Ylä-Vieksin rakennusluvat kiven alla
- 13.1.2010 Klo 17.30Kyläyhdistys kirjoitti Kuhmon kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselle kyläläisten rakennuslupahakemusten pitkistä käsittelyajoista. Kyse on hakijalle merkittävistä kustannuksista ja kohtuuttomista haitoista. Toisaalta on ymmärrettävä, että valvontaviranomainen on puun ja kuoren välissä. Maakuntakaavassa on annettu kaavamääräys, joka on järjetön, mahdoton noudattaa ja vastuun alemmalle viranomaiselle sysäävänä lainvastainen. Rakennusluvan myöntämistä harkittaessa pitäisi mukamas ottaa tontille tuleva melu huomioon, vaikka ei ole melualuetta eikä rakennusvalvonnalla mitään muutakaan konstia määrittää melutasoa. Ei ole olemassa edes lakia, josta salllitun melutason voisi tarkstaa. Vaikka kaavamääräys lähtökohtaisesti velvoittaa, ei sitä tarvitse noudattaa, kun se on lainvastainen.
”Kuhmon kaupungin rakennusvalvontaviranomainen
Kainuuntie 82
88900 Kuhmo
Vaatimus koskien rakennuslupamenettelyä Kuhmon Ylä-Vieksillä
Ylä-Vieksin asukkaat yleisesti ja Vuosangan ampuma-ja harjoitusalueen ympäristössä rakentamista kaavailevat erityisesti ovat epätietoisia siitä, kuinka ja miksi Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen toiminta otetaan huomioon heihin kohdistuvassa rakennusvalvonnassa. Päällimmäisiksi ongelmiksi Ylä-Vieksillä koetaan mahdollinen rakentamisen rajoittaminen, mahdollinen toimivallan osittainen tosiasiallinen luovuttaminen rakennuslupa-asioissa puolustusvoimille ja lupahakemusten pitkä käsittelyaika. Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry pyrkii osaltaan saamaan asiaan selvyyttä ja pitää siitä syystä tarpeellisena esittää tämän vaatimuskirjelmän.
Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry vaatii, että Kuhmon kaupungin rakennusvalvonnassa palataan luvanmyöntämisedellytysten arvioinnissa viipymättä noudattamaan Ylä-Vieksillä samoja perusteita ja periaatteita kuin muuallakin Kuhmossa. On luovuttava käytännöstä pyytää puolustusvoimilta lausunto koskien rakentamista Ylä-Vieksillä Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen ympäristössä. On myös pidättäydyttävä ottamasta muutenkaan huomioon Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen meluvaikutuksia siltä osin kuin siihen eivät voimassaolevat säädökset velvoita tai oikeuta. Yhdistys vaatii, että tähän kirjelmään annetaan oikaisuvaatimus- tai valituskelpoinen päätös, jossa perustellusti vastataan kaikkiin kirjelmässä esitettyihin kysymyksiin, pyyntöihin ja vaatimuksiin. Mikäli päätöstä ei voida antaa yhden kuukauden kuluessa, pyytää yhdistys esittämään arvion sen antamisajankohdasta.
Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry joutuu osin arvailemaan kyseistä Kuhmossa noudatettavaa rakennusvalvonnan käytäntöä sekä sen perusteita ja perusteluita, mikä heijastuu tähän asian tarkastelutapaan. Samasta syystä saattavat tässä esitettävät vaatimukset täsmentyä myöhemmässä vaiheessa yhdistyksen tietojen kartuttua. On silti jo selvää, että nykyiseen menettelyyn liittyy oikeudellisesti merkityksellisiä ylävieksiläisten etuihin ja oikeuksiin vaikuttavia seikkoja, joita ei voida hyväksyä.
Perusteluiksi esitetään seuraavaa.
1. Kainuun maakuntakaava 2020:n suunnittelumääräys
Kainuun maakuntakaava 2020:n maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset -asiakirjassa esitetään:
”Kainuun maakuntakaavassa on annettu ampuma- ja harjoitusalueita koskeva suunnittelumääräys:
Alueen käyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota turvallisuuteen, meluntorjuntaan, pohjavesien suojeluun sekä luonnon- ja ympäristöarvoihin.
