle kuuluvan. Asian siirto verottajalle jatkaa tökkimistään.

11.8.2010 ELY-keskus vitkuttelee - Metsähallitus toimii

Meno Vuosangassa jatkuu entisellään, ellei vain kiihdy. Metsähallitus hakkaa kuin hädässä Vuosangan Natura-alueiden rajoilla. ELY-keskukselle on esitetty asiassa vaatimuksia ja pyyntöjä. Alla sikermä 8.8.2010 otettuja valokuvia Pellinkankaan Natura-alueen rajalla 6-8.8.2010 suoritetusta hakkuusta. Metsä oli 180-vuotiasta.

Päivitetty 22.8.2010
Kainuun ELY-keskus päättää - 10.8.2010, että 24.5.2010 tehty hallintopakko -vireillepano olisi perusteeton. Kusti polki päätöstä Vieksille viikon.

Alempana esitetty hakkuukysymys ei päätökseen ehtinyt. Mutta olisihan se ollut selvitettävissä virankin puolesta. ELY-keskuksen päätöksessä todetaan, että hallintopakkopykälän tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi luonnonsuojelulain vastaisten hakkuiden estäminen.

140-vuotias vuonna 1809

Vuosangan uusien hakkuiden ei oikeastaan pitäisi yllättää. 2000-luvun alussa suoritetuissa maalialueen jättihakkuissa hakatut metsät olivat metsänkäyttöilmoitusten mukaan noin 120-140 vuoden ikäisiä, jokunen vähän yli. Yli 140-vuotias olisi ollut "vanhaa" metsää. Alueen länsipään noin 600 hehtaaria Lauttajärven ja Sutisenjoen välistä piti sisältyä vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja myöhemmin Naturaan. Alue muljahti ulos listoilta, kun siellä piti päästä höökimään. Ettäkö tuo metsä ei ollut riittävän vanhaa? Alueella kasvoi viimeistään 1670-luvulla kasvunsa aloittaneita puita. Sellainen oli 140-vuotias, kun Suomi liitettiin Venäjään.

Päivitetty 13.8.2010
Reunavaikutus Pellinkankaalla

Eikö Pellinkankaan Natura-alueen puolelle aiheudu hakkuusta ns. reunavaikutusta? Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa (s. 12) todetaan, että hakkuun aiheuttama metsälajistolle haitallinen reunavaikutus ulottuu yleensä 20-50 metrin päähän metsän reunasta. Eli se voi ulottua pidemmällekin. Myös on määritelty reunavaikutuksen ulottuvan pohjoisessa havumetsässä aukon reunasta kahden, kolmen puunmitan verran metsän sisään.

Kuvassa alla kuusitukkeja tienvarressa 11.8.2010. Entinen yhtenäinen kuusikko on kuin veitsellä leikaten halki ja pois Natura-alueen rajaa myöten (ks. yllä kolmas kuva vasemmalta). Reunavaikutus Natura-alueella on varma.

Kivikankaan hakkuut 2010

Heinäkuussa 2010 hakkasi Metsähallitus noin 30 hehtaaria ja 5500 m3 Hevoshuuhdinpuro ja Honkivaaran Natura 2000 -alueen pohjoispuolelta Kivikankaalta. Siinä pantiin Natura-alue pihtiliikkeellä ahtaalle, kun huutomatkan päässä Natura-alueen toisella puolella sen etelärajalla on Vuosangan laajin tykistön tuliasema-alue. Yhdistyksen viime keväällisten vaatimusten mukaan ei tietä Kivikankaalle olisi saanut rakentaa eikä hakkuuta siellä suorittaa ilman Natura-arviointia. Alla kuvissa Kivikankaan uutta tietä, osa sieltä hakatuista tuhansista kuutiometreistä ja kurkistusaukko Natura-alueelle.

Vuosangan metsäsertifioinnista

Lanssien pinoihin pölkyn päähän kiinnitettäviin lappusiin laitetaan kansalaishavaintojen mukaan yleensä ostajan nimi. Jostain syystä näyttää Metsähallitus pitävän asianmukaisena nimenomaan jättää ostajien nimet pois pinolappusista Vuosangan Natura-alueiden lähellä hakatessaan. Olisiko asialla ja puutavarayhtiöiden julistuksilla kajota vain kestävän kehityksen periaatteilla kasvatettuihin ja hakattuihin puihin tekemistä keskenään? Pellinkankaalla hakatut puut olivat ikihonkia ja -kuusia. Paha on kenenkään kehua niitä kasvattaneensa. Millään periaatteella.

Pinolappusten mukaan olisi hakattu metsä sertifioitu PEFC-järjestelmällä. Sertifioija olisi DNV Certification Oy/Ab numerolla 979-2001-HEL-DNV. Jos Pellinkankaan 180 vuotta vanha puuraaka-aine on kasvatettu hyvän metsänhoidon kriteerejä noudattaen, niinkuin pinolappu on takaavinaan, on metsän jättäminen uudistumaan ja kasvamaan oman onnensa nojaan pariksi sadaksi vuodeksi Metsähallituksen mielestä hyvää metsänhoitoa.

Koko ketjun Metsähallituksesta lopputuotteen valmistajaan pitää olla selvillä siitä, että puuraaka-aine todella on peräisin sertifioiduista metsistä. Metsähallituksen tapauksessa ei PEFC-lappu taida paljoa taata. Vai onko DNV käynyt tarkistamassa Pellinkankaalla kuinka nyt hakattu metsä oli kasvatettu ja sitten hakattu? Tuskin. Eiköhän Metsähallituksen miljoonien metsähehtaareiden sertifiointi ole tehty köntässä enimmäkseen papereiden ja pistokoeluonteisten maastokäyntien perusteella. Metsähallituksen vastuulle on jäänyt noudattaa arvioijalle esittämiään papereita ja luultavasti laadittua käsikirjaa. Sertifiointinumeroja on koko maahan vain yksi. Metsähallituksen Kuhmon konttori läiskii sillä oikeutuksella PEFC -pinolappusia pölkkyihin Pellinkankaalla. Aikalailla pelleilyä.

Metsähallitus on PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry:n jäsen. Metsähallituksen mukaan "metsäsertifioinnin avulla asiakas voi varmistua siitä, että tuotteen puuraaka-aine on kasvatettu hyvän metsänhoidon kriteerejä noudattaen. ... Metsäsertifikaatin lisäksi Metsähallituksella on PEFC Annex 4 –standardin mukainen puun alkuperäketjua koskeva sertifikaatti, joka takaa sen, että Metsähallituksen toimittama puu ei ole peräisin ... laittomasti hakatuista metsistä. Päivitys 12.9.2010: Miten muka takaa? Kyseisen standardin mukaan PEFC -systeemissä hyväksyttävän alkuperän takamiseksi riittää se, että Annex 4 -sertifikaatin haltijalla on metsäsertifikaatti. Pellinkankaalla se ei taannut mitään.

Pellinkangasta hakannut Metsähallitus on jäsenenä PEFC:ssä, joka on jäsenenä IUCN -organisaatiossa. Tämä taas on muun muassa laatinut kriteerit lajien uhanalaisuuden määrittämiseksi. Niitä pitää EU:ssa soveltaa. Kriteerien mukaan olisi metsäpeuran uhanalaisuusluokkaa pitänyt korottaa jo hyvän aikaa sitten. Metsäpeura on Pellinkankaan priorisoitu direktiivilaji. Ympyrä sulkeutuu, mutta sen päät eivät kohtaa.

24.5.2010 Hallintopakkoja on asetettava pikaisesti

Päivitetty 18.6.2010
ELY-keskukselle tehtyyn vireillepanoon on tehty lisäys. Siinä haarukoidaan Natura-arviointien tarvetta kyselemällä niitä näitä. Lisäyksen nettiversioon on lisätty alaviitteisiin linkkejä, joita ei itse vireillepanossa ole.

Kun on jo tullut selväksi, että Natura-arvioinnit on tehtävä, pitää Kainuun ELY-keskuksen asettaa hallintopakot, joilla estää enemmät Natura-arvojen heikkenemiset. Yhdistys teki asiassa ELY-keskukselle vireillepanon. Keskeinen toimenpiteiden peruste on metsäpeurakannan jyrkkä alamäki.

Kuhmon kaupungilla on yhtäläinen oikeus tehdä samassa asiassa vireillepano hallintopakon asettamiseksi. Tässä tapauksessa se pitäisi tulkita velvollisuudeksi. Yhdistys teki 25.5.2010 asiassa aloitteen Kuhmon kaupungille. Ristijärven ja Sotkamon kunnilla ja paikallisilla järjestöillä on sama oikeus.

Päivitetty 11.8.2010
Kuhmon kaupunginhallitus päätti 14.6.2010: "Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen ao. viestissä mainittuun vireillepanoon yhtyminen on kaupungin toimesta tarpeetonta, koska asia on jo kertaalleen pantu vireille kyläyhdistyksen toimesta. Kaupungin oman vastaavan vireillepanon tekeminen on samasta syystä aiheetonta ja epätarkoituksenmukaista..." Noin näppärästi siirtyvät luontomatkailuun suuntautuvassa Kuhmossa Natura-alueiden suojeluasiat kyläläisten vastuulle. Päätöksestä ei ilmene, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Metsähallituksen metsänhoitoesimies, olisi jäävännyt itsensä.

14.5.2010 Vuosangassa on tehtävä 8 Natura-arviointia

Alempana olevassa 15.4.2010 jutussa mainittua konsulttia ei tarvita eikä sitä saakaan palkata. Ison osan uuden konsultin työstä on Sito jo vuonna 2009 tehnyt. Siton raportissa vedetyn selvääkin selvemmän johtopäätöksen mukaan seitsemän Natura-aluetta pitää arvioida, jos Vuosanka valittaisiin. Kahdeksas on yhdistyksen mielestä Solansuo Sotkamossa. Viimeistään lokakuussa 2009 olisi kuntayhtymän pitänyt oikopäätä ryhtyä Natura-arviointeihin. Tosin sen olisi pitänyt niin tehdä jo vahvistettua maakuntakaavaa vuosia sitten valmistellessaan.

Yhdistys teki 14.5.2010 kuntayhtymälle Natura-vireillepanon vaatien siinä Natura-arviointien tekemistä. Natura-arvioinnit ovat vaativia tehtäviä, joissa ei voida oikaista. Voidaan odottaa, että valmista ei tule pitkään aikaan. Kesäkeliä olisi odoteltava ja tälle suvelle se ei mitenkään ehdi.

14.5.2010 Vaihemaakuntakaavan valmistelu pitää keskeyttää

Yhdistys vaatii Natura-vireillepanossaan kuntayhtymältä myös vaihemaakuntakaavan valmistelun keskeyttämistä ja muihin sen toimivallassa oleviin toimenpiteisiin ryhtymistä.

Natura-arviointien tekemisvelvoitteen on täytynyt valjeta viimeistään syys-lokakuussa 2009 isolle joukolle viranomaisia, kun Siton raportti oli loppusuorallaan. Viranomaisten nimittämät vaikutusten arviointi -työryhmän asiantuntijat olivat seuranneet silmä kovana Siton työtä pitkin vuotta. Heidän piti tietää, että Siton raportissa päädyttiin Natura-arviointien tekemiseen. Olihan ryhmä itse määritellyt toimivaltansa mukaisesti mitä Siton piti tehdä Naturan kanssa. Sito teki tasan tarkkaan juuri sen ja selväsanaisesti tuloksen raportoi. Eivätkö asiantuntijat tulosta ja siitä johtuvia velvoitteita ymmärtäneet vai mikä oli?

Samalla kun Natura-arviointien tekotarve selkisi kuntayhtymälle ja muille asianmukaisille viranomaisille, olisi vaihekaavasuunnittelu ja kaikki muut mahdollisestikin Natura-suojeluarvoihin heikentävästi vaikuttavat suunnitelmat ja hankkeet pitänyt panna täysin seis. Jatkaa saa vasta, kun arvioinnit on tehty ja muutamat lausunnot hankittu. Siihen velvoittivat maankäyttö- ja rakennuslain 197 § yhdessä luonnonsuojelulain 65 §:n kanssa sekä EY-tuomioistuimen ja KHO:n päätökset. Mitä turhia meillä Kainuussa:

1) Alueiden käyttö -yksikkö jatkoi kaavan valmistelua ja esitteli maakuntahallitukselle ratkaisuksi Vuosangan.
2) Maakuntahallitus jatkoi kaavan valmistelua ja teki 9.11.2009 koko vaihekaavan kauaskantoisimman päätöksen, kun se valitsi Vuosangan.
3) Kuntayhtymä hakee uutta konsulttia.
4) Kainuun ELY-keskus jätti asettamatta LSL 55 §:n toimenpidekiellon Vuosankaan.
5) Kainuun ELY-keskus jätti ryhtymättä LSL 57 §:n pakkotoimiin suunnitelmien ja hankkeiden keskeyttämiseksi.
6) Puolustusvoimat jatkoi ikäänkuin ei mitään.
7) Metsähallitus hakkasi kuin viimeistä päivää kyseisten Natura-alueiden liepeillä ja teki teitä.
8) Kainuun metsäkeskus tosiasiallisesti siunasi Metsähallituksen ilmoitukset, kun ei ilmoittanut Natura-arviointitarpeesta ELY-keskukselle. Olisi turhaa vaatimattomuutta väittää, ettei Metsäkeskuksella ollut toimivaltaa. Ja olisiko Metsähallitus hakannut, jos metsäkeskus olisi sille näkemyksensä kertonut.
9) Kuhmo , Ristijärvi ja Sotkamo menivät joukon mukana ajopuuna, mitä nyt ehkä hieman pystyivät avittamaan.

12.5.2010 Ministeri Anttilalla on iso metsäpeuravastuu

Alempana olevassa 31.3.2010 jutussa on kerrottu metsäpeuran alamäestä. Yhdistys kirjoitti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle hänen ministeriönsä vastuulla olevasta metsäpeuran hoitosuunnitelmasta. Sen toteutuminen ei hyvältä näytä ja suunnan kääntöön olisi ryhdyttävä vähän äkkiä. Yhdistys on laatinut esityksen peurakannan kehityksestä. Epävarmuus Venäjän Karjalan osakannan kehityksestä on suurta, joten tarkempien kaavioiden teko jää viranomaisten tehtäväksi.

15.4.2010 Uusi konsultti tekemään Vuosangan luontoselvityksiä

Kuntayhtymän hakee uutta konsulttia. Vuosangan luontoselvitys on määrä tehdä marraskuun 2010 loppuun mennessä. Niinkö tuo olisi, ettei kaavaluonnos tänä vuonna valmistu. Tarjousten jättöaika umpeutui 15.4.2010. Työ sisällöksi on määritelty Natura-arvioinnin tarveharkinta Pellinkankaan Natura 2000 -alueen osalta ja nähtävästi selvitysalueiden vesien laadun selvittäminen. Menettely on sen oloista, että parranpärinää siitä ennenpitkää tulee.

31.4.2010 Kuntayhtymä katkaisi vuoropuhelun

Yhdistys on tehnyt viime kuukausien aikana kuntayhtymälle muutamia vireillepanoja. Aina tulee uutta asiaa ja kysyttävää. Laajakaista on ollut tarpeen myös pyyntöjen toistamiseen, kun vastausta ei kuulunut. Lopulta kuntayhtymä näyttäisi laittaneen 30.3.2010 kirjeellään pisteen vuoropuhelulle. Ja vielä vuoropuheluun halukkaimman vaihekaavan osallisen kanssa!

Ennätykseksi ehti yhdistyksen noin 10 kuuroille korville kaikunutta kyselyä yhdestä ja samasta asiasta viimeisten 10 kuukauden aikana. Yhdistys on halunnut saada varmuuden Sito Oy:n vaikutusten arviointityön ohjanneen työryhmän luonteesta. Eli onko se virallinen vai vain kahvittelukerho. Sen tekemisistä ja tekemättä jättämisistä on hankala esittää mielipidettä, kun ei kuntayhtymä kerro ja työryhmä on puhumaton. Luulisi kysymykseen olevan helppo vastata, yksi ähkäisy ja valmista olisi. Kajaanissa ei vaan meinata saada vastausta puristettua. Aiheesta on jo alempana monta juttua, muun muassa 25.3.2010 ja 19.10.2009. Siitä ei yli päästä, että yhdistys tarvitsee sen tiedon.

Päivitetty 4.5.2010
Kuntayhtymällä on läjäpäin muitakin tärkeitä kysymyksiä vastaamatta ja asiakirjoja antamatta. Yhteensä viitisenkymmentä niistä on kerätty uuteen 3.5.2010 pyyntöön, jotta niihin olisi kätevää vastata. Vuoropuhelun on jatkuttava tavalla tai toisella.

31.3.2010 Huonot enteet vuoropuhelulle

Marraskuussa 2008 yhdistys kuuli, että vaihekaavan vaikutusten arviointi -työryhmä oli perustettu jo kuukausia aikaisemmin ja pelkistä viranomaisista. Se oli kaavan virallisen valmistelureseptin, osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), vastainen veto. Yhdistys oli pitänyt selvänä ryhmään mukaan pääsyä, kun niin OAS:sta oli luettavissa. Kuntayhtymä kieltäytyi antamasta yhdistykselle työryhmän ensimmäisestä kokouksesta laadittua muistiota. Panttasi sitä puoli vuotta ja antoi vasta, kun oli saanut yhdistyksen kantelun tuloksena oikeuskanslerilta selvityspyynnön. Muutti sitten toukokuussa 2009 OAS:ia, ettei yhdistyksen jäsenyyspuheita tarvitsisi enempää kuunnella. Kuntayhtymän antoi kanteluun 9.4.2009 selvityksen ja vielä toisen selvityksen kantelun laajennukseen.

