Ylä-Vieksin kesäpäivää vietettiin sunnuntaina 20.7.2014, jälleen kerran aivan mahtavassa säässä. Helteen pintaan oli lämpöä ja hieman vilvoittavaa tuulta.
Päivä aloitettiin puoliltapäivin kirpputorilla Koskenmäen koulun laajalla kentällä, jossa myyntipaikkaa haettiin mieluummin varjosta. Kirpparitavaraa oli tarjolla pöydillä, peräkärryissä, laatikoissa ja kellä mitenkin. Kaupanteon ja jutustelun lomassa maistuivat grillimakkara ja pannukahvi eikä kiirettä ollut. Vanhojen ja uusien tuttujen tapaaminen oli monelle pääasia. Epäilemättä satoja kiinnostuneita ehti käymään.
Neljäksi siirryttiin runsaan kilometrin päähän Vesantalolle, jossa ohjelmallinen osuus alkoi. Vesantaloa kunnostetaan Suomen Kotiseutuliiton avustuksella ja monen muun osallistujan pienemmällä rahoituksella kylätaloksi. Työ on edennyt sen verran pitkälle, että tiloissa voitiin jo kokoontua, osin väliaikaisjärjestelyin. Varsinaiset avajaiset jäävät vielä tuota tuonnemmaksi.
Tarkoitus oli selvitä ohjelman avaukseen sukkelaan, mutta ihmispaljous, nälkä ja saatavilla ollut herkullinen palvilihakeitto jarruttelivat alkua aikansa. Saliin ja ylipäänsä sisälle mahtui porukasta suosiolla vain puolet. Toinen puolikas vietti laatuaikaa pihalla eikä sielläkään aika pitkäksi kellään käynyt, kun kaiuttimet välittivät salin tapahtumia ulos ja ihmisillä oli omaakin ohjelmaa. Ilo tuttujen tapaamisesta kuului puheensorinana väliin saliin saakka. Väen määrän arvuuttelu ei ollut helppoa, kun vieraita tuli heti kättelyssä paljon ja koko ajan saapui lisää. Autoja oli pihat ja parkkipaikat täynnä ja maantien varressa puolen kilometrin letka. Satoja varmasti tyytyväisiä kävijöitä joka tapauksessa.
Istumapaikat kävivät jo vähiin, kun Veikko Pöllänen vetäisi hanurillaan pari kappaletta kutsusoitoksi ja heitti naurut irrotellutta läppää. Kutsuvalta kuulosti, mutta ei oikein tehonnut. Odoteltiin vielä tovi soppajonon lyhenemistä ja niin päästiin varsinaiseen asiaan. Veikko jatkoi soittoaan ja jutusteluaan tupaten täydelle salille.
Leena Pääkkösen urkuharmonilla ja Aino Hälin viululla soittama esitys rauhoitti tunnelmaa ja valmisteli salia kuuntelemaan emeritusprofessori Antero Heikkisen juhlapuhetta. Siinä Vieksillä Koskenmäen koululla lapsuuttaan viettänyt Heikkinen kuvasi Vieksin historiaa ja asukkaiden elämää ammoisista ajoista 1800-luvun lopulle saakka. Tuhansia vuosia on Vieksillä asuttu, erää käyty ja myöhemmin maasta ja metsästä elantoa otettu. Suomi oli maailman tervamaa, Kuhmo sen keskus ja vieksiläiset raatoivat mukana.
Eeva Kyllönen kertoi Vesantalon kunnostuksesta. Neljä vuotta on rakennettu ja voiton puolella ollaan. Helpompi pohjoispääty, entinen saunaosasto, tulee työn alle vuonna 2015, sähkötöitä on vielä paljon tekemättä ja monta pienempää kohtaa lisäksi. Keittiö alkaa olla siinä määrin kunnossa, että kesäpäivän ruokahuollon keskuksena se jo toimi hyvin. Astiastoa riittää isollekin joukolle, mutta tiskaamaan keittiöväki kesäpäivässä jo varhain joutui.
Näytetyssä savotta-aiheisessa lyhytelokuvassa on kohtauksia Kuhmosta ja myös vieksiläisväriä heti sota-ajan jälkeiseltä ja myöhemmältäkin ajalta. Jukka Lankinen on filmin koostanut useammasta Kuhmon menneitä vuosikymmeniä tallentaneesta dokumenttielokuvasta.
Elokuvan perään kajautettiin yhteislaulua, niin että soi ja raikui.
Huutokaupparinki odotti tilaisuutta tehdä hyviä kauppoja. Buster-alumiiniveneen omistajaksi pääsi kolmella tonnilla. Perämoottorin ja kärryn sai samaan polkuhintaan. Nuffield-traktori näytti rolkatellen epäilijöille, että toimii, eikä paljoa savuttanutkaan. Meklarina toiminut Pöllänen aiheellisesti huomautti, että laite oli melkein uusi. Pintamaaliakaan ei ollut ehditty punaruskean pohjamaalin päälle vielä vetämään. Niinpä huutajat innostuivat ja traktori meni kuudella sadalla eurolla. Viimeinen huutaja taisi varmuuden vuoksi vielä korottaa voittotarjoustaan. Polkupyörän huusi nuori mies 12 eurolla ja toinen meni kahdella. Ohjeeksi annettiin, että huudetusta hinnasta olisi hyvä tinkiä ja niin tehtiin.
Meklari ilmoitti, että hänellä oli muutamia vanhoja äänilevyjä salin puolella myynnissä. Ääninäytteitä kuunnellessaan monet eivät malttaneet käyttää tilaisuutta hyväkseen ja pyörähtelivät tanssilattialla. Niin tuli sekin avatuksi.