Suunniteltaessa rakentamista alueen lähialueelle on otettava huomioon erilaisten aseiden ja taisteluvälineiden aiheuttamat melu-, tärinä- ja painevaikutukset.”
Maakuntakaavamääräyksiä ovat suunnittelumääräykset ja suoraan maankäyttöä koskevat rakentamis- tai suojelumääräykset. Kainuun maakuntakaavan EAH -alueen suunnittelumääräyksen ensimmäistä osaa voidaan pitää suojelumääräyksenä ja toista tulee pitää rakentamismääräyksenä, jollaiseksi sitä jäljempänä nimitetään. Sitä selvästi pidetään Kuhmossa eräänä perusteena kyseiselle lausuntojen pyytämismenettelylle ja sitä sovelletaan rakentamismääräyksenä. Sillä on rakentamismääräyksen oikeusvaikutukset. Uudisrakentamista tietyllä alueella koskevat rakentamista ohjaavat kaavamääräykset ovat rakentamismääräyksiä.
Lisäksi, ellei katsottaisi olevan olemassa sitä mahdollisuutta, että puolustusvoimien mahdollisen kielteisen lausunnon perusteella ei rakennuslupaa myönnettäisi, olisi lausuntomenettely alueidenkäytön kannalta täysin turha. Lausuntomenettelyllä vain vaarannettaisiin tarpeettomasti ylävieksiläisten etuja ja oikeuksia ja aiheutettaisiin heille ja samalla julkiselle vallalle kustannuksia. Tämäkin ilmentää kyseessä olevan nimenomaan rakentamismääräyksen.
Suunnittelumääräyksen luonteesta ja soveltamiskelpoisuudesta tuodaan lisäksi esille seuraavaa:
– Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset.
– Maakuntakaavamääräyksiä [eli myös suunnittelumääräyksiä] voidaan antaa koskemaan koko maakuntakaava-aluetta, useita maankäyttöluokkia, määrättyä maankäyttöluokkaa, osa-aluemerkinnöin tai kehittämisen kohdealuemerkinnöin rajattua maakuntakaava-alueen osaa, tai yksittäisiä alueita (YM, Opas 10, Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset (YM 15.6.2003), s. 22,
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=4313&lan=fi).
– EAH -alueen lähialueen rakentamismääräys ei kohdistu vaadittavalla tavalla kaavassa määritellylle eikä edes sen perusteella määriteltävissä olevalle alueelle.
– Maakuntakaavaan kuuluvia suunnittelumääräyksiä ei tule laatia niin yleispiirteisinä, että maakuntakaavatasolle kuuluvat suunnittelutehtävät siirtyvät käytännössä kuntatasolla ratkaistaviksi (YM, Opas 10, s. 24). Lähialueen rakentamismääräys on kuitenkin niin laadittu ja Kuhmon kaupungin rakennusvalvontaviranomainen nähtävästi pyrkii lausuntomenettelyllä sille kuulumatonta ja mahdotonta suunnittelutehtävää tarpeettomasti ratkaisemaan.
– Kaavamääräyksillä ei voida laajentaa eikä tulkita maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä (YM, Opas 10, s. 23). Lähialueen rakentamismääräyksellä on niin kuitenkin yritetty tehdä.
– Kaavamääräykset eivät saa olla kaavaa koskevien sisältövaatimusten vastaisia eivätkä ristiriidassa kaavan muun sisällön kanssa (YM, Opas 10, s. 23). Lähialueen rakentamismääräys on ristiriidassa kaavakartan sisällön kanssa.