31.3.2010 Metsäpeuroja on jäljellä enää 811 eläintä

Uusimman tiedon mukaan Kainuun metsäpeuroja on jäljellä 811 päätä. Edellinen laskenta näytti 921 eläintä, johon oli pudottu vuoden 2002 noin 1700 yksilöstä. Nyt alkaa viranomaisilla olla tilanteesta leikki kaukana. Yhdistys teki asiasta kuntayhtymälle vireillepanon.

Ylä-Vieksin Kellojärven maisemissa, parhaastaan Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueella ja sen lähialueella, liikkui maaliskuun 2010 lopussa noin 300 peuran tokka. Alueella arvellaan olevan vielä parisataa eläintä muissa porukoissa. Se olisi 60 % Kainuun metsäpeuroista, käytännössä ainoasta koko maailmassa jäljellä olevasta geneettisesti monimuotoisesta metsäpeuran osakannasta. Ovat kuin kotonaan. Missä mahtavat suunnitella vasoa? Vuosanka on saamea ja suomeksi Peuranvasa. Olisiko se heillä muistijälkenä paremmilta ajoilta mielessään? Alla kartta "Peuranvasan" lampialueesta. Lampi-Vuosanka on Euroopan pienvesirikkain alue. Ei ihmekään, että se vetää kaikkia puoleensa.

Metsäpeuroja Kellojärvellä 03/2010 Metsäpeura Kellojärvellä 2009 "Peuranvasan" lampialue

30.3.2010 Kuhmo selvittelee Vuosangan rakennuslupia ja kiinteistöveroja

Yhdistys teki joulukuussa Kuhmon kaupungille vireillepanon Vuosangan alueen rakennusluvista ja kiinteistöveroista. Teknisen lautakunnan valvontajaoston 30.03.2010 pöytäkirjan pykälien 23 ja 27 mukainen suunta on asianmukainen. Kiinteistöverojen osalta jaosto päätti siirtää asian veroviranomaiselle. Vuosangan alueen rakennuslupien ja muiden asioiden osalta se siirsi asian Kuhmon kaupunginhallitukselle.

Kaupunginhallituksen 27.4.2010 esityslistan pykälässä 107 todetaan, että kaupunginhallitus päättää tarvittaessa mahdollisista muista valvontajaoston tarkoittamista jatkotoimenpiteistä. Yhdistyksen tiedossa ei ole, että valvontajaosto olisi päätöksessään tarkoittanut tiettyjä jatkotoimenpiteitä. Valvontajaosto päätti vain "saattaa muilta osin Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen 15.2.2010 lähetetyn sähköpostiviestin kaupunginhallituksen tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten". Osapuolten tiedossa on koko ajan ollut, että rakennuslupa-asia on siirrettävä toimivaltaiselle lakisääteiselle viranomaiselle ja siirrosta on ilmoitettava yhdistykselle. Kaupunginhallitus ei ole kyseisessä rakennusluvan tarveasiassa toimivaltainen.

29.2.2010 Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi ympäristölupavaatimukset

Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen Kainuun ympäristökeskuksen 4.4.2008 antamasta päätöksestä, jonka mukaan Vuosangan toimintaan kokonaisuutena ei tarvittaisi ympäristölupaa. Päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asiaan palataan myöhemmässä vaiheessa.

25.3.2010 Ryhmä rämä

Vaihemaakuntakaavan vaikutuksia on jo puolitoista vuotta arvioinut viranomaisjäsenistä koostettu työryhmä. Sen luonteesta ei varmaa selvää ole suostuttu kertomaan, vaikka miten kysyy. Vaihtoehtoja on lähinnä kaksi: työryhmä on kuntalain 17 §:n mukainen toimikunta (mikä se selvästi on), tai se on epävirallinen kahvittelukerho, eli pelkkä muotoseikka. Kumpi siis, kun sen tietäminen olisi tärkeää vaihekaavan osallisille? Näillä pitää olla asianmukainen mahdollisuus esittää mielipiteensä työryhmän velvollisuuksista ja sen tekemistä ratkaisuista. Nyt se on estetty. Yhdistys teki asiassa vireillepanon.

Työryhmää koottaessa on miesenergia ollut arvossaan. Alunperin oli 20-henkisessä ryhmässä 2 naista! Nyt on kolme. Tasa-arvolain mukaan pitäisi naisia olla valittuina vähintään 40 % eli 8, eikä lain henki vielä sittenkään toteutuisi. Kainuulaiset ja muualta tulleet ukot päättävät yhteistuumin mikä kaava on Kainuun naisille hyväksi.

Toimikunta kokoontui viimeksi 4.3.2010 ja julkisti muistion. Siitä nähdään suunniteltuja Vuosangan jatkotoimia. Pykälässä 6 mainittu tarjouspyyntö löytyy jonkun aikaa sähköisessä julkisten hankintojen tietokanta HILMAssa täältä. Kokouksen naiskiintiö oli tällä kerralla joko 20 % tai 25 %, riippuen siitä ketkä lopulta jäseniksi osoittautuvat. Sihteeri on sihteeri.

9.3.2010 Vuosankaan vaikka mutkat suoriksi

Kainuun maakuntahallitus teki 9.11.2009 päätöksen valita Vuosanka voittajaksi vaihtoehtojen kilvassa. Sen aikainen aloitusjuttu täällä.

Siinä vietiin maakuntahallitusta ja vähän vauhdikkaasti. Hengästytti seuratakin Ylä-Vieksiltä. Kun hieman toivuttiin, alettiin kyselemään ja yhteenvetona tehtiin vireillepano 9.3.2010. Vaaditaan ja kysytään yhtä sun toista, mutta kaikki kieppuu Vuosangan valinnan ympärillä. Asiaan ei oikeasti ole muuta ratkaisua kuin palauttaa maakuntahallituksen karsimat 9 vaihtoehtoa tasavertaisina pöytään ja tehdä työ niin kuin pitää.

Osallisten kuulemisen turvaavat lait, ja siinä sivussa asukkaiden oikeudet, tuntuvat olevan kuntayhtymälle jonninjoutavia. Kuntayhtymä ja sen työryhmä lupasivat toukokussa 2010 muistionsa kohdassa 9 ja vielä Kainuun Sanomien sivuilla syyskuussa, että Vuosangan ja Kassunkurun alueilla järjestettäisiin syksyllä 2009 yleisötilaisuudet Siton raportin tuloksista. Oletko kuullut, että olisi järjestetty? Lue vireillepanosta mitä kaikkea muuta on Vuosangan suunnan ihmisten päänmenoksi keksitty. Saisivat kuntayhtymän laillisuudenvalvojat välillä kurmuuttaa omiaan laillisiksi kuviteltujen keinojen käytöstä.

Kuntayhtymä laittoi tammikuun alussa 2010 pidetyn vaikutusten arviointi -työryhmän kokouksen muistion vasta 12.3. nettisivuilleen. Se oli johdonmukainen teko. Vireillepanosta nähdään, kuinka viivyttely ja salailu nostettiin syksystä 2009 lähtien entistäkin tärkeämmiksi konsteiksi jyrättäessä eteenpäin. Kaksi kuukautta mokoman parin, mutta tärkeän sivun nettiin laittamiseen on vähän pitkä aika, kun muistiosta on luettavissa, että kovalla tohinalla jo Vuosangan jatkotöitä touhutaan. Ensimmäinen ryhmän muistio saatiin julkiseksi vuosi sitten vasta oikeuskanslerille kantelemalla. Seuraavat julkaistiin netissä tyylikkäästi parissa viikossa. Viime marraskuinen otti taas jo 45 päivää ja suunta on huolestuttava. Tällä kertaa viivyttelyllä saatiin aikaiseksi se, että osallisille ei järjestetty laissa edellytetysti tehokasta mahdollisuutta lausua mielipidettä muistiosta ennen seuraavaa jo 4. maaliskuuta pidettyä kokousta. Yhdistyksellä olisi ollut asiaa.

Kainuun hallintokokeilulain 1 §:n mukaan hallintokokeilun tarkoituksena on hankkia kokemuksia nimenomaan muun muassa maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista kansalaisten osallistumiseen. Kainuu kokeilee olla sillä saralla koko maan johtotähti. Luulisi siis, että kansalaisten osallistumista kaikin keinoin tuettaisiin eikä näitä kampitettaisi. Lain hengessä on maakuntahallitus hyväksynyt oikein kansalaisvaikuttamisen ohjelman, jota tuli 9.11.2009 lyöneeksi korville että soi. Onko niin, että osallistumista kannustetaan, mutta se ei saa päästä vaikuttamaan? Osallistua saa kiltisti, kunhan ei liikaa osallistu? Eli että kansalaiset voivat esittää toivomuksia vähän kuin joulupukille.

Työryhmän muistiossa esitetty kaavan valmistelutie on umpikuja. Vireillepanosta pitäisi käydä selville, että on välttämätöntä tehdä menneenä syksynä laiminlyödystä asukkaiden kuulemisesta totta ja asettaa sitä ennen kaikki 10 vaihtoehtoa uudelleen pöydälle. On lopetettava junttaaminen ja osallisten sortaminen. On hyväksyttävä, että haetaan paras ratkaisuvaihtoehto eikä sopivin. Otti minkä otti.

25.2.2010 Vieksin rakentajat lausuntokarusellissa

Päivitetty 9.4.2010
Yhdistys on pyytänyt asiassa lisäksi neuvoa ympäristöministeriöltä.

Kuhmon kaupungissa on otettu tavaksi pyytää Puolustusvoimilta lausunto harkittaessa rakennusluvan myöntämisedellytyksiä Vuosangan ympäristössä. Lausuntojahan saa pyytää vaikka paavilta, mutta miten sitten suu pannaan, kun Puolustusvoimat sanoo, ettei puolla luvan myöntämistä? Millä laillisilla perusteilla lupa evättäisiin? Evätähän se silloin pitäisi, jotta lausunnolla mitään virkaa olisi. Taas jos Puolustusvoimien kielteinen kanta ei olisi edes mahdollinen, miksi pyytää lausuntoja ja kuormittaa virkakoneistoa. Yksin luparatkaisujen pitkittyminen turhaan kuukausitolkulla on iso riesa. Yhdistys teki asiassa 13.1.2010 vireillepanon.

Rakennusvalvonta on hankalassa rakosessa. Vahvistetussa maakuntakaavassa esitetään selvästi lainvastainen suunnittelumääräys. Mitä lie sen kirjoittaja uneksinut, kun on määrännyt, että Vuosangan melu, tärinä ja paineet on otettava huomioon rakennettaessa Vuosangan "lähialueilla". Millä perusteella? Missä on Vuosangan lähialue, missä sen raja?

Pirulliselta kiusanteolta se tuntuu. Kaavaa kun pitäisi rakennuslupaharkinnassa noudattaa. Mutta pitäisi myös jokaisen remonttireiskan tapauksessa tietää, ovatko tontin melu-, tärinä- tai painevaikutukset esteenä luvalle. Sehän jää tietämättä. Puolustusvoimat on asiasta yhtä ulalla kuin kaikki muutkin. Ei sieltä kannata kysellä. Kun ei ole mitä soveltaa, on suosiolla oltava soveltamatta. Laki on samaa mieltä. Ristijärven tai Sotkamon suuntien rakentajat eivät tiettävästi tällaisten kanssa paini. Vinkki: Ongelma olisi helposti ratkaistavissa tulkitsemalla lupaharkinnassa Vuosangan lähialue metrin levyiseksi suikaleeksi. Onhan se lähellä.

Kuhmon kaupungin teknisen lautakunnan valvontajaosto antoi päätöksen ja lausunnon, vaikka valvontajaostolla ei yhdistyksen käsityksen mukaan ole mitään tekemistä asian kanssa. Yhdistys teki oikaisuvaatimuksen.

15.2.2010 Liikaa rahaa? - Kuhmo ei kaipaa Vuosangan kiinteistöveroja

Vuosangan kiinteistöistä ja kymmenistä rakennuksista ei makseta kiinteistöveroa. Kuhmon kaupunginvaltuuston määräämät kiinteistöverot vuodelle 2010 ovat entistä korkeammat (ks. kaupunginhallitus / 27.11.2009 pöytäkirja / § 327). Kiinteistöveroillasi olet osaltasi tilkitsemässä sitä aukkoa, mikä kaupungin kassaan Vuosangan jäljiltä jää. Yhdistys lähestyi asiassa vaatimuksella Kuhmon kaupunginhallitusta. Sen olisi hyvä kiirehtiä, etteivät vanhasta päästä verot vanhenisi. Sen verran paljon on jo päässyt lipsumaan kaupungilta tienestejä lopullisesti ulottumattomiin. Kajaanissa on aina huolehdittu, että prikaatin kiinteistöistä verot maksetaan.

Kuhmon kaupungin teknisen lautakunnan valvontajaosto antoi päätöksen ja lausunnon. Niihin teki yhdistys kaikesta huolimatta oikaisuvaatimuksen. Kuinka paljon virastoaikaa säästyisikään, jos joutavanpäiväisen juntturoinnin sijaan korjattaisiin ilmiselvät kansalaisten esille nostamat puutteet ja virheet oikopäätä. Edistettäisiin mieluummin yhteistä asukkaiden ja kunnan alueen hyvää.

Mutta kun ei, pitää keskittyä omien syrjäkyläläisten nujertamiseen, jotta valtakunnan ja kajaanilaisten etu, vieläpä täysin kuviteltu, ei kärsisi. Vielä huonompi, jos virkakoneiston omanarvontunto siinä päsmäröisi. Sitäpaitsi, kaupungin työaikaa käyttivät ja kokouspalkkionsa kuittasivat virka- ja viranomaishenkilöt, joilla ei nähtävästi ole asian kanssa mitään tekemistä.

Kuntalain 1 §:n mukaan kunnan tehtävä on pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan = kunnan alueella. Niitä täydellä painolla eikä yhtään mitään muuta. Kajaanilaisten, oululaisten, mikkeliläisten tai helsinkiläisten hyvinvoinnista huolehtiminen ei Kuhmon kaupungille kuulu. Ei myöskään esimerkiksi valtiosta, puolustusvoimista tai helsinkiläisistä liikelaitoksista huolehtiminen, vaikka miten mieli viranhaltijalla saattaisi tehdä. Niiden kaikkien eduilla on omat puolustajansa ja varmaan riittävän vahvat ilman Kuhmon panosta. Niin on systeemin tarkoitettu toimivan.

4.1.2010 Melu jaksaa puhuttaa

Yhdistys pyysi 4.1.2010 Kainuun ELY-keskukselta kannanottoa Vuosangan meluselvityksen puutteista. Yhdistystä huolestuttaa mahdollisuus, että viranomaiset olisivat saaneet vajaaksi ja virheelliseksi tiedettyä melutietoa. ELY-keskus antoi pyyntöön ja samalla kaupan päälle Öykyrämäen melun tilanteesta lausunnon. Siihen on liitettynä meluasioissa ympäristöhallinnon asiantuntijatahona nykyään toimivan Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto. Lausunnoista käy niiden puutteista ja virheellisyyksistä huolimatta selväksi, että ympäristölupa tarvitaan koko toiminnalle. Vuosangan meluselvityksestä ei todellakaan ole sen todistajaksi, ettei tarvittaisi.

Yhdistys teki 5.2.2010 kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle Maavoimien Esikunnan menettelyistä. Esikunta on pantannut yhdistykseltä tärkeää melutietoa kohta jo vuoden verran. Osallistuminen vaihekaavoitukseen ja vaikuttaminen muihin asioihin eivät tehokkaasti onnistu, ellei tiedetä tosiasioita. Yhdistys vastasi Kainuun ELY-keskukselle ensi hätään lähettämällä sille kantelun tiedoksi. Vaikka paperitulvaa pitäisi välttää, lähetettiin vastaus tiedoksi myös Vaasan hallinto-oikeudelle, koska sille oli ELY-keskus lausunnotkin tiedoksi lähettänyt.

4.1.2010 Lampi-Vuosangan suojelualue todeksi

Vähän alempana jutussa 22.12.2009 kerrotaan Lampi-Vuosangan suojelutarpeista. Yhdistys vaatii, että ympäristöministeriö antaa Lampi-Vuosangan alueen suojeluratkaisun.

Saman kolikon toisella puolella ehdotetaan Kainuun Prikaatin tuoreelle ylimmälle johdolle, että se ottaisi Vuosangan arvojen säilymisen sydämen asiakseen. Tarkka sihti tarvitaan, ettei osuttaisi vesiin eikä rannoille, kun tykistö tulittaa EU:n lampirikkainta maapalaa. Vesiin ei saisi joutua muutenkaan mitään pilaavaa eikä vaikkapa jokihelmisimpukan elinoloja saisi häiritä (ellei nilviäinen ole jo hävinnyt). Vaara lipsahtaa ympäristörikoksen puolelle on Vuosangassa koko ajan tyrkyllä. Yhdistyksen ehdotus otettiin pidättyväisesti vastaan.

28.12.2009 Bensa-aseman puolesta ja vastaan

Maavoimien Esikunta ja Kainuun ympäristökeskus ovat antaneet Vaasan hallinto-oikeudelle vastineet(pdf_789kB) yhdistyksen tekemään valitukseen Keljon polttonesteiden jakeluaseman ympäristölupapäätöksestä. Yhdistys sai vuorostaan mahdollisuuden vastavastineeseen, minkä antoi 28.12.2009. Ei ole hyväksyttävää, että Vuosangan kokonaisuutta nakerrettaisiin pikku paloiksi ja ympäristölupia vyöryttämällä haettaisiin ja myönnettäisiin palaselle kerrallaan.

22.12.2009 Sito Oy veisi tykkimaalit pois lampialueelta

Yhdistys teki yli kaksi vuotta sitten aloitteen luonnonsuojelualueen perustamiseksi Vuosangan lampirikkaimmalle alueelle. Tavoitteesta ei ole vähäisintäkään syytä luopua, päinvastoin. Uutta pontta vaatimukselle luonnonsuojelualueen perustamiseksi on saatavissa tuoreesta Sito Oy:n vaikutusten arviointi -raportista.

