Kuntaliittoa tosissaan huolettaa maaseudun palveluiden tulevaisuus jäsenkunnissaan. Teki niin tai näin, rahaa palaa miljardeittain. Kaikki keinot on otettava tarkasteluun. Yksi ikivanha konsti saattaa joskus olla parempi kuin pussillinen uudempia – ja päinvastoin.
Hyvä kello kauas kuuluu. Eeva Kyllönen ja Erja Huotari osallistuivat ruohonjuuritason toimijoina ja Sujuvan arjen asiantuntijoinakin Kuntaliiton 5.3.2013 järjestämän Maaseudun palvelut -politiikkadialogin työryhmiin. Vieksillä selvitettävänä oleva kyläterveydenhoitaja -palvelumalli oli siellä työryhmäesimerkkinä toiminnasta, jossa pyritään vastaamaan paikallisesti ja matalalla kynnyksellä asukkaiden tarpeisiin.
Kansanedustajien Rakel Hiltunen, Mats Nylund ja Jari Leppä johtamissa työryhmissä paneuduttiin maaseutujen ja perusoikeuksien näkökulmasta keskeisiin palvelukysymyksiin. Missä sijaitsevat arjen välttämättömät palvelut maaseudulla? Mitkä palvelut luokitellaan yleishyödyllisiksi, mitkä kilpailutetaan, mitkä ovat ei-taloudellisia? Tarvitaanko lakimuutoksia? Miten saadaan lisättyä joustavuutta ja pitkäjänteisyyttä ja millä tasolla pitäisi voimavarat käyttää ja vastuu ottaa? Kuka pitää langat käsissään?
Kuntaliiton toimitusjohtaja Timo Kietäväinen korosti uusien palvelumallien tarvetta. Maaseuduilla etäisyydet palveluihin ovat usein pitkät ja kuitenkin palveluiden saatavuus ja saavutettavuus ovat maaseudun ja koko maammekin elinehto. Keskeisiksi kehityskohteiksi Kietäväinen nosti liikkuvat palvelut, etäpalvelut ja yhteispalvelut.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän erityisasiantuntija Ritva Pihlaja puhui järjestelmäkeskeisen yhteiskunnan ongelmasta, jossa yksilö tarpeineen unohtuu. Maaseudun ja sen asukkaiden tarpeiden kokonaisvaltaisen tarkastelun ja palvelujen puuttuessa vaarana on, että asukas ajautuu turhan varhain raskaiden palvelujen piiriin. Keskeisiksi puskureiksi tätä vastaan Pihlaja näki ennaltaehkäisyn ja tukipalvelut. Pitää ymmärtää, että lasku huonoista valinnoista on iso, kun maaseudulla asuu kaksi miljoonaa suomalaista ja harvaan asutullakin vielä puoli miljonaa.
Pihlaja kehotti edistämään todellista hyvinvointia parantavia toimenpiteitä ja antamaan toimintamahdollisuuksia niille, jotka toimivat ajoissa ja ruohonjuuritasolla. Enemmän mahdollisuuksia ja vähemmän rajoituksia! Pihlajan mukaan maaseudun palveluiden pitäisi perustua arvoihin, vastuullisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Osallisuus ja yhteisöllisyys voivat antaa lujan potkun syrjäseutujen palvelujen vauhdittamiseksi.
Päivän tärkeä anti oli muistutus siitä, että kaikilla asioilla on ihmisille merkitys ja siitä kannattaa aloittaa. Vaikka kunnan yli 500 lakisääteisen tehtävän joukkoon ei kuulu yksinäisyyden poistaminen, sitä sopii edelleen pitää toiminnan ohjenuorana Sujuvassa arjessa!