– Nykyisin Helsingin yliopiston ympäristö- ja energiaoikeuden professorina toimiva OTT Ari Ekroos kirjoittaa:
”Maakuntakaavamääräykset näin tarkentavat ja konkretisoivat kartallista ilmaisua. … Kaavamääräysten on kuitenkin oltava riittävän selkeitä, jotta niiden luonne ja oikeusvaikutukset voidaan arvioida. …Maakuntakaavamääräykset eivät saa olla lain tai asetuksen kanssa ristiriidassa. Kaavamääräyksin ei myöskään ole mahdollista luoda uusia lupajärjestelmiä. … Suunnittelumääräyksellä voidaan tarkentaa kaavamerkinnän mukaista alueen käyttötarkoitusta. … Rakentamista koskevat maakuntakaavamääräykset ohjaavat uudisrakentamista tietyllä alueella. … Erityisesti ristiriitatilanteissa viranomaisille jää siis harkintavaltaa maakuntakaavan suhteen. … Maakuntakaavan rakentamisrajoituksen suhteen on MRL 33.1 §:n alueellisen rajauksen lisäksi arvioitava rakentamishanketta kolmen seikan suhteen. Ensin selvitetään, aiheuttaako rakentaminen maakuntakaavan toteutumisen vaikeutumista. … Kaavan toteutuminen ei luonnollisestikaan vaarannu, jos rakentamishanke on kaavan mukainen.” (Kuusiniemi-Ekroos-Kumpula-Vihervuori, Ympäristöoikeus, Juva 2001, s. 379-387).
Sen sijaan suunnittelumääräyksen suojelumääräys kohdistuu tarkasti rajatulle EAH -alueelle. Suojelumääräys on Kuhmon kaupungin hallinnon sovellettavissa muun muassa pohjavesien suojelun sekä luonnon- ja ympäristöarvojen osalta. Sitä tulee soveltaa muun muassa ulottamalla rakennuslupavelvollisuus EAH -alueelle, valvomalla alueella tapahtuvaa maa-ainesten ottoa, joka on ollut villiä viimeiset 2-3 vuotta sekä valvomalla, että ympäristönsuojelulakia täysimääräisesti alueella noudatetaan. Maakuntakaavojen suojelumääräykset ovat sitäpaitsi ehdottomia.
Voidaan todeta, että Kuhmossa kiinnitetään tarpeetonta huomiota lainvastaiseen ja muutenkin soveltamiskelvottomaan kaavamääräykseen ja samalla on jäänyt soveltuva hyvin tärkeä määräys huomioimatta.
2. Rakentamismääräys ja -rajoitus
Lähialueen rakentamismääräyksen osalta tuodaan esille lisäksi seuraavaa:
– Kainuun maakuntakaavan EAH -merkinnän alueella, eli nykyisen Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen sisällä, on voimassa rakentamisrajoitus. (Kainuun maakuntakaava 2020, maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset)
– Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavassa erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa. Kainuun maakuntakaavassa ilmeisesti pyritään EAH -alueen lähialueen rakentamismääräyksellä laajentamaan EAH -alueen rakentamisrajoituksen aluetta. Niin määräystä on Kuhmossa ilmeisesti tulkittu.
– Rakentamismääräyksiä voidaan antaa vain alueilla, joilla on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. (MRL 33.1 §; YM, Opas 10, s. 26)
– MRL 33 §:n mukaisen rakentamisrajoitusalueen raja tulee osoittaa kaavakartassa. Maakuntakaavakartasta ja sen merkintöjen selityksestä tulee selkeästi käydä ilmi, millä alueilla rakentamisrajoitus on tarkoitettu olemaan voimassa (YM, Opas 10, s. 57).
– Kainuun maakuntakaavassa ei ole osoitettu lähialueen rakentamismääräyksen mukaista eikä mitään muutakaan rakentamisrajoitusaluetta Vuosangan ampuma-ja harjoitusalueen lähialueella.
Edellä esitetty vahvistaa Kainuun maakuntakaavan EAH -alueen lähialuetta koskevan rakentamismääräyksen soveltamiskelvottomuutta.
3. Rakentamisrajoituspäätös
Mikäli Kuhmon kaupungin rakennusvalvontaviranomainen edellä esitetystä huolimatta katsoisi, että Kainuun maakuntakaavan EAH -alueen lähialueen rakentamismääräys olisi EAH -alueen ”lähialueella” sovellettavissa, pyytää Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry saada tietää, millä päätöksellä MRL 33.1 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus olisi Ylä-Vieksillä voimassa. Mikäli Kuhmon kaupungin rakennusvalvontaviranomainen olisi rajoituksen omalla päätöksellään yleisesti tai tapauskohtaisesti harkiten määrännyt, pyytää yhdistys rakennusvalvontaviranomaista lisäksi perustelemaan päätöksen.