Ympäristöministeriö hankki aloite-asiassa lausuntoja ja vastineita ja "päätti" 8.12.2008, ettei aloitteen johdosta ole aihetta enempään. Yhdistys valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sillä kertaa juttu tyssäsi siihen, että KHO päätti 9.6.2009, ettei se tutki valitusta. KHO:n mukaan ympäristöministeriön "päätös" on kirje, joka ei sisällä valituskelpoista päätöstä: "ympäristöministeriön kirje ei sisällä sellaista päätöstä, jolla luonnonsuojelualueen perustamista koskeva asia olisi ratkaistu siten kuin hallintolainkäytölain 5 §:n mukaan 1 momentissa tarkoitetaan". On nähtävä, että asia on ympäristöministeriössä edelleen ratkaisematta.

Maalialuetta Yli-Salmisella Maalialuetta Salmisenpurolla

Sito Oy korostaa raportissaan Vuosangan lampialueen pienvesirunsautta. Sito tekee tosin melkoisen virheen väittäessään, että Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueella olisi noin 200 lampea. Niitä kun on yli 300. Sadan lammen heitto on pikkuisen paljon konsultille, jonka yksi tehtävä oli vesiin kohdistuvien vaikutusten selvittäminen. Sito kuitenkin ansiokkaasti ja ympäristönsuojelulain huomioon ottaen ehdottaa maalialueen siirtämistä pois lampirikkaalta alueelta. Sekin on paljon se ja oikeaan suuntaan. Siihen on luonnonsuojelualueen perustamista vaadittaessa tähdätty.

Vuosangan lampi- ja pienvesialueen luonnonolosuhteet ovat erityiset siten kuin ympäristönsuojelulain 42.1 §:n 4 kohdassa tarkoitetaan. Vieksillä on siinä Euroopan parasta. Jos EU:n lampirikkaimman maapläntin luonnonolosuhteet eivät erityiset olisi, niin minkä sitten? Alueella on paljon muitakin suojeluarvoja, kuten metsäpeurojen lisääntymisalueet ja petoja (ehkä jokihelmisimpukkakin). Sellaisen alueen luonnonolosuhteiden huonontaminen on kiellettyä, piste.

Sitokin raportissaan todistaa, että huonontavaa toimintaa lampialueella harjoitetaan. Tämä ei esitä reikäjuustoa. Konsultti tietää hyvin, ettei tuollaiselle alueelle saisi myöntää huonontavalle toiminnalle ympäristölupaa. Tämä lainkohta on ehkä ykkössyy siihen, miksi toiminnanharjoittaja ja muut viranomaiset eivät ole halunneet tikullakaan lampialueen arvoon ja ominaisuuksiin koskea. Ne itse ovat pilaamisen aloittamisen aikoinaan sallineet ja pilaamisen aloittaneet. Luonnonsuojelualueen perustamisaloitteeseen ne antoivat porukalla ministeriölle vastineita, joissa ihmettelivät että mitä kumman lampialuetta se yhdistys mahtaakaan tarkoittaa, vaikka satavarmasti tiesivät. Ja ministeriö mielellään uskoi. Olihan se tehnyt vuonna 1999 sen järkipäätöksen, ettei silloin YVAa samalle alueelle tarvittu. Viimeistään Siton raportin jälkeen pitää tietää. Mokat voisi vielä korjata. Ympäristökeskus sanoo, että alueelle kehittyy luonnontilaiset metsät, kun sen antaa olla.

15.12.2009 Melua Hyrynsalmentiellä

Pyrkimyksenä on saada selvyyttä Öykyrämäen melutilanteeseen. Siitä on ollut jo vuosi sitten juttua. Yhdistys on esittänyt Kainuun ympäristökeskukselle asiassa uuden vaatimuksen.

12.12.2009 MAAVE tarjoaa uusia tykkiasemia ja uutta melualuetta

On pulpahtanut yllättäen esille jo 29.5.2009 päivätty Maavoimien Esikunnan laatima uusi karttaehdotus "Vuosangan laajennuksen meluarvio 29052009" (isompana täällä).

Maavoimien Esikunnan yhdistykselle lähettämässä Vastauksessa 1269/73/2009, MF33692, 16.10.2009, esitetään: "Maavoimien Esikunta tiedottaa Ylä-Vieksin kyläyhdistykselle ja muille asianosaisille Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen ympäristömelun arviointiin liittyvistä tulevista mittauksista ja selvityksistä." Voidaan todeta, että on selvitys jälleen jäänyt tiedottamatta.

Kartassa kiinnittävät huomiota uudet tykistön tuliasemat, joista yksi heti Mustinjärven länsipuolella Lakkakankaan tienoilla. Muita uusia tykkiasemia on sijoitettu Sotkamon ja Hiisijärven suunnille. Tuliasemia on kartassa kaiken kaikkiaan yksitoista. Uskokoon ken tahtoo, että niistä ammuttaisiin tulevaisuuden harjoituksissa enimmillään kuudella tai kahdeksallakaan tykillä, niinkuin viimevuosina on väitetty tehtävän. Kolmisen vuotta sitten maakuntakaavan ehdotusvaiheessa piti pystyä ampumaan 18 tykillä, eli kolmen patterin tykkipatteristolla. Maakuntakaavoituksen sitten alkaessa tökkiä ja ympäristölupakysymysten noustua pintaan pudotettiin määrä käytännössä yhteen patteriin, nähtävästi ammatissa hallittavista taktisista syistä.

Sininen katkoviiva on nyt olevinaan "uusi" 55 dB:n melualue. Sillä on parinaan yhtenäisellä sinisellä nykyisen toiminnan "vanha" 55 dB:n melualue. Sen sisälle ei uusia asuinrakennusten rakennuspaikkoja sallittaisi.

Vihreä yhtenäinen viiva on olevinaan "vanha" 50 dB:n raja. Sitä vastaavaa "uutta" vihreää katkoviivaa ei ole piirretty. Jos olisi, se kulkisi ulompana ehjästä vihreästä kuin sininen katkoviiva kulkee ehjästä sinisestä. Tämä johtuu siitä, että ulospäin siirryttäessä meluvyöhykkeiden leveys kasvaa. Vihreä pohjaväri on taas olevinaan "vanha" 50 dB:n alue. Nähdään, että vaikkapa Niemenkylän ja Huuhilonjärven tienoilla yhtenäisen vihreän viivan pitäisi kulkea huomattavasti kauempana kuin on piirretty, eli vihreiden alueiden ulkopuolitse. Puolustusvoimat tulkitsee siinä omaa meluohjettaan varsin vapaasti. Kun siihen lisättäisiin "uusi" melu, vihreäksi muuttuisi todennäköisesti jo suuri osa Kellojärvestä.

Vaikutus olisi Ylä-Vieksillä suurin kylän keskustassa, sillä siihen suuntaan leviäisi "uusi" melu voimakkaimmin. Voidaan olla huoletta, vihreä katkoviiva osataan seuraavaan karttaan lisätä, kunhan ensin tämä läpi menisi. Vihreän sisälle ei uusia vapaa-ajan rakennuspaikkoja sallittaisi.

Maavoimien Esikunnan yhdistykselle lähettämässä Vastauksessa MF16102, 8.5.2009, esitetään: "Vuosangan ympäristömeluselvitys päivitetään ja siinä huomioidaan päästötietojen luotettavuus ja aseiden käyttö. Päivitys on odotettavissa noin viiden vuoden kuluessa, mikäli alueellinen ympäristökeskus tai muu toimivaltainen viranomainen ei muuta edellytä." Yritetäänkö esittää, että uusi kartta ei olisi päivitystä? Ehkä se ei olekaan, vaan kokonaan uusi ympäristömeluselvitys. Onkohan muistettu ilmoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle olosuhteissa tapahtuneesta olennaisesta muutoksesta?

9.12.2009 Esteellisyyden ratkaisua odotellaan

Alempana on jutut pienestä piiristä ja esteellisyyksistä. Asiassa on lähestytty työryhmää uudella vaatimuksella, jonka kuntayhtymä sai tiedoksi ja toimenpiteitä varten.

8.12.2009 Neuvottelua OAS:sta ei synny

Päivitetty 23.12.2009
Ympäristöministerö vastasi ympäripyöreitä. Yhdistys tietää karvaasti, että OAS "täydentyy" ja sitä "pidetään ajan tasalla" kaavoitusprosessin edetessä. Niin on tehty tähänkin saakka. Elokuisen 2008 OAS:n mukaan piti vaikutusten arviointi -työryhmään kuuluman myös osallisten kuten yhdistyksen asiantuntemusta. Mutta kun se ei kuntayhtymän pirtaan millään käynyt, tämä meni toukokuussa 2009 muuttamaan OAS:a siten, ettei yhdistyksen asiantuntemusta enää tarvittukaan. Katsookohan ympäristöministeriö, että kunhan vaan taas mulkataan OAS jälkikäteen tapahtuneisiin tapahtumiin yhteensopivaksi, ei menettelyiden tarvinnutkaan olla OAS:n mukaisia?

Alempana on juttu lähtöruutuun palaamisesta. Esitettiin neuvottelua vaihekaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyydestä. Kainuun ympäristökeskus siirsi asian odotetusti ympäristöministeriölle ratkaistavaksi. Sen mielestä yhdistys olisi tulkinnut MRL:a virheellisesti. Kun yhdistys on edelleen toista mieltä, on vaadittu uutta harkintaa.

27.11.2009 Vuosanka -sähellys Hiisipirtillä

Puolustusvoimien koolle kutsuma niin sanottu Vuosangan yhteistöryhmä kokoontui taas puolivuotispalaveriin. Päällimmäiseksi tunnelmaksi jäi, että kokoonkutsuja halusi tilaisuudesta eroon niin heti kuin mahdollista. Ja sillä vaivalla kuin sinne haalauduttiin!

Pari tiedonmurua silti saatiin koppaan, eli ihan turhaan ei mennyt:

Vuosangan melumittauksia tehdään taas ensi vuonna. Parhaillaan selvitellään mistä siinä on kyse. Pitää selvittää, kun ei selvittämättä kerrota.
Vuodelle 2010 ei Vuosangan kehittämiseen ole käytettävissä senttiäkään. Sen sanotaan olevan yleislinja ampuma-alueilla.

Vieläkään ei selvinnyt kuka oikein on Vuosangan toiminnanharjoittaja. Kaksi vuotta sitä on yritetty. Hiisipirtillä oli mukana juristivahvistuskin, mutta ei vaan selvinnyt. OTT Kari Kuusiniemi kirjoittaa asiasta Oikeuden perusteokset -sarjaan kuuluvassa Ympäristöoikeus (2001) -tiiliskivessä: "Käsitteen täsmällisellä määrittelyllä on merkitystä erityisesti velvoitteiden ja vastuiden kohdentamisen kannalta." Ehkä juuri siitä syystä sitä ei selville saadakaan. Kokouksen puheenjohtaja tarjosi ratkaisuksi asian selvittämistä seuraavaan toukokuiseen kokoukseen mennessä. Yhdistys vaati vastausta viikossa. Ei ole kuulunut. Vihje: OTT Kuusiniemi kertoo myös vastauksen.

13.11.2009 Ampumaradan lupa vielä hakusessa

Päivitetty 28.12.2009
Yhdistys lisäsi luvan tarvitseviin toimintoihin vielä yhden. Eräällä panssarintorjuntaohjusten ampumaradalla on maalina puolustusvoimien mukaan "Likosen kivirakka". Maali on kiinteä eikä sitä kerätä ammuntojen jälkeen pois.

Päivitetty 12.12.2009
Yhdistys teki Kainuun ympäristökeskukselle 7.12.2009 uuden aloitteen velvoittaa puolustusvoimat hakemaan ympäristöluvat kymmenelle Vuosangan toiminnalle. Laki velvoittaa hakemaan jo myönnetyn ampumaradan luvan yhtä aikaa niiden kanssa. Päivitetty 23.12.2009 Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mielestä luvitettaviksi vaaditut ampumatoiminnot olisivat jo Vaasan hallinto-oikeuden tutkittavina. Lähtien siitä, että niin on, ei yhdistys hae muutosta päätökseen.

Ampumaradalle myönnetystä ympäristöluvasta teki yhdistys valituksen. Kainuun ympäristökeskus kuulutti sen lupasivuillaan. Nähtävillä olevassa asiakirjassa ovat lupa ja valitus lomittain. Päällimmäisenä syynä valitukseen on luvan myöntäminen kerrallaan vain yhdelle toiminnalle. Hajoita ja hallitse on luvan periaate. Lain mukaan kaikki luvanvaraiset toiminnat on arvioitava yhtä aikaa, jos niillä on tekninen tai toiminnallinen yhteys. Ja Vuosangassa niitä on. Pitää laskea yhteen kaikkien ampumatoimintojen melut ja kaikkien toimintojen vesipäästöt. Etteikö vaikka Vuosangan sinkoratojen melu leviä samoille alueille kuin ampumaradalta lähtevä. Mikäli ympäristökeskus olisi yhdistyksen ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ihmeeksi oikeassa siinä, etteivät sinkoradat olisi ampumaratoja, tarjotaan sen tilalle it-konekiväärirataa. On kiväärikaliiperi ja ruutiase.

9.11.2009 Vuosangan valinta ei tästä maailmasta
Päivitetty 12.12.2009

Maakuntahallitus riensi 9.11.2009 tekemään päätöksen Vuosangan valitsemiseksi yksin finaaliin. Siinä sai huolellinen harkinta ja yksi jos toinenkin lupaus kyytiä. Kainuun Sanomat kirjoitti seuraavana päivänä maakuntahallituksen päättäneen lykätä vaihekaavan jatkovalmistelun siihen saakka kunnes Vuosangan ympäristölupakysymykset on ratkaistu. Pöytäkirjasta sellaista päätöstä ei löydy.

Puolustusvoimilta on kuulema pyydetty lausuntoa laajennustarpeista. Erikseen on korostettu, että enää ei maakuntakaavan Se -alueilla ole mitään merkitystä, vaan lähdetään puhtaalta pöydältä. No, olivatkin ne sitten tarpeelliset maakuntakaavassa esittää.

Maakuntajohtaja päätti jostain syystä muuttaa kalkkiviivoilla päätösesitystä siten, että se esitettiin maakuntavaltuustolle tiedoksi. Niinkuin tuo ei muutenkin olisi ne muutamat rivit lehdestä voinut lukea. Eiköpä liene vastuunjaon tarpeesta kyse. Kuhmolaisvaltuutettu esitti ratkaisua, joka olisi ollut ainoa järkevä. Hallituksen esittelijät olivat kertoneet pitkään odotusaikaan varauduttavan. Kumma tosiaan että niin levälleen jätetään eikä päätetä, että jätetään, eikä kerrota julkisuuteen mitä oikein tehtiin. Tarkkaan harkittua, epäilemättä.

On ehditty pintapuolisesti tutustumaan Siton raporttiin. Hyvän matkaa toistasataa sivua juttua. Siihen on pakko palata vielä monasti lähiviikkoina ja -kuukausina. Näyttää siltä, että vielä ministeriöllekin sitä joudutaan vuosien päästä ihmettelemään. Siton raportin asemasta maakuntahallituksen 9.11. päätöksen perusteena ei millään ole meinannut tolkkua saada. Päätöksessä siitä ei sanota mitään. Kuntayhtymän suunnittelujohtaja ei saanut annettua kysymykseen selvää vastausta Hiisipirtillä 27.11.2009 palaveroitaessa. Maakuntahallituksen kakkosvarapuheenjohtaja antoi kysyttäessä yhtä pyöreän vastauksen. Vasta muutamat hallituksen rivijäsenet vahvistivat galluppiimme, että peruste mikä peruste. Pakkohan sen sitä onkin olla, mutta jostain syystä sen sanominen on niin kovin vaikeaa.

Toinen maakuntahallitukselle esitelty paperi oli Pohjois-Suomen Sotilasläänin antama lausunto, päätöksen peruste varmaan sekin. Kohtuutonta olisi hyvää vaatiakaan, kun kuntayhtymä antoi peräti 8 työpäivää aikaa sitä laatia. Kuntayhtymä tarvitsi lausunnon saatuaan kaksi päivää vertaillakseen kuutta uutta aluevaihtoehtoa keskenään ja niitä entisiin kolmeen ja jo oli valmis esittelemään ratkaisunsa maakuntahallitukselle. Noita kolmea se oli vääntänyt lähes 10 vuotta. Hallintolakia mukaellen: yhdistys ei saanut ennen asian ratkaisemista tilaisuutta lausua mielipidettään asiasta, joka on saattanut vaikuttaa asian ratkaisuun.

Samassa kokouksessa nuiji maakuntahallitus hyväksynnän vaihekaavan Lähtökohdat ja tavoitteet -asiakirjalle.

6.11.2009 Kainuun korvessa B-luokan kansalaisia?

Päivitetty 12.12.2009
Hiisipirtillä 27.11.2009 kertoi Kainuun Prikaatin esikuntapäällikkö saaneensa tiedon puolustusvoimilta muualla edellytetystä ja sen harjoittamasta lupien hakemisesta yhdistyksen nettisivuilta, eli tuosta pari kappaletta alempaa. Selvilläolovelvollisuus tuntuu olevan yhtä heikoissa kantimissa kuin tieto toiminnanharjoittajasta.

Yhdistys antoi Vaasan hallinto-oikeudelle loppulausuntonsa. Katselmuspäivän tapahtumia siinä osaltaan puntaroidaan.