Mahdollisen rakentamisrajoituksen tulee olla ennakoitavissa. Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry pyytää Kuhmon kaupungin rakennusvalvontaviranomaista esittämään perustellussa vastauksessaan kartalla sen ”alueen lähialueen”, jolla ehdollinen rakentamisrajoitus olisi voimassa, tai ilmoittamaan, että ”alueen lähialueen” rajaa ei voida sen käytettävissä olevien tietojen perusteella kartalla määrittää.
4. Sito Oy:n raportti ja suunnittelumääräys
Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan arvioiduista vaikutuksista on valmistunnut Sito Oy:n tekemä raportti (Sito Oy 2009, Kainuun 1. vaihemaakuntakaava, Valmisteluvaiheen eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointi), jossa todetaan:
”Kainuun voimassa olevan maakuntakaava 2020:n ampuma- ja harjoitusalueen EAH -merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan suunniteltaessa rakentamista alueen lähialueelle on otettava huomioon erilaisten aseiden ja taisteluvälineiden aiheuttamat melu-, tärinä-, ja painevaikutukset. Tarkoitus on, että 1. vaihemaakuntakaavaan sisällytetään melualuemerkintä. Melualuemerkinnän puuttuessa maakuntakaavan suunnittelumääräystä on Kuhmon kaupungissa noudatettu keväästä 2009 alkaen pyytämällä Puolustusvoimilta lausunto Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen läheisyydestä tulevista rakennuslupahakemuksista. Tämä tehdään tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Lausuntoja pyydetään esimerkiksi silloin kun uutta asuinrakennusta tai loma-asuntoa ollaanrakentamassa kiinteistöön, joka sijaitsee suhteellisen lähellä ampuma- ja harjoitusaluetta.” (s.17).
Kainuun maakuntakaava vahvistettiin 28.4.2009. Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry:n käsitys siitä, että EAH -alueen lähialueen rakentamismääräys olisi keskeinen Kuhmossa sovellettava peruste lausuntojen pyytämismenettelylle perustuu vahvistamistiedon ohella Sito Oy:n yllä olevaan ajoitustoteamukseen ja Ylä-Vieksillä havainnoituun rakennuslupahakemusten etenemiseen. Asia luonnollisesti selviäisi puolustusvoimilta pyydetyistä lausunnoista, joissa on tullut yksilöidä, mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä.
Missään tapauksessa ei kyseisen lähialueen rakentamismääräyksen noudattamisen voitaisi katsoa tulevan toteutumaan sillä, että pyydettäisiin puolustusvoimilta lausunto Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen läheisyydestä tulevista rakennuslupahakemuksista. Lausunnostahan noudattamisyrityksen pitäisi vasta liikkeelle lähteä. Sito Oy:n esittämä ajatuskulku on muutenkin mieletön. Sitäpaitsi ”suhteellisen lähellä” olisi huomattavan epätarkka paikan määritys oikeusharkintaisen asian ratkaisemiseksi.
Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry vaatii rakennusvalvontaviranomaista määrittämään vastauksessaan, kuinka se ottaisi huomioon mahdollisen kielteisen lausunnon. Katsoisiko rakennusvalvontaviranomainen siinä tapauksessa luvan myöntämisedellytysten puuttuvan? Mihin säännöksiin ratkaisu siinä tapauksessa perustuisi? Oikeudellisesti merkityksellistä ”mustaa aukkoa” ei tällaiseen ”lupa tai rahat” -asiaan saa jäädä.
Sito Oy:n menettely sen jättäessä raportissa huomiotta Kuhmossa noudatetun menettelyn lainvastaisuuden ja Kainuun maakuntakaavassa olevan ristiriidan mahdollisesti ilmentää Sito Oy:n riittämätöntä tietämystä maankäyttö- ja rakennuslaista, maakuntakaavojen valmisteluohjeista ja sitä myöten kaavojen vaikutusten arvioinnista. Luonnollisesti voi olla olemassa muitakin syitä siihen, että Sito Oy on siirtänyt raporttiinsa ilmeisesti sellaisenaan Kuhmossa vallitsevan käsityksen Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen nykytilanteen vaikutuksista rakentamiseen EAH -alueen ympäristössä.