Varsinaista hämmentävää uutta kuuluu Satakunnan ja Pirkanmaan suunnilta. Siellä ovat ympäristökeskukset tehneet täysin päinvastaisia ratkaisuja kuin meillä Kajaanissa 4.4.2008. Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueelle kokonaisuutena tarvitaan ympäristölupa! Pohjankankaan yhteydessä olevalle Niinisalon koeampumalaitokselle (sellaisenaan jo melkoinen raskaiden aseiden ampuma-alue) tarvitaan ympäristölupa! Puolustusvoimat on sitä jo hakenut. Säkylän sinkorata on kuin onkin ampumarata. Siis tarvitsee luvan! Porin Prikaati ei ensin pitänyt ajatuksesta ja valitti Vaasan hallinto-oikeuteen, mutta hävisi ja hakee parhaillaan lupaa. Pirkanmaalla suoritetaan korjatun ja huolletun panssarikaluston koeammunnat bunkkeriin. Lupa pitää sielläkin olla ja sitä on haettu.

Monella puolustusvoimien ampumaradalla ammutaan sekä kiväärikaliiperisilla aseilla että singoilla. Joissain tapauksissa on lupaa edellytetty kivääripaikoille, mutta on ummistettu silmät ja korvat viereisellä ampumapaikalla pamauttavalta sinkomieheltä. Eihän siinä voi olla järjen häivääkään. Mitä sitten jos ampujat vaihtavatkin paikkaa? Pitääkö olla lupa ja kummalle? Kulkeeko lupa kiväärimiehen mukana? Muuttuuko sinkopaikka haitalliseksi, kun siihen asettuu kiväärimies? Joutavatko kivääriradan lupa ja radan melualue romukoppaan, jos rata muutetaan sinkoradaksi?

Koko Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusaluetta koskevasta luvantarvepäätöksestä on puolustusvoimat valittanut Vaasan hallinto-oikeuteen. Siihen hallinto-oikeus varmaan osaltaan Vuosangassa viittasi, kun kertoi muitakin valituksia olevan.

Kuinka on mahdollista, että kansalaiset ovat näin eriarvoisessa asemassa Kainuun korvessa ja etelän rintamailla? Eikö Kainuun ympäristökeskuksen tarvinnut selvittää mitä ympäristöhallinnossa muualla oli meneillään? Eikö Kainuun Prikaatin ja Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnan tarvinnutkaan olla selvillä ympäristöluvan tarpeesta Vuosangan parillekymmenelle toiminnalle? Lain mukaan toiminnanharjoittaja on selvilläolovelvollinen. Voisiko olla, ettei Kainuun Prikaati tiennyt ennakkotapauksista oman hallinnonalansa sisällä? Kuka sille jätti kertomatta? Ainakin Maavoimien Esikunnan, Pääesikunnan ja puolustusministeriön edustajat tiesivät. Samat miehet niistä ovat rampanneet Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Kainuussa. Voisiko tässä olla osuutensa kuntayhtymän hallintojohtajaa puistattavalla kuvitellulla laillisuudella?

Pääesikuntaan on äskettäin palkattu huippuasiantuntija ympäristölupa-asioita hoitamaan, mies, joka oli äänessä katselmuksessa. Hänet palkannut on varmasti tiennyt kaikista noista luvantarpeista. Tiedä häntä tuliko tohtori taloon laatimaan uusia lupahakemuksia vai pitääkö hänen keksiä konsteja niiden välttämiseksi.

23.10.2009 Vaasan hallinto-oikeus katselmoi Vuosangassa

Vaasan hallinto-oikeus järjesti Vuosangassa katselmuksen kahden Kainuun ympäristökeskuksen antaman päätöksen ja niistä tehtyjen valitusten tiimoilta. Kyse on ympäristöluvan tarpeesta Vuosangan toiminnalle kokonaisuutena ja Jussinlampien alueella sijaitsevalle kaatopaikalle. Hallinto-oikeudesta oli paikalla neljä tuomaria ja sihteeri/notaari. Kainuun ympäristökeskus esiintyi kahden hengen voimin ja Kuhmon kaupunki yhden. Näitä runsaslukuisemmin oli paikalle saapunut puolustushallinto, ehkä täysi tusina niinkuin sota- ja toimintaelokuvassa konsanaan. Pääesikunnasta, Maavoimien Esikunnasta Mikkelistä, Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnasta Oulusta ja vankka joukko prikaatilta vt. komentajan johdolla. Yhdistys ja muut kylältä kutsutut tuskin määrässäkään hävisivät. Kuhmolainen ja Kainari peesasivat. Ristijärven kunta loisti poissaolollaan. Metsähallitusta ei ollut kutsuttu, mutta siihen on varmasti syynsä.

Vaasan hallinto-oikeus järjestäytyy Osanottajarunsautta

Ensin toimitettiin suullisen kuulemisen luonteinen osuus Johtolassa alkaen himpun yli yhdeksän. Oikeutta tuntui todella kiinnostavan saada asioista monipuolinen kuva. Kovassa asiasisällössä ei juurikaan uutta esille tullut, mutta eipä oikeus varmaan sitä varten tullutkaan, vaan saamaan kokemustuntumaa. Kaikki osapuolet olivat sitä mieltä, että tiedot on jo esitetty valtaosin oikeudelle. Puheenvuoroja esitettiin muun muassa vuorovaikutuksesta, melusta sellaisena kuin ihmiset sen kokevat, Ylä-Vieksin kylän elinvoimasta, Vuosangan vesien arvosta kokonaisuutena, siitä mitä se olennainen muutos oikein on ja alueen eri toiminnoista. Oikeus esitti useita kysymyksiä täsmennettäviksi. Lopussa kuultiin, että mahdollisen loppulausunnon antamiseen on aikaa kaksi viikkoa. Maittavan lounaan, mistä kiitos prikaatille ja keittiöön, jälkeen maastouduttiin varsinaiseen katselmukseen.

Jussinlampien kaatopaikka

Käytiin Jussinlampien noin 30x100 metrin kokoisen peitetyn kaatopaikan (lisää valokuvia) päällä.

Kaatopaikan penkkaa elokuussa 2007 Kaatopaikka toukokuussa 2008

Voitiin lähinnä havaita, ettei jätteitä maan alta enää näy ja että kaatopaikka on sievän reitillään ylimmäisenä olevan pikku lammen rannalla. Kuvista yllä voidaan nähdä, että tulvavesi saattaa nousta huuhtelemaan jätteitä, mikä olisi kiellettyä. Kaatopaikan ja lammen välisellä suokaistaleella oleva pieni lammikko on ilmeisesti kraanaatin räjähdysjälki. Puolustusvoimien edustaja totesi, että hänen käsittääkseen ei kaatopaikkaan ole läjitetty ongelmajätteitä. Käsityksen ei tässä asiassa pitäisi riittää, vaan olisi tiedettävä. Mahdollisesta alueen käytöstä jatkossa romumetallin välivarastona kuultiin kaksi vastakkaista näkemystä.

Vuosangan toiminta kokonaisuutena

Isompi asia on koko toiminnan ympäristöluvittaminen. Heti kättelyssä meni melun havainnointi mönkään, kun Öykyrämäen (Katajavaaran) tuliasemiin ei ollut ajettu tykkejä eikä raketinheittimiä, vaan pelkkiä kranaatinheittimiä. Tykkejä luvattiin seuraavaksi päiväksi, jolloin katselmuskokoonpano tuli olemaan jo kotonaan. Heittimiä Hyrynsalmentiellä muutaman paukun verran kuunneltiin ja siirryttiin Löytölän tasalle. Kyläläiset antoivat voimallisesti palautetta melun epätavallisen matalasta tasosta heitintenkin aiheuttamaksi. Asiassa ei ole epäilyksen häivää ja syynsä siihen luonnollisesti on. Sää ilmeisesti verotti jonkun osan mökästä. Talosta tapahtumia seurannut Löytölän väki kertoi myöhemmin iltapäivällä ihmetelleensä, että koska se ammunta oikein alkaa. Ukkoja oli kyllä tien varsi ollut mustanaan, mutta vähänpä oli kuulunut. Oli ollut sama tilanne huhtikuun lopussa, kun Sito oli muka mittaillut melua talon pihassa vaihekaavaa varten. Muutamia päiviä aikaisemmin oli silloin kajahdellut niin, että halkopinokin oli lauennut.

Jotta havaintojen perusteella voitaisiin arvioida melua luotettavammin ja verrata sitä muulloin saatuihin tuloksiin, tulisi havaintojen rinnalla suorittaa vertailukelpoisia melumittauksia.

Lauantaina 24.10. oli meno jo toista luokkaa. Koskenmäen tasalla rämähtelivät lasit ja kaiku palasi Ala-Vieksiltä.)

Sunnuntaina jytke jatkui. Jokin tässä meluasiassa ei passaa millään. Aina tärkeiden viranomaisten tai tutkijoiden paikalla ollessa kuullaan tussahduksia. Olisiko tultava varoittamatta? Se tiedetään, että koirat yltyvät haukkumaan ammuttaessa, mutta nyt ei joutsentenkaan huudolle Korpijärvellä meinannut rajaa tulla keskitysten jälkeen.)

Siirryttiin kuuntelemaan tykkimallin 152 suorasuuntauslaukausten ääntä Sutisentien ja Sutintien risteykseen. Paikka oli viimeistä päälle hyvin valittu. Reitillä tuliasemasta havaintopisteeseemme on puolivälissä Korpinkirnunlammen tienoilla korkea mäki. Eiköpä tuosta ääni kimmoketta taivaalle ja sivuille päin ota, vaikka matalataajuinen tykkimelu kiertääkin esteitä kiväärimelua paremmin. Parkkeeraus puolisen kilometriä lähemmäs Sutista olisi ollut omiaan. Lisäksi suorasuuntaustuliasemat ovat havaintopaikasta poispäin viettävässä rinteen reunassa. Havaintopaikalla kuultu melu oli jonkin sortin taipunutta hajamelua.

Suorasuuntausaseen kuultiin olevan [haupitsi] 152 H. Olisiko kuitenkin kuultu väärin ja se oli kenttäkanuuna 152 K, koska mil.fi -sivujenkin mukaan haupitseilla ammutaan suurella korotuskulmalla, eli ei suorasuuntauksella. Kumpainenkin ovat niitä aseita, joiden melun suuntaavuutta ei tunneta ja joiden suujarruina on mitä erilaisimpia tötsiä. Kanuuna 152 K ei ollut mukana Vuosangan meluselvityksessä, joten jos ase oli se, nakertaa tieto aseen käytöstä Vuosangassa lisää Vuosangan meluselvityksen luotettavuutta. Hyvin silti kuului.

Suorasuuntausammunnan tulos nähtiin Matalalammen ja Pitkälammen välisellä harjanteella. Osumia oli viereisen maantien varren puustokulissia myöten. Tutkailtiin suorasuuntauksen tulilinjaa Rimpisuon soidensuojelualuetta kohtia ja pidettiin iskemiä Pitkälampeen mahdollisina. Todettiin, että välittömästi maalin sivulla on yksi erittäin arvokkaiksi aikoinaan inventoiduista Lauttajärven lähteistä.

Hallinto-oikeutta kiinnosti kuulla millä aseilla suorasuuntauspaikalla ammutaan. Prikaatin taholta vastattiin, että siinä ammutaan tykeillä. Oikeuden tarkennuskysymyksen jälkeen pidettiin mahdollisena myös muiden raskaiden aseiden käyttöä. Vuosangan johtosäännön asiaankuuluvassa kartassa on esitetty Matalalammen luoteispuolella olevat raskaiden sinkojen tuliasemat.

Jatkettiin tuoreen luvattoman maa-ainesten ottopaikan ja toisen, maalin alle jäämässä olevan ison lähteen kautta Lauttajärven pohjoisrannan rinteessä olevalle maalien alueelle. Havainnoitiin askelta vaille rantaan ulottuva palanut maaliaukko, jonne jokainen siemenpuuasentoon pystyyn jätetty puu on säleinä. Vastarannalla näkyy järven yli toinen tykistön maalien alue. Sen ja rannan välisellä suolla on pienen lammen rannalla runsaasti iskemiä ja jokunen Lauttajärven vesirajassa asti, siis miksei myös järvessä.

Katselmoitiin vielä kaksi sinkorataa. Ne täyttävät yhdistyksen mielestä ympäristöluvitettavan ampumaradan tunnusmerkistön. Hallinto-oikeutta tuntui kiinnostavan saada asiasta käytännön tietoa. Juju on siinä onko puolustusvoimien rata tilapäinen vai ei. Mikäli rata ei ole tilapäinen, edellyttää se ympäristölupaa. Jonkun tulkinnan mukaan ampumarata olisi ei-tilapäinen eli pysyvä vain, jos siinä on kiinteät maalilaitteet.

Niinpä hallinto-oikeuden tiedusteluun puolen kilometrin päässä sijainneiden maalien luonteesta vastasi yht'aikaa useampi upseeri, kuin hyvin harjoitellut sotilaskuoro, että maalit kerätään joka kerta ammunnan jälkeen pois. Lisäksi Pääesikunnan edustaja esitti, että ympäristönsuojeluasetuksen perustelumuistiossa olisi muun muassa sinkoradat rajattu pois ympäristöluvan tarvitsevien ampumaratojen joukosta. Yhdistyksessä ajatellaan, ettei niin ole tehty missään noudatettavassa tai edes sovellettavissa olevassa säädöksessä.

Toisen sinkoradan maalilaite nähtiin läheltä ja se jäänee keräämättä ihan joka kerta. Se on sen verran tiukan näköisesti järeässä hirsikehikossaan ja painaa vähintään satoja kiloja. Päätelmää maalilaitteen kiinteydestä puoltaa havainto, että usean neliömetrin kokoinen paksu teräsplootu oli täynnänsä reikiä eikä viimeistäkään ampujaa enää näkynyt sitä pois keräämään.

20.10.2009 Kolmentoista lammen kukkula

Vuosangan ainutlaatuisen lampirikkaalla alueella on erityisen hienoja kohteita. Yksi sellainen on Jussinjärvenkankaan ja Pitkälammen puolivälissä oleva Kolmentoista lammen kukkula. Sen laelta näkee huonompisilmäinenkin ainakin 10 lampea ja tarkkanäköinen laskenee viiteentoista. Eikä tarvitse kauas kurkkia. Moni marjastaja ja metsämies sekä jäljistä päätellen sotilaskin on kivunnut kukkulalle hakemaan mielen virkistystä. Koordinaatit: N/P/lat 64 23 2.1, E/I/lon 28 55 49.4.

Kolmentoista lammen kukkula lähes täyden ympyrän näkymänä

20.10.2009 Esteelliset esiin ja melu-urakka uusiksi

Alla 19.10.2009 Piiri pieni pyörii -jutusta nähdään, että Kainuun 1. vaihekaavan valmistelussa on enemmän kuin kähminnän maku. Yhdistys on esittänyt jo toukokuussa 2009 kuntayhtymälle, että kaksi esteellisyyttä on selvitettävä. Toinen on vaihekaavan vaikutusten arviointia ohjaavan viranomaistyöryhmän jäsenten jääviys ja toinen työryhmän ohjattavana olevan Sito Oy:n meluexpertin jääviys. Vastakaiku kuntayhtymän vastauksessa oli turhan heikko. Yhdistys esitti kuntayhtymälle uuden täsmennetyn vaatimuksen*) esteellisyyden ratkaisemiseksi syyskuussa 2009, mihin kuntayhtymä ystävällisesti vastasi pian. Yhdistys vastasi puolestaan siihen 20.10.2009.

Syyskuun 2009 lopussa teki yhdistys Kainuun ympäristökeskukselle esityksen (jonka tämä siirsi ministeriölle) neuvottelun järjestämiseksi viivytyksettä MRL 64 §:n mukaisesti vaihekaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Keskeinen huoli siinäkin on Siton expertin esteellisyys. Perään laitettiin täydennystä, kun valkeni lisää jääviysikävyyksiä ylävieksiläisten kannalta.

*) Liitteinä jo muuten edellä mainittujen lisäksi: Vastauspyyntö Maavoimien Esikunnalle, ja Sp-sanomaKaiPr-yhdistys130109

13.10.2009 Vuosankaan jo toinen ympäristölupa
Kainuun ympäristökeskus jatkaa ympäristölupien myöntämistä Vuosankaan palasina ympäristönsuojelulain vastaisesti. Nyt oli vuorossa ampumaradan rakentamiselle ja käyttöönotolle annettu lupa. Luvassa ei asiaa ole onnistuttu perustelemaan yhtään sen paremmin kuin jo heinäkuussä yhdistyksen tekemästä muistutuksesta on nähtävissä. Jälleen kerran jättää iso viranomainen pienen kyläyhdistyksen yksin ajamaan asiaansa, kun ei itsellä ole kanttia (eikä asiantuntemusta) komentaa vielä isompaa viranomaista.

Vuosangan ampumarata elokuussa 2008

19.10.2009 Piiri pieni pyörii

Vaihekaavan meluvaikutuksia ja ylävieksiläisten osalta Vuosangan meluselvityksen tuloksia arvioi Sito Oy:ssä konsultti DI Jarno Kokkonen, joka osallistui Vuosangan meluselvityksen tekemiseen Akukon Oy:ssä. Hyvältähän se näyttää kun omaansa arvioi. Eikä se siihen jää. Sito Oy:n konsultin tekemisiä arvioi kuntayhtymän kokoon kutsuma viranomaistyöryhmä ja siinä Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnan ympäristöinsinööri. Yllätys yllätys, hän on puolestaan ollut valvomassa Akukon Oy:n selvitystyön tekemistä 2007-2008. Työryhmä varmaankin pitää häntä meluasiantuntijanaan. Piiri pieni pyörii.