Jotain tähän asiaan liittyvää ei-hyväksyttävää ilmentää Sito Oy:n raportissa sekin, että konsultti selvästi näyttää omaksuneen käsityksen, jonka mukaan tuntemattomassa tulevaisuudessa ja toisessa kaavassa mahdollisesti vahvistettava tai vahvistamatta jäävä toistaiseksi tuntematon olevaksi tuleva tai tulematon melualue voisi kelvata tapauskohtaisen lupaharkinnan perusteeksi tässä ja nyt. Kuhmon kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen tulee pidättäytyä samoin päättelemästä.
Sito Oy:n olisi voinut odottaa myös pohtivan raportissaan syitä siinä itse esille tuomiinsa vastakkaisiin käytäntöihin, joiden viimeistään olisi luullut panneen ”hälytyskellot kilkattamaan”:
”Sotkamon kunnassa ampuma- ja harjoitusaluetta ei tähän mennessä ole huomioitu rakennuslupahakemuksien käsittelyssä. Myöskään Ristijärven kunnassa ampuma- ja harjoitusalue ei ole vaikuttanut rakennuslupahakemuksien käsittelyyn (Kuhmon, Sotkamon ja Ristijärven rakennustarkastajat 12.5.2009) (s. 17).
Kysymys on sentään nykyisen maakuntakaavan olennaisista vaikutuksista ja Siton piti nähtävästi olla vaikutusten arvioinnin asiantuntija.
5. Rakentamismääräysharkinnan mahdottomat lähtöarvot
Mikäli Kuhmon kaupungin rakennusvalvontaviranomainen edellä esille tuodusta huolimatta pitäisi tarpeellisena pyrkiä noudattamaan lähialueen rakentamismääräystä, tulisi sen yhdistyksen käsityksen mukaan pystyä vastaamaan myönteisesti seuraaviin kysymyksiin, joihin tässä samalla vaaditaan antamaan perusteltu vastaus:
– Tiedetäänkö Kuhmossa, mitä ovat kyseisessä määräyksessä tarkoitetut ”erilaiset aseet” ja ”taisteluvälineet”, kun niistä olennaisia puuttuu Vuosangan ympäristömeluselvityksestä? Mainittakoon sellaisista vaikkapa haupitsi 122 H, joka on raskas tykki ja jolla ammutaan Vuosangassa ilmeisesti paljon, sekä panssarintorjuntaohjukset. Oma lukunsa ovat kuljetushelikopterit, joille suunnitellaan Vuosankaan YSA:n mukaisia lentopaikkoja. Siitä seuraa tarve ottaa lentomelu huomioon. Mikäli Kuhmossa kyseiset aseet ja taisteluvälineet tiedetään, pyytää Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry saada niistä rakennusvalvontaviranomaiselta luettelon. Raskaiden aseiden ja taisteluvälineiden puuttumisen Vuosangan ympäristömeluselvityksestä katsoo yhdistys olevan siinä määrin vakavaa, että se on pitänyt tarpeellisena ryhtyä tiedustelemaan viranomaistahojen kantaa rikoslain 16 luvun 8 §:n tunnusmerkistön mahdolliseen soveltumiseen asiaan. Yhdistys saattaa pitää myöhemmässä vaiheessa tarpeellisena tiedustella myös Kuhmon kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen kantaa asiaan sille toimitetuissa Maavoimien Esikunnan (MAAVE), Mikkeli, laatimissa tai niihin perustuvissa melualuearvioissa esitettyjen melualuerajausten osalta, mikäli niitä Ylä-Vieksillä sovellettaisiin.