Ei se vaan käy, vaikka konsultti miten hyvää mielestään saattaisi tarkoittaa. Vuosangan meluselvityksen teki Akukon Oy ja työn valvoi Maavoimien Esikunta Mikkelissä. Akukonissa selvitystyötä johti tekniikan tohtori Tapio Lahti. Vuosangan meluselvitykseen osallistumisen ohessa teki konsultti Akukonissa TkT Lahden alaisuudessa diplomityönsä ja valmistui tammikuussa 2008, hieman ennen kuin meluselvitys maaliskuussa. Diplomityön ohjasi TkT Lahti, joka on raskaiden aseiden ampumamelun "guru" Suomessa. Yhdistyksemme on esittänyt sen tuhannessa yhteydessä, että Vuosangan meluselvityksen tuloksiin ei voida luottaa ja että Maavoimien Esikunta on lisäksi osaltaan tulkinnut tuloksia kovasti kotiinpäin. Asetelmaa ja sen tuloksena esitettävää Sito Oy:n meluraporttia on yhdistyksen vallan mahdoton hyväksyä, ellei aivan ihmeitä tapahdu.

Maavoimien Esikunta esitti Vuosangan melualueluonnoksen 14.5.2008. Se perustuu Akukonin tekemään Vuosangan meluselvitykseen. Jos Siton konsultti pyrkii selviämään tehtävästään kuivin jalon, ja mikseipä pyrkisi, ei hän millään voi päätyä Maavoimien Esikunnan käsitykseen melualueesta. Mikäli niin kävisi, se ei lupaa hyvää ympäristökeskuksen päätökselle - sille samalle, jota tutkiessaan Vaasan hallinto-oikeus tulee Vuosankaan. Mikäli konsultti olisi samaa mieltä kuin esikunta, se ei taida luvata hyvää millekään Akukonin tekemälle raskaiden aseiden meluselvitykselle, niiden perusteella muissa maakuntakaavoissa piirretyille melualueille eikä Maavoimien Esikunnan uskottavuudelle. Jos olisimme Sito, ehkä laskisimme ympäristökeskuksen päätöksen viemäristä alas.

Jokseenkin vastaavaa asetelmaa ei Tiehallinto ostajana taannoin hyväksynyt, vaan sulki Oy VR-Rata Ab:n tarjouksen ulos kisasta. Kilpailuneuvosto oli samaa mieltä ja korkein hallinto-oikeus siunasi vuonna 2003 sen päätöksen (KHO:2003:74). Siton tapauksessamme olisi ollut lisäksi monta erityistä syytä tehdä samoin. Yhdistyksen näkemys on selvä: Kuntayhtymän olisi pitänyt sulkea Sito Oy:n tarjous ulos kisasta heti tarjouksen avattuaan ja sen tutkittuaan.

Uskomme, että tältäkin sotkulta olisi säästytty, jos kuntayhtymä olisi hyväksynyt yhdistyksen edustajan jäseneksi Siton suorittamaa arviointityötä ohjaavaan työryhmään niinkuin viimeksi yhdistyksen muistiossa 27.5.2009 vaadittiin. Mutta kun ei. Työryhmä piti päästä koostamaan vain viranomaisista, kaavoittajan osallistujat mukaanlukien enimmäkseen tietysti kajaanilaisista - nekin tässä pukkeja kaalimaassa. Niin kovin mukaan pääsyä vaadittiin, että asia vietiin oikeuskanslerille, jolla se on vieläkin ratkaisematta. Nimittäin maakuntahallituksen elokuussa 2008 hyväksymän vaihekaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) mukaan olisi yhdistys pitänyt kutsua ryhmään. Mitäpä teki kuntayhtymä? Sen sijaan, että olisi kutsunut, se oikeuskanslerijutun ja jatkuvien jäsenyysvaatimustemme paineessa menikin muuttamaan OAS:ia toukokuussa 2009 niin, että viranomaisten asiantuntemus ryhmässä riitti. Sillä siitä kiusasta päästiin.

Ohjaava viranomaistyöryhmä toimii virkavastuulla. Saattaa olla, ettei sille kuulunut konsultin valinnan hyväksyminen edes kumileimasimena eikä konsulttisopimuksen laillisuuden arviointi. Silti on selvää jo nyt, että työryhmä on täysin epäonnistunut tehtävässään meluvaikutusten arvioinnin ohjaajana. Eikä ihmekään. Ryhmä kokonaisuutenakin, saati sen jäsenet erikseen, on nähdäksemme pihalla vaihekaavan vaikutuksista ja niiden arvioinnista. Etenkin niin on tykkimelun suhteen, lukuunottamatta puolustushallinnon edustajaa, jolla ei ehkä ole erityistä intressiä tuoda esille ryhmässä Vuosangan meluselvityksen heikkouksia. Julkaisemme tällä sivulla mielellämme päinvastaista mieltä olevan jäsenen vastineen. Miten lie taloudellisten vaikutusten osalta? Ja kuka ryhmäläinen olikaan Vuosangan paikallistuntemuksen expertti? Työryhmän kokousmuistioista ei yhdistys löydä ensimmäistäkään kohtaa, jossa kuvattaisiin todellista työryhmän harjoittamaa vaikutusten arvioinnin ohjausta. Paha on ohjata, kun ei tiedetä missä mennään, tai ollaanko enää edes tiellä. Silloin on jo samantekevää mihin suuntaan sompaa pyörittää, tai vaikka päästäisi ratista irti.

30.9.2009 Takaisin lähtöruutuun

Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan valmistelun ohjenuoraksi on kuntayhtymä laatinut osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Se ei ole riittävä. Niinpä yhdistys on esittänyt Kainuun ympäristökeskukselle neuvottelun järjestämistä asiasta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Sytykkeenä toimi yllä jutussa "19.10.2009 Piiri pieni pyörii" selostettu konsultin esteellisyys. Suunnitelmassa ei ole ohjeistusta konsultin riippumattomuuden varmistamiseksi. Suunnitelmasta ei ilmene edes, että olisi tunnistettu tarvetta kiinnittää asiaan huomiota.

Kun neuvotellaan, on samalla syytä neuvotella kaikista muistakin olennaisista suunnitelman riittämättömyyksistä. Neuvotella pitää muun muassa suunnitelmassa ja vaihekaavan valmistelussa selvittämättä jätetyistä vaihtoehdoista. Vaihemaakuntakaava ei tule perustumaan riittäviin selvityksiin ja tutkimuksiin, ellei niitä oikeasti ole tehty. Yhdistys toivottaa kassunkurulaiset tervetulleiksi yhdistämään voimansa vuosankalaisten kanssa tässä asiassa. Vaatikaamme maakunnan lounaiskulmilla olevien asumattomien rämealueiden selvittämistä vaihtoehdoiksi. Siellä on kolme vähintään 35000 hehtaarin laajuista hyvin joutilasta aluetta ampumakäyttöön. Jokainen niistä on noin kolme kertaa nyky-Vuosangan ja tuplaten Kassunkuru -vaihtoehdon kokoisia. Yksi kolmesta, Mainua-Sukeva-Vieremä-Saaresmäki-Otanmäki-Mainua -alue on tarvittaessa vielä paljon isompi. Yhdistyksen mielestä ei Kassunkurun suunnalla kannattaisi vielä huokaistaisi helpotuksesta, mikäli Siton raportti lupauksia herättäisi. Yhdistys ei noin vaan Mustaa Pekkaa ota.

Monta unohdettua vaihtoehtoa

Ampuma-alueet ovat valtakunnallinen asia

Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden sijainnista päättämisen ja melualueiden rajaamisen luulisi olevan valtakunnallinen asia. Joukko-osastoja on ympäri Suomen. Ampuma-alueiden meluongelmat eivät vähene jatkossa. Aseet järeytyvät ja tietoisuus melun haitoista lisääntyy. Nyt sijainnit ja melualueet on delegoitu maakunnalliselle tasolle maakuntakaavoissa osoitettaviksi maakunnallisten poliitikkojen hyväksymisellä. Jopa kunnallisella tasolla ollaan asiassa ajavinaan valtakunnallista etua, kuten Kuhmossa. On se hienoa, mutta toimii huonosti. Asiasta puuttuu kokonaisvaltainen ote ja kansalaisten yhdenvertaisuus ei nyt toteudu.

Ongelma näkyi selvästi muun muassa puoliksi Etelä-Savossa ja puoliksi Kymenlaaksossa sijaitsevan Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueen tapauksessa keväällä 2009. Siellä tehtiin maakuntakaavaehdotuksia miltei yhtä aikaa. Silti ehdotuksiin piirretyt melualueen puoliskot eivät läheskään kohdanneet maakuntien rajalla, mistä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle huomautimme. Kohdannevatko vieläkään. Ei melu sillä tavalla hyppele.

25.8.2009 Vuosankaan ensimmäinen ympäristölupa

Päätös on päin Vuosangan honkia. Kainuun ympäristökeskus myönsi Kainuun Prikaatille 25.8.2009 ympäristöluvan (pdf_1339kB) Vuosangan Keljon alueen polttonesteiden jakeluasemalle. Yhdistys on saanut luvasta vaivoin sen verran tolkkua, että on voinut siitä tehdä valituksen. Valituksesta on kuulutus nähtävillä 5.10. - 19.10.2009.

Ympäristöluvan hakeminen, lupahakemuksen käsittely ja lupapäätöksen tekeminen opastetaan - voisi sanoa kädestä pitäen - ympäristönsuojeluasetuksessa. Vaikuttaa siltä, ettei asetusta juurikaan ole selailtu Kainuun Prikaatissa lupahakemusta (pdf_490kB) laadittaessa. Osaselitykseksi hakemuksen asetuksenvastaisuudelle saattaisi kelvata, että hakemus on laadittu hakemuskaavakkeelle, jonka täyttäminen ja asetuksen seuraaminen eivät rinnakkain vähällä onnistu. Asetuksen asioiden esittämisjärjestys kun on kaavakkeessa sekoitettu pahanpäiväisesti. On selvinnyt, että kaavake ja sen täyttöohjeet löytyvät ympäristöhallinnon nettissivuilta. Täyttöohjeiden kera kaavakkeeseen tulee jo paremmin tolkkua, vaikka ei ohjeista hakemuksen asetuksenmukaisuuden tarkastelussa ole paljoa apua. Eivätkä täyttöohjeet voi korvata asetusta oikeusohjeena. Tämän jälkeen voidaankin todeta, että myös nämä täyttöohjeet ovat prikaatilta jääneet noudattamatta siinä kuin asetuskin.

Entäpä ympäristökeskuksen päätös? Ensinnäkin voidaan heti todeta, että lupaa ei olisi tullut myöntää asetuksenvastaisen hakemuksen perusteella. Tarkastellaanpa yhtä pientä, mutta ehkä valaisevaa yksityiskohtaa. Keljon 10 kuution bensasäiliöt ovat Kelloperästä ampuvien tykkien tulilinjalla. Tämä STT:n uutisessa 20.6.2006 kerrottu tapaus sattui säiliöiden vieressä:

"152 millimetrin haupitsin 43 kiloa painava kranaatti kimposi maalialueelta 2 100 metrin matkan ja pysähtyi lopulta armeijan ajoneuvon keulaan. Tapahtumahetkellä armeijan harjoitusalueen ajoneuvovarikon pihamaalla oli noin 20 henkilöä, joista valtaosa kantahenkilökuntaan kuuluvia. Kallioiselta maalialueelta harvinaisen pitkän kimmokkeen ottaneen kranaatin sytytin oli irronnut, joten räjähdysvaaraa ei enää lennon loppuvaiheessa ollut." Entäs, jos sytytin ei irronnut ja kranaatti räjähtikin bensatankissa? Hakemuksessa on tämä uhka jäänyt kertomatta ja vaara päätöksessä hoksaamatta. Silminnäkijä kuvaili vielä samassa uutisessa kokemaansa näin: "Ensin kuului kranaatin ujellusta, ja sitten hiekka rupesi ropisemaan. Kranaatti kimposi piha-alueella pari-kolme kertaa ennen kuin pysähtyi. Suojauduimme välittömästi, ja kun räjähdystä ei kuulunut, niin siirsimme alueella olevan porukan 400 metrin etäisyydelle ja suljimme alueen. Täällä oli heti tapahtuman jälkeen kriisiapua, jos siihen olisi jollakulla tarvetta ollut."

Kun jatketaan, voidaan todeta, ettei lupaa olisi tullut myöntää kyseiselle melko vähäiselle osatoiminnolle erikseen, kun luvanvaraisia toimintoja on samalla alueella useita. On tai tulee olemaan kaatopaikkaa, ampumarataa, helikopterikenttää, autovarikkoa, jäteveden käsittelyä ja kuka ties mitä. Ja kaiken kattavasti yhdistys on tiukasti sitä mieltä, että toiminta kokonaisuutenakin edellyttää ympäristölupaa. Ei se vetele, että toimintoja palastellaan ja lupia haetaan yksitellen ja myönnetään ripotellen. Monia muita perusteluita lupapäätöksen kumoamiselle esitetään yhdistyksen valituksessa.

Luvassa on asetuksen mukaan kolme osaa: kertoelmaosa, luparatkaisu ja sen perustelu. Korostettakoon heti, että luparatkaisu näyttää hyvältä. Ensimmäisen kerran on mikään toimivaltainen viranomainen määrännyt missään asiassa kuinka puolustusvoimien tulee Vuosangassa toimia. Kertoelmaosa sen sijaan on se sekava tarina, josta ei tolkkua meinaa saada. Kuuleminenkin näyttää jälleen jääneen vajaaksi.

13.7.2009 Muistutus Vuosangan ampumaradan ympäristölupahakemuksesta

Puolustusvoimat on suunnittelemassa Vuosankaan kiväärikaliiperisten aseiden ampumarataa. Rata tulisi Sutisentien varteen Keljon kompleksista vähän Sutiselle päin. Ampumaradan tapaisia valleja tienoolla jo onkin. Ampumarataa varten pitää olla ympäristölupa, jollaista Kainuun Prikaati on 31.3.2009 ympäristökeskukselta hakenut. Viimeisenä lupahakemuksen kuulutus päivänä 13.7.2009 esitti yhdistys hakemuksesta muistutuksen. Muistutuksen Liite 1: Maa-ainesten otto. Liite 2: Rakennelma ampumaradan tienoolla. Liite 3: Etäisyyksiä.

Huomauttamista kertyi aika lailla. Voisi sanoa, että hakemuksessa ei ole kunnossa oikein mikään. Se menee väkisinkin niin sanotusti tuhannen päreiksi.

Kummastuttaa Kuhmon kaupungin teknisen lautakunnan valvontajaoston samasta asiasta 25.6.2009 antama lausunto, minkä kaupunginhallitus vielä 7.7.2009 päätöksellään vahvisti. Valvontajaosto "toteaa, ettei valvontajaostolla ole huomautettavaa hakemuksessa tarkoitetun toiminnan johdosta, mikäli ampumaradan lupaehdot, toiminta ja sitä koskeva tarkkailu toteutetaan lupahakemuksessa kuvatulla tavalla". Olisiko voitu edes sen verran asukkaiden oikeuksien perään kartasta tarkistaa, että olisi havaittu lähimmän asutuksen olevan 2,7 kilometrin päässä, eikä 4,3 kilometrin päässä niinkuin hakemuksessa väitetään. Toistetaan vaan kuin papukaijat mitä hakemuksessa loruillaan. Kuhmon kaupunki edellyttää, että rakennettava ampumarata tulisi vähintään 4,3 kilometrin päähän asutuksesta, mutta kuitenkin hakemuksessa esitettyyn paikkaan. Ei tule onnistumaan, ellei puolta Härmäkylästä tyhjennetä. Valvontajaosto on lausunut toiminnasta, vaan ei rakentamisesta aiottuun paikkaan. Lupahakemuksen melualuekartta löytyy kaupunginhallituksen päätöksen liitteenä. Yhdistyksen näkemyksen mukaan ampumarataa nimenomaan ei saa toteuttaa missään tapauksessa hakemuksen mukaisena, mikäli sellainen jonain päivänä Vuosankaan rakennettaisiin.

12.6.2009 Mielipide vaihekaavan lähtökohdista ja tavoitteista

Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan valmisteluun kuuluva -luonnos Lähtökohdat ja tavoitteet oli nähtävillä 13.5.2009- 22.6.2009. Tuntuu hieman myöhäiseltä kuulutella lähtökohtia, kun kaavan pitäisi olla pian ehdotusvaiheessa. Parempi silti myöhään kuin ei milloinkaan. Yhdistys esitti 22.6.2009 kuntayhtymälle asiakirjaluonnoksesta mielipiteen. Kysymme mikseivät kaavoittaja ja puolustusvoimat ole miettineet Sotkamon takarajalla olevan Pohjois-Karjalan prikaatin Sotinpuron ampuma-alueen pientä laajentamista molempien prikaatien yhteiskäyttöön. Se olisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kassunkurulaisetkin voisivat huokaista helpotuksesta. Toisekseen olisi mukava, jos prikaati ja muutkin lopettaisivat väärän tiedon jakamisen Vuosangan ampuma-alueen siunauksellisuudesta kylällemme. Annetulla kehitysavulla ei paljoa kannattaisi prikaatin retostella.

Kannattaa käydä aika ajoin vilkaisemassa kuntayhtymän vaihekaavasivua. Sieltä löytyy myös kesäkuinen kuntayhtymän tiedote Vaihekaavan laatiminen etenee.

21.4.2009 Vesienhoidon suunnitelma

Meneillään on huipputärkeä EU:n laajuinen vesienhoidon suunnitelman ja -ohjelman laatiminen. Jokainen halukas voi kertoa mielipiteensä suunnitelmasta Oulujoen vesistön osalta Kainuun ympäristökeskukselle 30.4.2009 mennessä. Kiirettä jo pitää. Kyläyhdistys on esittänyt 21.4.2009 mielipiteensä suunnitelmasta ja sen toteuttamisohjelmasta keskittyen Vuosangan vesiin. Asia liittyy läheisesti meneillään olevaan vaihekaavan vaikutusten arviointiin.