– Kuinka Kuhmossa otettaisiin huomioon meluvaikutukset, kun Vuosangan melualuetta ei ole määritetty, kun Vuosangan monet aseet ja taisteluvälineet ovat ”hakusessa”, kun Vuosangan ympäristömeluselvityksen tuloksiin ei selvitykseen sisällytettyjenkään aseiden osalta voida luottaa ja kun oikeudellisesti soveltuvaa säädöstä raskaiden aseiden melun raja- tai suositusarvolle ei ole olemassa? Ei edes meluselvityksessä itsessään ole sen tulosten luotettavuuden arviota!
– Kuinka Kuhmossa otettaisiin huomioon ampumamelun tärinävaikutukset, kun niitä koskien ei ole olemassa minkäänlaista säädöstä ja kun tärinää on puolustusvoimatkin vasta äskettäin osaltaan alkanut tutkimaan?
– Kuinka Kuhmossa otettaisiin huomioon painevaikutukset? Tiedetäänkö Kuhmossa mitä painevaikutuksilla määräyksessä tarkoitetaan? Rakennuksiin vai ihmisiin kohdistuvia? Ilmanpaineen vaihtelu on Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry:n käsityksen mukaan melua. Mitä muuten tulee pilaaviin painevaikutuksiin, niitä aiheutuu Vuosangassa muun muassa vesissä ja vesieliöstölle kranaattien räjähtäessä vesissä tai niiden pohjassa. Niihin vaikutuksiin tulee soveltaa suunnittelumääräyksen suojelumääräystä. Terveydelle vaarallisia painevaikutuksia kohdistuu Hyrynsalmentien kulkijoihin Öykyrämäellä melun huippuarvon todennäköisesti ylittäessä tiellä kuulovauriorajan 140 dB.
Lähialueen rakentamismääräyksen vaikutuslistalta puuttuu Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry:n mielestä ainakin räminä. Sitä ei Kuhmossa todennäköisesti pystyttäisi ottamaan huomioon asianmukaisesti valvontaan tarvittavan säädöspohjan toistaiseksi puuttuessa.
Johtopäätös on tältäkin osin selvä: Kyseisen rakentamismääräyksen soveltaminen ei ylipäänsä voisi olla mahdollista vaarantamatta ylävieksiläisten olennaisia etuja ja oikeuksia.
6. Olematon Vuosangan melualue
Melualuekysymystä taustoitetaan tässä kohdassa tehdyllä tavalla, jotta viranomaisten ja konsulttien tähän mennessä esittämien Vuosangan melualuearvioiden soveltumattomuus Ylä-Vieksillä noudatettavaan rakennuslupaharkintaan tulisi mahdollisimman selväksi. Vuosangan melualuetta ei ole oikeudellisesti merkityksellisenä olemassa. Olkoonkin, että Vuosangan ympäristössä on ajoittain ja paikoittain sietämätöntä melua. Tapauskohtaisesti harkittaessa olisi tiedettävä kuuluuko kyseinen rakennuspaikka melualueelle vai ei. Ellei tiedettäisi, on olemassa vaara, että menettely johtaisi tapauskohtaiseen mahdollisesti ”pärstäkertoimeen” perustuvan harkinnan käyttämiseen.
Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry tuo Sito Oy:n tekemässä vaikutusten arviointi -raportissa käytetyistä ”nykyinen melualue” ja ”melualue-arvio vaihtoehdolle 1” -käsitteistä esille seuraavaa:
Raportissa todetaan Kainuun maakuntakaavaa koskien:
”Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueesta on tehty laaja ympäristömeluselvitys (Akukon Oy 2008), jonka perusteella on määritelty nykyinen melualue”. (s. 14)
Viitatussa lauseessa on kaikki mitä Sito Oy esittää raportissa ”nykyisen melualueen” määrittämistavasta. Eli ei mitään.