19.3.2009 SITO arvioimaan vaihekaavan vaikutukset

Kuntayhtymä on valinnut tarjouspyynnöllään espoolaisen SITO -konsulttiyhtiön arvioimaan alustavasti merkittävän osan vaihemaakuntakaavan vaikutuksista. Yhdistys seuraa SITOn työtä ja pitää sen tietoisena näkemyksistään. Uskomme näin lähtökuopissa, että yhdistyksen ja SITOn tiedonvaihto tulee pelaamaan hyvin. Pääasia on osaltamme varmistaa, että työn tulos tulee olemaan tasapuolisesti ja riittävästi selvitetty. Tähän asiaan palataan, kunhan tiedetään mitä SITOn selvitettäväksi tulee ja mitkä vaikutukset jäävät muiden huoleksi.

Päivitetty 23-24.4.2009
Kyläläisiä haastateltiin Vuokatissa

Sito järjesti Vuokatissa 23-24.4.2008 kolme ryhmähaastattelutilaisuutta kyläyhdistyksille ja asukkaille. Ylä-Vieksi oli erinomaisen runsaasti edustettuna. Siton muistio tilaisuudesta löytyy kainuu.fi -sivuilta. Jää nähtäväksi mikä paino haastatteluille annetaan.

12.1.2009 YM: Vuosangan lampialueella ei suojeltavaa. ???

Vuosangassa on EU:n lampi- ja pienvesirikkain alue. Kummastuttaa raskaiden aseiden maalialueen levittäminen sen päälle. Alla olevassa jutussa 10.1.2008 oli aiheena luonnonsuojelualueen perustaminen Vuosangan lampialueelle. Ympäristöministeriö antoi asiassa päätöksen 8.12.2008 katsoen, ettei aloite anna aihetta enempään. Yhdistys katsoi tarpeelliseksi tehdä päätöksestä valituksen(linkki poistettu) korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pahimmillaan saattaa olla, että Vuosangassa ammutaan raskailla aseilla uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien jokihelmisimpukoiden eli raakkujen elinpuroja tuntematta vaikutuksia. Selvittämättä on myös, onko Vuosangan toiminta osasyyllinen metsäpeuran Kainuun osakannan voimakkaaseen taantumiseen (ks. myös hoitosuunnitelman ote 1 ja ote 2).

11.12.2008 Vuosangan todellinen melualue

Päivitetty 10.3.2009
1) On tullut esille, että Vuosangassa ammutaan haupitsilla 122 H, mitä ei ole meluselvityksessä otettu huomioon.

2) USA:n puolustusministeriö (eräs käsikirja) ja puolustusvoimat (eräs tutkimus) sanovat raketinheitinten melun suuntautuvan voimakkaasti taaksepäin ja takaviistoon (Öykyrämäeltä vähän kuin Löytölän suuntaan). Maavoimien Esikunnan mielestä rakettien melu leviää tasaisesti joka suuntaan, niinkuin myös Vuosangan meluselvityksessä on esitetty.

3) Vuosangan meluselvityksen mukaan suuntautuu raskaimpien tykkien (155 K ja 152 H 55) melu voimakkaasti ampumasuuntaan kohti maalialuetta eli erämaata. Työterveyslaitoksen selvityksen (Niinisalo 1999) mukaan tykin 155 K melu leviää voimakkaimmin taaksepäin ja etenkin takaviistoon, siis Vuosangassa kohti ylävieksiläisiä. Ei käy täysin yksiin.

Päivitetty 19.4.2009
Esille tulleista uusista aseista ja melun suuntautumisesta Vuosangassa täällä.

Jutussa 15.10.2008 oli aiheena Vaasan hallinto-oikeuteen tehty vastaselitys. Vaasaan annettiin 11.12.2008 vielä lisäselvitys. Sen liitemuistiosta (pdf-81kB) nähdään, että Vuosangan todellinen melualue on aivan muuta kuin on uskoteltu.

Todellinen Vuosangan melualue peittää nähtävästi muun muassa Ylä-Vieksin, Härmänkylän, Alavieksin ja Vuosangankylän kokonaan. Raja todennäköisesti asettuu jonnekin Purnun - Nypläsen - Timoniemen - Hietaperän - Pohjois-Katerman tietämille. Alue on suuntaa-antavasti yksi viidesosa Kuhmon koko pinta-alasta. Melualueelle tulee rakentamista rajoittavia ja estäviä määräyksiä. Jos rakentaa saisi, on rakennuksesta tehtävä melua ja tärinää paremmin vaimentava, siis kallis.

On tullut selväksi, että Vuosangan meluselvitys (pd_1403kB) ei täytä meluselvityksille asetettavia vaatimuksia. Jo yksin siitä syystä on Kainuun ympäristökeskuksen antama ympäristölupapäätös (pdf_423kB) pahoin hakoteillä. Päätöksestä ei selviä missä kulkee ympäristökeskuksen mielestä Vuosangan melualueen raja. Kovin pieneksi on melualue päätöksessä kuitenkin nähty, sillä yhdenkään talon ei siinä ole sanottu melualueelle joutuvan.

Puolustusvoimat katsoi vissiin, että melualueen rajanveto jäi sille, kun ympäristökeskus ei sitä tehnyt. Niinpä se esitti oman näkemyksensä Vuosangan melualueesta (pdf_3874kB) 14.5.2008 Hiisipirtillä - luonnoksena. Viranomaistahoilla näyttää jo olevan taipumusta erehtyä pitämään puolustusvoimien näkemysluonnosta jonain noudatettavana ohjeena (jokohan siitä on luonnos -sana tiputettu pois?). Niinkö tämän suunniteltiin läpi luiskahtavan? Puuttuisi enää parin vuoden päästä tehtävä melutason tarkistus ja monelle asukkaalle tulisikin jo lähtö.

11.12.2008 Hyrynsalmentien melu vaarallista kuulolle

Ylemmässä 11.12.2008 jutussa mainitun muistion sivuilla 8-11 on käsitelty melua Hyrynsalmentiellä Öykyrämäen - Tulikankaan kohdalla. On selvinnyt, että vielä maantiellä nousee lähellä olevista tuliasemista lähtevä melu todennäköisesti vaarallisen korkealle tasolle. Niin korkealle, että se STM:n asumisterveysohjeen mukaan aiheuttaa kertalaakista kuulovaurion, kun kohdalle sattuu. Vuosangan meluselvityksessä ei asiaan ole kiinnitetty mitään huomiota eikä ympäristökeskuskaan ole tätä vakavaa uhkaa ihmisten terveydelle päätöksessään käsitellyt.

15.10.2008 Vastaselitystä Vaasaan ympäristölupa-asioissa

Alempana on 4.4.2008 päivätty juttu "Kainuun ympäristökeskus päätösruuhkassa". Aiheina olivat Kainuun ympäristökeskuksen antamien päätösten johdosta tehdyt kaksi valitusta Vaasan hallinto-oikeudelle. Syksyn mittaan antoi Kainuun ympäristökeskus molemmissa asioissa hallinto-oikeudelle tämän pyytämät lausunnot ja Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta vastineet. Yhdistys ja muut valittajat antoivat puolestaan 15.10.2008 ympäristöluvan tarvetta koko toiminnalle koskevassa asiassa vastaselityksen ja esittivät siinä lisää perusteluja ja kumosivat vastapuolen väitteitä. (Eräitä vastaselityksen (ei linkkiä) liitteitä: meluvastine, meluselvityksen arviointi ja kiinteistöjen sijainti melukartalla).

Metsäpeura Vuosangan maalialueella

10.11.2008 KaiPr:n menettelyä koskeva kanteluasia

Alempana on useita vuoden 2007 syksyllä päivättyjä juttuja vireillepanoistamme, joissa vaadimme ympäristöluvanvaraisen toiminnan keskeyttämistä Vuosangassa. Vireillepanot eivät johtaneet tavoiteltuihin nähtäviin ja korvin kuultaviin tuloksiin, joten yhdistys teki 12.12.2007 kantelun mm. Kainuun Prikaatin menettelyistä oikeuskanslerille. Tämä siirsi asian eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka ratkaisee puolustusvoimiin kohdistuvat kantelut. Apulaisoikeusasiamies pyysi asiassa 28.3.2008 (Dnro 95/4/08) selvityksen Pääesikunnalta. Tämä puolestaan on hankkinut useita selvityksiä puolustusvoimien sisältä. Pääesikunnan Oikeudellinen osasto antoi apulaisoikeusasiamiehelle asiassa lausuntonsa 5.6.2008 ja yhdistys 10.11.2008 siihen vastineen. Lausuntoa lukuisine selvityksineen sen kummemmin kuin kantelun ja vastineemme liitteitäkään ei tässä esitetä. Kuitataan se neljällä valokuvalla rakenteilla olevasta ampumaradasta ja Morenian "maisemoidusta" montusta, ja toteamalla, ettei Pääesikunnan lausunnossa yhdistyksen mielestä ole kantelun kannalta mitään oleellista uutta esitetty.

1.10.2008 Kantelu Metsähallituksen menettelystä

10.3.2009 Päivitetään tätä juttua sen verran, että oikeuskansleri katsoi uudemman kerran helmikuussa 2009 kanteluasian vanhentuneeksi. Sitähän se ei ollut, ellei sitten lasketa viiden vuoden vanhenemisaikaa uudistetun kantelun päiväyksestä 1.10.2008. Oli miten oli, kantelua olennaisempaa on, että siinä esitetyt asiat on otettava huomioon Vuosangan YVA:ssa, minkä tekemisestä yhdistys pitää kiinni.

***
Alempana on 11.4.2007 päivätty juttu kantelustamme oikeuskanslerille Metsähallituksen menettelystä Vuosangan suurhakkuissa. Apulaisoikeuskansleri antoi viime kesäkuussa päätöksen, jonka mukaan kanteluasia olisi ollut vanhentunut. Hän oli saanut kuvan, että hakkuut olisivat päättyneet jo vuonna 1999. Niinhän ei ollut, minkä vuoksi kantelimme oikeuskanslerille 1.10.2008 uudelleen samasta asiasta, mutta melkoisesti perusteluita tarkentaen ja lisäten.

Haravasuo Likosenlampi

Kantelu kohdistuu Metsähallitukseen ensiksikin siksi, että se selvästi hakkasi Vuosangan alueen ympäristövaikutusten arviointilakia rikkoen, minkä välittömistä ja välillisistä seurauksista maksavat paikalliset asukkaat ja luonto liian kallista hintaa. Maksu alkaa näkyä jo raskaasti rahanakin eikä vain meluna ja muuna häiriönä, sillä rakentaminen on vaikeutumassa. Yrittääpä siinä elää tai saada kiinteistöstään entistä hintaa. Toisekseen kantelu saattaa edesauttaa takavuosina ja -vuosikymmeninä aiheutuneiden Vuosangan ympäristövaikutusten ottamista käsiteltäväksi, kun Vuosangan YVAn tarvetta joudutaan vääjäämättä uudelleen arvioimaan. Siksi on tärkeää tietää mitä vanhat muutokset ovat olleet. Ehkä tämä kantelu osaltaan auttaa lopettamaan niiden vähättelyn.

Toivomme tietysti kantelullemme menestystä, mutta ensisijaisesti toivomme ympäristöviranomaisten ja puolustusvoimien vetävän siitä johtopäätöksen ryhtyä YVA -menettelyyn. Siirry tästä kanteluun

15.5.2008 Kansallispuisto - lausuntoja ja vastineitamme

Alempana on 10.1.2008 päivätty juttu aloitteestamme Vuosangan kansallispuiston perustamiseksi. Asiasta on kertynyt uutta kerrottavaa. Kaikki ympäristöministeriön lausuntopyynnön saaneet tahot antoivat lausunnon:

Yhdessäkään lausunnossa ei ole otettu kantaa aloitteessa esittämäämme Vuosangan ainutlaatuisen tiheän lampialueen suojeluun. Asiaa on kierrelty mitä moninaisimmilla tavoilla. Kuka ei ole saanut selville mitä aluetta olemme aloitteessa tarkoittaneet, kuka taas ei muuten vaan ole huomannut tykistön maalien alueen olevan Euroopan Unionin lampirikkaimman maapalan. Saimme tilaisuuden antaa ministeriölle vastineemme:

Esitimme ympäristöministeriölle uuden lausuntokierroksen järjestämistä, jotta jokainen lausuja saisi tilaisuuden lausua juuri siitä mistä asiassa on kyse. Lisäksi mielestämme Kainuun ympäristökeskus on asiassa jäävi ja ympäristöviranomaisen lausunto tulisi pyytää joltain muulta taholta.

14.5.2008 Vuosangan yhteistyöryhmä Hiisipirtillä

Hiisijärven kokouksesta laaditun muistioluonnoksen saimme tarkistettavaksemme kiitettävästi jo 40 päivää tapaamisen jälkeen. Mielestämme luonnoksesta ei saa oikeaa kuvaa kokouksen kulusta eikä siellä käsitellyistä asioista. Lähetimme Pohjois Suomen Sotilasläänin Esikunnalle muutosesityksemme. Yhteistyöryhmän kokoontumiset ovat ajan ja rahan haaskausta. Yhteistyöryhmä ei ole saanut toteutettua ainuttakaan sille asetettua tavoitetta. Kaikki kokouksissa esitetyt asiat olisi voinut jakaa sähköpostitse. Viranomaisten edustajat ovat toistuvasti vakuuttaneet ryhmän olevan hyödyllinen. Mitä järkeä on kokoontua kuulemaan paperilta ja Power Point -esityksistä luettuja puheita, kun samat paperit olisi voinut jakaa jne jne.

Lämmin kiitos hiisijärveläisille tarjoilusta! Komea saavutus se teidän Hiisipirtti.

Ryhmä kokoontui nyt kolmannen kerran. Edellisen 30.10.2007 Vuosangan Johtolassa pidetyn kokouksen muistio saatiin jakeluun vasta huhtikuussa. Saa sitä ihmetellä, kun esikunnan sihteeri oli naputellut kokouksen kulun tietokoneelleen jo paikan päällä. Muistioon oli sovittu liitettäväksi tilaisuudessa pitämämme esitys. Ei ollut. Olisiko niin, ettei puolustusvoimilla ole erityistä mielenkiintoa liitettä liittääkään. Kiinnostaako menettely kokoukseen osallistuneita muita viranomaistahoja?

Hiisipirtillä esille tuli kaksi asiaa ylitse muiden, Vuosangan meluselvitys ja ympäristökeskuksen tuoreet päätökset. Niitä on käsitelty tarkemmin alempana. Tunnelma tilaisuudessa oli enimmäkseen tiivis, eikä turhaa jaariteltu. Kysymyksiä esitettiin, kun oli kysyttävää ja aika lailla sitä olikin, ehkä eniten meillä. Kaikilla läsnäolijoilla oli hyvä tilaisuus todeta meluselvityksen ongelmat ja ympäristökeskuksen antamien Vuosanka -päätösten puutteelliset perusteet ja heikot perustelut.

Kuhmon kaupungin edustajat kutsuivat seuraavan syksyn kokouksen koolle Kuhmo-talolle.

Seuraavilla viranomaistahoilla ei tainnut olla keskustelun kuluessa minkään sanomisen tarvetta eikä polttavaa kysymistäkään:

Kuntayhtymä
Kuhmon kaupunki
Kainuun Prikaati
Metsähallitus
Ympäristökeskuksen meluasiantuntija
puolustusministeriö
MPK

Tarkemmin ajatellen äänessä taisivat olla vain esitysten pitäjät ja kyläyhdistykset. Asialle pitäisi tehdä jotain. Ainakin Ylä-Vieksillä halutaan tietää miten viranomaiset Vuosangan asiat näkevät.

4.4.2008 Kainuun ympäristökeskus päätösruuhkassa

Kainuun ympäristökeskus antoi 4.4.2008 kolme Vuosanka -päätöstä:

Välittömästi päätökset saatuamme oli selvää, että yhdistys valittaisi Vaasan hallinto-oikeuteen. Vuosangan meluselvityksen lisäksi mainittiin päätöksen perustuvan Pohjoisen Maanpuolustusalueen Esikunnan selvitykseen.

Tarvitaanko ympäristölupa melun aiheuttamiseen ja vesien pilaamiseen?

Ympäristöluvan tarvetta koskevan päätöksen keskeinen peruste näyttää olevan Vuosangan ympäristömeluselvitys: ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta (Ympäristönsuojelulain 28 § 2 momentin kohta 3)). Päätöksessä ei tarkasteltu ollenkaan kyseisessä momentissa ensimmäisenä esitettyä lupaa edellyttävää perustetta: ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista (Ympäristönsuojelulain 28 § 2 momentin kohta 1). Vuosangan pienvesien runsaus maalien alueella olisi sitä ehdottomasti edellyttänyt.

Teimme päätöksestä valituksen Vaasan hallinto-oikeuteen. Liitimme siihen Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy:n antaman asiantuntijalausunnon Vuosangan ympäristömeluselvityksestä.

Saako luvattoman kaatopaikan peittää ja unohtaa?

Teimme valituksen myös kaatopaikkaa koskevasta päätöksestä. Ympäristökeskus ei tiedä mitä kaatopaikkaan on läjitetty. Se kysyi puolustusvoimilta mahdollisista ongelmajätteistä ja kun ei saanut vastausta, antoi asian olla. Onkohan Kainuun Prikaatilla syntynyt 1960-1980 -luvuilla ongelmajätteitä, ja jos on, mitä niille on saattanut tapahtua? Ympäristökeskus ei tiedä mitä kaatopaikasta valuu viereiseen lampeen, jonka veden laatua ei ole tutkittu. Alavedet ovat tammukkapuroja. Päätöksessä arveltiin kaatopaikkaa käytetyn 1960-luvulta lähtien, vaikka puolustusvoimien vartavasten ympäristökeskuksen pyynnöstä antamassa selvityksessä todetaan paikan vapautuneen läjitystoimintaan vasta 1990-luvun lopulta lähtien. Paikalle ei johtanut tietäkään ennen 1990 -lukua!

4.4.2008 Vuosangan meluselvitys on valmistunut

Puolustusvoimien Vuosangan ympäristömeluselvitys on valmistunut.

Puolustusvoimat ja selvityksen laatija Akukon Oy esittelivät sen Hiisijärven Hiisipirtillä 14.5. pidetyssä Vuosangan yhteistyöryhmän kokouksessa. Selvityksessä on maallikoidenkin nähtävissä olevia perustavaa laatua olevia ongelmia, vaikka asiantuntijat eivät desibeleihin puuttuisikaan.

Vuosangan meluselvityksen koeammuntoja ei voida toistaa meluselvityksessä annetuilla tiedoilla, joten meluselvitys ei täytä ehkä olennaisinta kelvolliselta tieteelliseltä tutkimukselta edellytettävää kriteeriä. Siitä seuraa, ettei mikään estä puolustusvoimia ampumasta tulevissa harjoituksissaan niin halutessaan meluisammalla tavalla kuin melumittausammunnoissa, ilman että kukaan ulkopuolinen pystysi sitä osoittamaan. Ympäristökeskus ei ole välittänyt hankkia sellaista mittatikkua, jonka avulla sillä säilyisi valvontamahdollisuus. Ongelmaa olemme käsitelleet alempana esitetyn vastaselityksen liitteessä.

Meluselvityksessä ei ole esitetty sen tulosten luotettavuuden arviointia. Siinä on todettu, että

laskennan melutasojen epätarkkuus on varsin suuri
kartan melutasojen epätarkkuus on varsin suuri
päästötiedot ovat epätarkkoja
suositusarvojen käyrien sijaintia ja kulkua maastossa koskeva epävarmuus on väljä

Epätarkkuutta ja väljyyttä oli joka asiassa, mutta kuinka suurta? Ympäristökeskus on tulkinnut melukarttoja niin, ettei epätarkkuuttakaan ole jäänyt, saati väljää epävarmuutta. Se päätti, ettei yhtään taloa jää suositusarvokäyrien sisäpuolelle, vaikka Löytölä siellä on. Jos "väljä epätarkkuus" olisi otettu huomioon, kuka tietää missä asti meluraja kulkisi.

Jos vähänkään vaivauduttaisiin pykäliä noudattamaan, menee Vuosangan meluselvitys uusiksi. Niin taitaisi käydä puolustusvoimien muuallakin teettämille ampuma-alueiden meluselvityksille tekijästä riippumatta. Koko hommasta paistaa läpi tarkoitushakuisuus lain kustannuksella.

Ennustus: Nyt kun melua ei muka ole, ei tarvita ympäristölupaa. Myöhemmin kun mitataan ja melua onkin, kielletään rakentaminen.

28.4.2008 Maakuntakaava - vastaselitys vastineeseen

Maakuntakaava on vahvistuskäsittelyssä ympäristöministeriössä. Kainuun maakuntahallitus antoi maaliskuussa 2008 vastineensa kaavavalitukseen, jonka kyläyhdistyksemme teki ympäristöministeriölle heinäkuussa 2007.

Annoimme 28.4.2008 vuorostamme vastaselityksen vastineeseen. Jouduimme vaatimaan jokseenkin kaikkien maakuntahallituksen vastineessaan esittämien vaatimusten hylkäämistä.

Vasta tuon kierroksen jälkeen voi varsinainen maakuntakaavan vahvistuskäsittely alkaa. Näyttäisi, että ehkä vasta vuoden 2009 puolella saadaan tietää tulos.

Vaihekaavan OAS (pdf) on päivitetty 18.4.2008.

29.3.2008 Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen vuosikokous

Kokous pidettiin Koskenmäen kaupan baarilla. Kiinnostuneita kyläläisiä oli paikalla runsain määrin. Käsiteltiin luonnollisesti suururakkamme Vuosangan tilannetta, mutta monenlaista muutakin toimeliaisuutta on syntynyt. Kuvassa on jo päästy nauttimaan maukasta kakkua.

29.2.2008 Kainuun 1. vaihekaavan viranomaisneuvottelu

Kajaanissa pidettiin viranomaisten kesken vaihekaavan ensimmäinen viranomaisneuvottelu. Keskeisenä asiana on ollut tarkastella kuntayhtymän laatimaa Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) luonnosta. Se vanhempi luonnosversio, josta annoimme lausuntomme (alempana) oli kokoukseen mennessä päivitetty. Kokoukselle esitetyssä versiossa oli suuri osa lausunnossamme esittämistämme seikoista huomioitu. Olennaisimmat uutuudet olivat alustava vaikutusalue ja selvitettävät vaihtoehdot.

Alustava vaikutusalue peittää Vuosangan ja Kassunkuru -vaihtoehdon ympäristöineen sekä "puoli Kainuuta" siitä välistä. Odotamme että se ennakoi koko toiminnan ja kaikki vaihtoehdot kattavaa YVA-päätöstä, jonka antaminen on nyt jo hieman lykkääntynyt odotetusta.

Vaihtoehdoiksi oli OAS:ssa nimetty VE1 = Vuosangan "kehittäminen" jatkuu, VE2 = Vuosanka lopetetaan ja toiminta siirtyy muualle ja VE0 = mikään ei muutu.

11.1.2008 Vuosanka luonnonvarasuunnitelmaan

Yhdistyksemme osallistui 11.1.2008 Metsähallituksen LVS-välitarkistustilaisuuteen Kajaanissa. Kutsun olimme saaneet 17.10.2007 Metsähallitukselle tekemämme vireillepanon johdosta. Saimme hyvän mahdollisuuden kertoa näkemyksiämme Vuosangan luontoarvojen esittämisestä Kainuun luonnonvarasuunnitelmassa.

Tilaisuudessa olivat edustettuina kaikki meitä asiassa kiinnostavat osapuolet. Kuhmon kaupunkia edusti kunnallisneuvos Heikki Heikkinen.

Vireillepanomme liittyi syyskuussa Kainuun ympäristökeskukselle tekemäämme aloitteeseen Vuosangan luonnonsuojelualueen perustamiseksi. Katsoimme että Metsähallituksen tulee kantaa vastuunsa ainutlaatuisen lampialueen suojelemiseksi.

Laissa säädetään Metsähallitukselle velvoite ottaa toiminnassaan huomioon puolustusvoimien maankäytön tarpeet. Se ei poista maanomistajan vastuuta. Jos vuokralaisen toiminnan lainmukaisuudessa on selvästi nähtäviä ongelmia, vuokraisännän on asiaan puututtava.

Luonnonvarasuunnitelma on jo valmistunut. Palaamme asiaan aikanaan kunhan pääsemme suunnitelmaan tutustumaan.

Meluestettä poistetaan

Metsähallitus hakkasi maaliskuun lopussa Ylä-Vieksin ja ampuma-alueen välisessä maastossa.

Hakkuutyömaa ylä-vieksiläisten ladulla 28.3.2008

Vaadimme LVS-tilaisuudessa ampuma-alueen ja kylän välisten metsien säästämistä meluesteeksi siinä tapauksessa, että viranomaisten mielestä Vuosankaa sopii "kehittää" jatkossakin.

Kuntayhtymän suunnittelujohtaja oli samaa mieltä ja piti metsien pystyyn jättämistä kyseiseen tarkoitukseen tärkeänä. Hän kantoi huolta hyvinvoinnistamme. Ikävä kyllä, jäljistä päätellen se jäi pelkäksi puheeksi.

Kuhmon kaupungin edustajan kanta oli, että metsiä on säästetty jo riittävästi. Hänen (kaupungin?) kantansa voi merkitä vain jompaa kumpaa kahdesta: joko kyseisten metsien hakkuu on tärkeämpi asia kuin kylämme asukkaiden terveys ja hyvinvointi tai hän ajattelee jo, että Vuosangan kehittäminen loppuu ja meluesteitä ei tarvita. Uskomme jälkimmäiseen.

Metsähallitus ehkä haluaa ottaa puut kun se ne vielä saa.

10.1.2008 Vuosanka kansallispuistoksi

Ympäristöministeriö lähetti 10.1.2008 lausuntopyynnön viidelle vastaanottajalle koskien yhdistyksemme aloitetta Vuosangan luonnonsuojelualueen perustamiseksi. Aloitteen teimme 17.9.2007 Kainuun ympäristökeskukselle, joka siirsi asian pian ympäristöministeriölle.

Aloitteessamme esitimme Vuosangan lampialueen suojelua. Ellei toisin osoiteta, Vuosangan maalialueen keskilohko on Euroopan Unionin edustavin lampialue, parasta A-ryhmää. Siitä olemme varmoja, että se on edustavin tyyppisensä lampialue, kauniisti kumpuileva pienisoinen ylänkö.

Täsmälleen samalla alueella ovat myös valtakunnan raskaimpien aseiden maalit.

Molemmat eivät voi mitenkään mahtua samalle palstalle. Nähdäksemme se lähtee, jonka liikuttelu on helpompaa.

Pitää huomata että asialla ei ole mitään tekemistä Kuhmo Oy:n, ei muiden Kainuun sahojen eikä Tihisenniemen tehtaan puuhuollon eikä metsäsektorin työllistymisen kanssa.

Puuhuolto Vuosangan kyseiseltä alueelta loppui iäksi jo 5-7 vuotta sitten, kun alue hakattiin tundraksi ja poistettiin metsätalouskäytöstä. Tuskin tikkuakaan on pystyssä. Olennaista on että pienvesien suojelutarve ei mihinkään hävinnyt.

Lausuntopyynnön saivat:

Puolustusministeriö
Metsähallitus
Kainuun liitto (Kainuun maakunta -kuntayhtymä)
Kainuun ympäristökeskus
Kuhmon kaupunki

Kuhmon kaupunginhallituksen 4.3.2008 antamassa lausunnossa todetaan, että "Kuhmon kaupunki pitää tarkoituksenmukaisempana tarkastella em. asiaa vireille pannun vaihemaakuntakaavan prosessin osana." Lausunto on sopusoinnussa aloitteemme kanssa. On hyvä huomata, että lausunnon mukaan asia tulee käsitellä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan suuhun Kainuun Sanomien haastattelussa 5.3. pantu kanta kaupungin vastustuksesta ei siis voi mitenkään pitää paikkaansa. Hänen toiveensa löytää kyläläisten ja puolustusvoimien välille sopuratkaisu on kokonaan eri asiaa, eikä siitä ristiriidasta ole tässä yhteydessä kyse.

Ei meitä tarvinnut eikä oikein saanutkaan ottaa lausuntoa muotoiltaessa huomioon, kun ei meistä aloitteessa ollut kyse. Me kyläläiset emme voi yhtäällä lähteä ehdottelemaan kenellekään useiden lakien, valtioneuvoston päätösten ja direktiivien rikkomista saavuttaaksemme toisaalla "sopuratkaisun".

Asia oli ensimmäisen kerran jo 18.2. pidetyn Kuhmon kaupunginhallituksen kokouksen esityslistalla. Kaupunginjohtajan ehdotuksessa esitettiin aloitteemme puoltamista.

Kainuun maakuntajohtaja Leskinen ja kuntayhtymän suunnittelujohtaja Heikkinen antoivat kuntayhtymältä pyydetyn lausunnon. Asiaa ei näköjään haluttu saattaa maakuntahallituksen päätettäväksi, vaan Hannut katsoivat parhaaksi kantaa kaksistaan poliittisenkin vastuun. Menettely edustaa mielenkiintoista merkittävän asian vähättelyä ja, sanottaisiinko, omien (maakuntakaava)virheiden peittelyä.

Kuntayhtymä (ainakin Hannut) vastustaa tiukasti luonnonsuojelualueen perustamista. Kanta on ymmärrettävä, sillä vaikka kuntayhtymä onnistuisikin näkemään aloitteen toteuttamisen arvoiseksi, sen on sitä pikku pakko vastustaa. Muuten se entisestään vaarantaisi ympäristöministeriössä vahvistettavana olevan maakuntakaavan vahvistamisen. Kaavaahan ei voida vahvistaa, jos riittävät tutkimukset ja selvitykset (MRL) ovat jääneet tekemättä. Näyttää että ovat jääneet.

4.12.2007 Vaihekaava vireille

Annoimme lausunnon Kainuun Maakunta -kuntayhtymälle Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) luonnoksesta. Juuri vireillepannun vaihekaavan valmistelu alkaa OAS:n laatimisella. Myös Kuhmon kaupunki on antanut lausunnon. Kaupungilla ei ollut luonnokseen huomauttamista.

15.11.2007 Kainuun Prikaati vastaa

Kainuun Prikaati antoi vastauksensa 2.11.2007 tekemämme vireillepanon johdosta. Vastaus ei meitä tyydytä. Julistuksen ja tekemisen välillä on ilmeinen ristiriita.

2.11.2007 KaiPr:n komentajan toiminnanharjoittajan vastuu

Teimme 5.11. - 9.11.2007 järjestettyjen kovapanosammuntojen ympäristövaikutuksista taas vireillepanon osoitettuna Kainuun Prikaatin komentajalle. LUE LISÄÄ>>

30.10.2007 Melumittausammuntoja Kivijärveltä

Puolustusvoimat ampui kahdella kenttätykillä Kivijärven länsipuolelta melumittausammuntoja. LUE LISÄÄ>>

30.10.2007 Vuosanka -työryhmän 2. kokous Johtolassa

Mielenkiintoinen Vuosanka -työryhmän 2. kokous pidettiin Vuosangan harjoitusalueella Johtolan tiloissa. Lopullinen muistio on vielä saamatta. LUE LISÄÄ>>

17.10.2007 Metsähallituksella iso vastuu pienistä vesistä

Teimme vireillepanon Metsähallitukselle Vuosangan maalialueen pienvesien suojelemiseksi. Metsähallituksella on asiassa maanomistajana luonnollisesti suuri vastuu ja sen kuuluu olla aloitteellinen.

2.10.2007 Luvaton kaatopaikka?

Lähetimme Kainuun ympäristökeskukselle vastineen Pohjoisen Maanpuolustusalueen Esikunnan sille antamaan selvitykseen. LUE LISÄÄ>>

25.9.2007 Vesilaki koskee myös Kainuun Prikaatia

Teimme uuden vireillepanon koskien ympäristöluvanvaraisia toimintoja Vuosangan tulevissa harjoituksissa. Painotimme entistä enemmän vesilakia. Tällä kerralla osoitimme vireillepanomme Kainuun Prikaatin komentajalle. Katsoimme komentajan olevan viime kädessä vastuussa Vuosangassa raskailla aseilla toimeenpantavista KaiPr:n harjoituksista aiheutuvista ympäristöä pilaavista vaikutuksista.

31.8.2007 Sotilaskäskyillä ei voida ohittaa lakia

Saimme Pmpae:lta vastauksen sille 31.7.2007 lähettämäämme pyyntöön saada tiedoksemme hallintolain mukainen puolustusvoimien päätös yhdistyksen 7.5.2007 tekemän vireillepanon johdosta. Vireillepanosta on enemmän alla. Vastaus ei meitä tyydyttänyt, joten uudistimme pyyntömme 7.9.2007.

11.7.2007 Valitus maakuntakaavan hyväksymisestä

Yhdistyksemme jätti 11.7.2007 Kainuun maakuntakaavaa koskevan valituksen ympäristöministeriöön, jonne kaava on edennyt vahvistuskäsittelyyn.

18.6.2007 Onnistunut Vuosankaseminaari Kuhmo-talossa

Ylä-Vieksin kyläyhdistys, Hiisjärvi ry ja niitä asiantuntijatahona tukenut Staresearch Oy järjestivät 18.6.2007 Kuhmo-talossa Vuosankaseminaarin. LUE LISÄÄ>>

22.5.2007 Vuosanka -työryhmän 1. kokous prikaatilla

Yhdistyksemme ei voinut osallistua puolustusvoimien kokoon "määräämän" yhteistyöelimen kokoontumiseen Kainuun Prikaatille 22.5.2007. LUE LISÄÄ>>

7.5.2007 Prikaatin tiedettävä toimintojensa luvanvaraisuus

Panimme 7.5.2007 vireille samana päivänä alkaneiden Vuosangan harjoitusten keskeyttämisen niiden toimintojen osalta, jotka vaativat ympäristöluvan. LUE LISÄÄ>>

7.5.2007 Kainuun maakuntakaava hyväksytty

Kainuun maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen Vuosangan osalta sellaisenaan. Kaava ympäristöministeriön vahvistettavaksi. LUE LISÄÄ>>

23.4.2007 Maakuntahallituksen kaavapäätös

Maakuntahallitus päätti 23.4.2007 esittää maakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi ja käynnistää vaihekaavan valmistelun. LUE LISÄÄ>>

11.4.2007 Kantelu Metsähallituksen menettelystä

Kantelimme oikeuskanslerille Metsähallituksen menettelystä. LUE LISÄÄ>>

Vuoden 1999 YVA kummajainen

LUE LISÄÄ>>

12.2.2007 Ympäristölupa hakuun!

Yhdistyksemme teki 12.2.2007 Kainuun ympäristökeskukselle aloitteen velvoittaa puolustushallinto hakemaan ympäristölupa Vuosangan toimintaansa. LUE LISÄÄ>>

30.1.2007 Puolustusministeri Kääriäinen Kuhmossa

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen vieraili Kuhmossa. LUE LISÄÄ>>

Risteilyohjuksia?

LUE LISÄÄ>>

5.1.2007 Ympäristökeskus edellyttää laajaa YVA:a

Teimme Kainuun ympäristökeskukselle YVA / SOVA -soveltamispyynnön Vuosangan alueelle. Vastauksessaan ympäristökeskus totesi, että vaikutusselvitykset on tehtävä koko sillä alueella, jolla vaikutuksia voidaan katsoa olevan, ja että niiden selvittäminen ja arviointi on tehtävä tässä vaiheessa.

5.1.2007 Yksinkertainen ratkaisumalli kaavaan

Kyläyhdistyksemme toimitti 5.1.2007 maakuntahallinnolle kannanottonsa. LUE LISÄÄ>>

19.12.2006 Vuosanka vaatii jatkovalmistelua

Maakuntahallinnon alueidenkäyttö- ja hanketoimiala yllättäen vielä jatkovalmistelee maakuntakaavaehdotustaan. LUE LISÄÄ>>

23.11.2006 Yhdistyksen muistutus kaavaehdotukseen

Kyläyhdistyksemme jätti muistutuksen maakuntakaavaehdotukseen 23.11.2006. LUE LISÄÄ>>

9.10.2006 Maakuntakaavaehdotus uudelleen nähtäville

Vuosangan alue on edelleen käyvinään ahtaaksi. LUE LISÄÄ>>

Metsäpeurakuvat: Kari Kemppainen

Wiexi Vie:n omarahoitusosuutta kerätään. Asukas ja kesäasukas, kanna kortesi kekoon ja tule yhdistyksen jäseneksi. Vuoden 2012 tilisiirtolomake auki ja töpinäksi. Meillä käy pankkisiirto, nettipankki ja käteinen tilille.

Muuta ajankohtaista

Viimeiset Luontokalenteri 2012 -kappaleet vielä myynnissä täällä: Koskenmäen kauppa, Kuhmon 4H -käsityömyymälä Apila ja Kuhmon kirjakauppa (jos eivät ole loppuneet).

Kellojärven pilkit

Nallepupu Emilia tykkää ahvenista

9.4.2012 Huuhilonkylän rannassa pilkkikisailtiin ja paistateltiin kevätauringon valokeilassa. Suurin kala ei ollut niinkään tärkeä, mutta pienimmästä meni tiukaksi. Järjesti Ylivieksin metsästäjät.

Kunnostus jatkuu

Suomen Kotiseutuliitto on myöntänyt Vesantalon kunnostukseen avustusta 25 000 euroa vuodelle 2012. Työ jatkuu.

Kuvassa on Vesantalo tintin vinkkelistä tammikuussa 2012. Arvuutellaan 10.3. kaupan kahvilassa minkälaisen saikaran päässä kamera on keikkunut tai ollut keikkumatta.

Seikkailu Sinisellä Polulla
12.11.2011 Perukan esittelyversio retkestä Siniselle Polulle löytyy täältä. Koeta selvitä autollesi.

Vesantalo työn alle
12.11.2011 Vesantalon kunnostus on aloitettu kattotöillä korkean osan päältä. Katteeksi tulee rakennuksen perinnearvon mukainen konesaumattu sinkitty pelti, joka maalataan parin vuoden kuluttua.

Maantiet kuntoon
15.9.2011 Lemminkäinen on laskenut uutta päällystettä Hyrynsalmentien kuluneisiin kohtiin. Hyvä on nyt tietä aikansa huristella. Vieksin liikenne on melkoista. Raskaan liikenteen reitti Kuhmosta Ouluun vie Vieksin kautta. Ja tottakai monelle riittää, kunhan pääsee Vieksille.

Entä Vuosangantien kunnostus? Siitä on puhuttu, lehdissä kirjoitettu ja on siitä annettu lupauksiakin. Missä se viipyy?

Pääsiäisen viettoa
25.4.2011 Ellanpirtillä pidettiin Pääsiäiskirkko ja yhteisvastuujuhla kesäisessä säässä. Kirkkoherra Timo Suutari, diakoni Anne Malinen ja kanttori Hannele Puhakka toivat mukanaan pääsiäisen viestin.

Entisen asuntolan tunnelmaa

Sinisen Polun hiihto
2.4.2011 Sinisen Polu hiihtokeli oli loistava ja luistava. Särkän takkatuvalla kävi noin 40 iloista ulkoilijaa. Kauimmaiset lähtivät Vesantalolta. Tarjoilu pelasi, puheita pidettiin ja hauskoja juttuja kerrottiin. Moni hiihti ladun edestakaisin. Siitä tulee yli 20 kilometriä. Metsäpeuratkin olivat ladun löytäneet ja sen hyväksi tampanneet.

Pojilla pähkinä purtavana. Vai makkara?

Vuosikokous

26.3.2011 Yhdistyksen vuosikokous pidettiin eteenpäin rientävässä hengessä baarilla. Entistä tehostetaan ja uutta kehitetään.

Tyylipuhdas Koskenmäen kaupan baari näyttämönä

Miljoona rikki helmikuussa
4.4.2011 Hakujen määrä näiltä sivuilta: 1 129 000 kpl.

Pientä kohotusta
20.3.2011 Isompaa remonttia odoteltaessa on näiden sivujen ulkoasua hieman muutettu.

Vesantalo työn alle
Vesantalo-juttu Kuhmolaisessa
24.2.2011 Suomen Kotiseutuliitto on myöntänyt Vesantalon kunnostukseen vuodelle 2011 avustusta 25000 euroa. Sillä päästään työssä hyvään alkuun. Yhdistys kiittää rahoittajaa ja kaikkia ponnistukseen tähän mennessä osallistuneita!

Lupakuva Edellinen remontti Ravintola

Laulava joulu
2.1.2011 Koskenmäen entisellä koululla laulettiin kirkkoherra Timo Suutarin ja kanttori Hannele Puhakanvetämällä porukalla joululauluja lämpöisessä tunnelmassa. Kaavailtiin samalla tiiviimpää kylän ja seurakunnan yhteistyötä Wiexi Vie - tapahtumamaailmassa ja kuultiin lyhyesti hankkeesta.

Sutisen desanttien jäljillä
14.12.2010 Sutisen desanttien kohtalosta ja heidät kiinni ottaneista kaukopartiomiehistä on mielenkiintoista uutta perinnetietoa täällä. Ehkä viimeistä sanaa ei ole vieläkään sanottu.

Pesäpaikka
5.12.2010 Kun kiire lähtö tulee, saattvat roskat jäädä pesään. Nämä löytötavarat odottavat noutajaansa Kellovaaran takamaastossa, jonne unohtuivat marras-joulukuun harjoituksissa. Havut ehtivät kasvaa päälle.

Kuka muistaa?
2.3.2011Milloin ja mikä meininki mahtoi olla Vesantalolla menossa? Ettei vaan kamarimusiikkikonsertti 80-luvun alkupuolella?

Sutisella muistohetki
Yhdistys järjesti lauantaina 18.9.2010 Sutisen muinoisen kämpän paikalla muistohetken. Tilaisuus pidettiin vuoden 1944 desanttitapauksen tiimoilta, josta alempana jo juttua. Kirkkoherra Timo Suutari puhui koskettavasti runsaslukuiselle osallistujajoukolle ihmiselon arvaamattomuudesta. Desanttien paikalle hautaamiseen osallistunut Vilho Tampio valotti elävästi silloisia tunnelmia. Tilaisuus oli kertakaikkiaan mielenkiintoinen ja mieleenpainuva. Vielä kun sääkin näytti parhaat puolensa ja Sutinen välkehti. Pannukahvia ja hyvää syötävää oli tarjolla yllinkyllin istuvasta pöydästä.

Lisää kuvia: kuva 2 kuva 3 kuva 4

Vesantalo 20.3.2010
Legendaarinen Vesantalo siirtyi yhdistyksen hoteisiin. Tuhansissa ne ihmiset, joilla on muistoja loppuiäkseen talon kunniakkaasta urheilu-, kulttuuri- ja tanssitoiminnasta. Talon tulevaa elämää suunnitellaan.

Vesantalo 02/2010

Vuosikokous 20.3.2010
Yhdistyksen vuosikokous Koskenmäen kaupan baarilla oli taas menestys. Asiaa ja väkeä piisasi. Ettei lähemmäs parikymmentä henkeä ollut porukkaa koolla. Kokous vietiin läpi turhia löysäilemättä ja silti se vei lähemmäs neljä tuntia. Rakentavaa keskustelua virisi asiasta kuin asiasta. Kakkukahvi maistui.

Päättäjiä Mutterilla

Yhdistys ja lukuisa joukko kyläläisiä tapasivat 10.10.2009 Ylivieksin metsästäjien Mutterissa kansanedustaja Timo Korhosen, maakuntajohtaja Alpo Jokelaisen ja päätoimittaja Matti Piiraisen Vuosangan ja nuotion ympärillä. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Säkkistä myös odotettiin, mutta hänellä oli este. Vieraat kuulivat päällimmäiset kylän sanomisista, missä oli kuulema paljonkin uutta. Nokipannukahvi, hirvimakkara, savukala ja Eevan leivonnaiset piristivät mieliä ja vahvistivat vieraat jatkotaipaleelle.

Tuliset paikat

Tosi Wanhaa Wieksiä
Arkeologi Ville Laurila Oulusta on tehnyt Metsähallitukselle kulttuurihistoriallista inventointia, tänä kesänä Kellojärven Natura 2000 -alueilla. Kierräteltiin Villeä elokussa 2008 venekyydeillä pitkin saaria ja rantoja.Löytyi muinainen asuinpaikka, minkä Ville kertoi olevan koko 4-vuotisen urakkansa kohokohta. Kunhan raportit valmistuvat, saadaan lisää kerrottavaa.

Ville ja Anssu wanhalla asuinpaikalla

Yrittämään! Tietoa yrittäjille ja sellaisiksi aikoville tarjolla olevista tukimuodoista. Raha kannattaa ottaa pois ja panna poikimaan.

Konsta Pylkkänen taivalsi Sinisellä Polulla
Konstan savottamatkat vene- ja patikkapelillä Sotkamosta Lentualle ovat tiettävästi kulkeneet Sinisen Polun harjuja pitkin. Ei olisi isokaan ihme, jos Konsta on istahtanut Ahvensärkän päällä piipunperällisen verran katsellen järven yli taivaanrannassa siintänyttä Vuokattia ja miettinyt muutaman sinisen ajatuksen. Säilyvätkö Konstan sielunmaisemat ja talloma polku tuleville polville?

Vuosikokous
Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen vuosikokous pidettiin Koskenmäen kaupan baarilla 28.3.2009. Väkeä oli tuvan täydeltä ja asiaa niin paljon, että kolme tuntia siinä vierähti. Luvatut kahvit osoittautuivat oikein täytekakkukahveiksi.

Jätevesi-ilta

Koskenmäen kaupan baarilla järjestettiin 16.1.2009 jätevesi-ilta. Asiantuntijoina oli paikalle saatu Kuhmon kaupungin ympäristönsuojelusihteeri Asko Kinnunen ja esityksen asiasta pitänyt yrittäjä, ympäristöinsinööri Timo Piirainen, Kuhmo. Kiinnostuneita kuulijoita kertyi parisenkymmentä. Asia selkisi ison harppauksen eteenpäin ja vielä lisää, kun porukka pääsi tutustumaan Lipposten kaksi vuotta käytössä olleeseen järjestelmään Pirttimäessä.

Timo Piirainen selostaa

Sininen Polku vaarassa

(4.10.2008) Metsähallitus on ansiokkaasti päättänyt kohentaa Särkkäjärven-Liminsärkkien aluetta virkistysmetsäsuunnitelmassaan. Vähemmän mieluisaa päätöksessä on Ahvenjärven ja Särkkäjärven välin poistaminen Sinisestä Polusta. Metsähallitus kutsui asiassa lausunnot antaneet tahot palaveriin Särkkäjärven takkatuvalle 3.10.2008. Vaikutelmaksi jäi, että polun länsipään kohtalo otetaan uudelleen harkintaan.

Tosi siistii!

Louhikosken olympialaisten voimailulajissa on tapahtunut valitettava keskeytys! Tieliikelaitoksen kolmimetrinen roskis on nostettu noin 15.8.2008 avuliaasti Louhikosken sillan parkkipaikalla ylös ja levitetty tielle, mutta sitä ei ole jaksettu pesään asti viedä. Tekijäksi on osoittautunut karhu.

Sutisen desantit

Metsähallituksen maankäyttö- ja ympäristöpäällikkö Merja Väisänen Kajaanista (selin) ja tiimiesimies Jussi Moilanen Kuhmosta (keskellä takana), Ville Tampio (vas) oppaana ja Timo Niskanen ynnä Mikko Niskanen yhdistyksen puolesta kävivät katsastamassa 1.8.2008 jatkosodan aikaisen desanttiyhteenoton paikan Sutisenjärven takana. Kuvassa kahden desantin hautapaikka. Lue koko tarina. Katso myös kuva kämpän jäänteistä. Vielä vähän lisää historiasivulla.

Kuukauden nähtävyys

Pirunkirkko on puolisen kilometriä Vuosangantien eteläpuolella suunnilleen osoitenumeron 630 kohdalla Kivijärven rannalla.

Pirunkirkko

Metsäpeura vai sudet

Metsäpeuran kanta on romahtanut Kuhmossa ja Ylä-Vieksillä. Jotain tarttis tehdä. Kuhmossa 15.1.2008 järjestetyssä Erätulet -tapahtuman seminaarissa pohdittiin asiaa.

Tutkijat, riista-ammattilaiset ja suojelijat olivat yhtä mieltä tarpeesta kehittää Pohjois-Kuhmoon ja Hyrynsalmen eteläosiin peuran pelastamiseksi itä-länsi -suuntainen käytävä, jossa petojen määrää rajoitetaan. Enemmän aiheesta mm. Metsästäjä -lehdessä (sivu 18).

Kylät yhteistyöhön

ProAgrian/Kainuun maa- ja kotitalousnaisten johdolla on kehitteillä Pohjoisen Kuhmon kylät -hanke. Tarkoitus on, että kylät rakentavat yhteisen teeman alle kylämatkailun kehittämisohjelman 2008-2010. Yhteistyökumppaneina ja asiantuntijoina kehitystyössä ovat kylillä toimivat yritykset.

Kylien edustajat kokoontuivat Lentiiran lomakylässä 6.4. aiheen tiimoilta. Todettiin että tässä vaiheessa hankkeessa ovat mukana Iivantiira-Vartius -suunnan kylät, ne jotka ovat sitä ajaneet. Ne osalllistuvat huhtikuussa Tampereella pidettävään valtakunnalliseen tapahtumaan.

Kylähankkeen kanssa rinnakkain kehitellään ns. Ruokareitti-hanketta. Vaikka nimi saa ensiksi lähinnä lipomaan huulia, on siinäkin kyse laajemmin kylämatkailusta. Se voisi olla ylä-vieksiläisten kanava yhteistyöhön. Voi myös olla että hankkeet yhdistyvät tuota pikaa.

Sininen Polku

Metsähallitus on laatimassa Sinisen Polun virkistysmetsän suunnitelmaa, jonka luonnoksesta se pyysi meiltäkin mielipidettä. Annoimme lausunnon 28.12.2007. Esitimme suunnitelmaan kahta oleellista täydennystä. Kuhmon kaupungin lausunto on hyvin samansuuntainen kuin omamme.

Hiidenkoski ennalleen

Yhdistys haluaa edistää ylä-vieksiläisten elämisentasoa niin suurissa kuin pienissäkin asioissa. Hiidenkoskella kylän keskeisimmällä paikalla kaikkien nähtävissä on toimintansa lopettanut ja pusikoitumaan päässyt kalankasvatuslaitos. Kaipaamme alueen ennallistamista tai sen saattamista muuten arvoiseensa asuun.

Koskenmäen Lomatalot kutsuu asukkaita ja lomailijoita

Koskenmäellä koulun vieressä sijaitseva rivitalo vaihtoi omistajaa syksyllä 2007. Kuhmon kaupunki myi sen silloin paikallisille yrittäjille.

Asuntojen lyömättömiä etuja ovat mm. erinomainen kunto, toimiva huolto, edulliset asumiskustannukset, luonnonrauha sekä kaupan ja postin läheisyys.

Kannattaa kysellä.

Ponsse -metsäkonehuolto
Jouni Kyllönen
Niemenkyläntie 15
88730 YLÄ-VIEKSI

Puh. 040 - 520 6883
E-mail: jouni.kyllonen(at)pp1.inet.fi

Sliver Oy
Heikki Kotamaa
PL 160, 87101 KAJAANI

Puh. 0400-164 464
Fax: (08) - 141 594
E-mail: heikki.kotamaa(at)sliver.f

Heikin Halli -korjaamo
Heikki Pääkkönen
Puh. 08 - 656 233
Heikki Pääkkönen Tmi

Kainuun Lohimestari Oy
Virransalmen Laitos
Jouko Heikkinen
Puh. 08 - 656 659, 08 - 656 305

Koskenmäen Lomatalot As. Oy
(perustettava yhtiö)

AP-Maanmuokkaus Oy
Aaro Pääkkönen
Puh. 040 - 762 3408

ELÄINLÄÄKÄRI SARI SIEVÄNEN
Puh. 0400-293 411

TAKSI ASKO TAMPIO
Puh. 0400 - 387 100
RASINTIE 33

TAKSI MARKKU PÄÄKKÖNEN
Puh. 0400 - 296 585
KELLOJÄRVENTIE 1286

Osmon Höylä
Osmo Pääkkönen
Puh. 08 - 656 259

PROFUNX LTD
timo.niskanen(at)profunx.com
Puh. 0400 - 542 552

T:MI ANJA M IMMONEN
Agentuuriliike
VUOSANGANTIE 1351
88730 Ylä-Vieksi

Viljan kuivaamo
Puh. 08 - 656 261, 08 - 656 306

Piensalmi
Mansikkaa, vadelmaa, sipuleita, perunaa syksyllä suoraan tilalta

Ahvenjärventie 188
88730 Ylä-Vieksi
Puh. 08 - 656 271 tai 0400 - 684 421

Kokous- & majoitustiloja
Hilja & Oiva Korhonen
Puh. 08 - 656 307, 040 - 718 0694

Ilmoita tietojen päivitystarpeista!