Raportista ilmenee, että Vuosangan ”nykyinen melualue” olisi ”määritelty”, mutta Sito Oy ei esitä mitenkään kuka niin olisi tehnyt ja missä asiakirjassa. Tosiasiallinen määrittelijä on osaltaan Sito Oy esittäessään alueen raportissa. Sito Oy vastaa luonnollisesti siitä, että raportissa kuntayhtymälle esitetyt tiedot perustuvat sen käytettävissä olleiden melualue tai -tasotietojen asianmukaiseen huomioimiseen. Sito Oy:n vastuun tulee olla kuitenkin laajempi. Tässä tapauksessa on ympäristömeluselvityksen puolustusvoimille tehneen ja sitä kuntayhtymälle arvioineen asiantuntijan välillä mielenkiintoinen kytkös. Sito Oy:n voidaan katsoa tuntevan Vuosangan ympäristömeluselvityksen yhtä hyvin kuin sen tekijä, sillä Siton raportin melukonsultti DI Jarno Kokkonen on yksi meluselvityksen tekijöistä (onko ihmekään, että Sito Oy väittää raportissa Vuosangan meluselvityksen olevan ”huolella ja hyvin tehty”). Sito Oy:n ja sen konsultin voidaan näinollen katsoa vastaavan osaltaan siitäkin, että raportissa esitettyjen melutaso- ja melualuetietojen lähtötiedot ovat totuudenmukaiset eikä niistä mitään olennaista Sito Oy:n tiedossa olevaa puutu.
”Nykyinen melualue” on kuitenkin alunperin ”määritelty” muualla. Mitä ilmeisimmin Sito Oy tarkoittaa määrittelijätaholla MAAVE:a, määrittelijällä MAAVE:n teknikko Asko Parria ja ”nykyisellä melualueella” MAAVE:n 14.5.2008 laatimassa Vuosangan melualueluonnoksessa tai 5/2009 päivätyssä MAAVE:n ”Vuosangan laajennuksen melualuearvio 29052009” -kartassa esitettyä melualuerajausta.
Jostain syystä ei Sito Oy saa nimettyä MAAVE:a tarkoittamakseen määrittelijätahoksi koko raportissa, joten tieto saattaa jäädä monilta vaihemaakuntakaavan ylävieksiläisiltä asianosaisilta ja osallisilta hämärän peittoon. Sito ei mainitse MAAVE:n luonnosta myöskään raportin lähdeluettelossa eikä listaa MAAVE:a edes puhelimitse tietoa antaneisiin. Asia on perin outo, sillä Sito Oy on saanut 16.6.2009 Pohjois-Suomen Huoltorykmentiltä käyttöönsä Vuosangan laajennuksen melualuearvio 29052009″ -kartan, jossa ”nykyinenkin melualue” on määritelty. Näyttää ilmeiseltä, että mitä tulee Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaan, on Sito Oy katsonut tarpeelliseksi ottaa täyden vastuun Vuosangan melualueena viranomaiselle antamansa todistuksen oikeellisuudesta.
Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry ei ole havainnut, että raportin keskeisen perusteen alkuperän pimittäminen olisi vaivannut Sito Oy:n työtä ohjannutta viranomaisista koostuvaa vaikutusten arviointi -työryhmää tai ketään sen jäsentäkään edes siinä määrin, että Sito Oy olisi velvoitettu asiassa avoimuuteen, puhumattakaan, että se olisi velvoitettu perustelemaan esittämäänsä Kainuun maakuntakaavan arvioitua vaikutusta.
Sito Oy:n raportissa on esitetty Vuosangan ”nykyinen LAeq 55 dB:n melualue” karttapiirroksissa (raportin sivut 6, 12 ja 13), mutta ei LAeq 50 dB:n aluetta, joka olisi vapaa-ajan rakennuspaikkojen lupaedellytysten kannalta olennainen tieto Kuhmon kaupungin rakennusvalvonnalle, sikäli kuin se esitettynä olisi totuudenmukainen ja raportti olisi säädös.
Sito Oy:n raportissa todetaan Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaa koskien:
”Melualue-arvio vaihtoehdolle 1 perustuu aiemmin tehtyyn meluselvitykseen sekä asiantuntija-arvioon…. Asiantuntija-arviona tehtyä melualuearviota ei voida pitää aivan yhtä tarkkana kuin nykytilanteen melualueen määritystä.” (s. 16-17).
Sito Oy toteaa vaihtoehdon 1, eli laajennetun Vuosangan melualuearvion perustuvan ilmeisesti Vuosangan ympäristömeluselvitykseen ja ”asiantuntija-arvioon”. Sito Oy tarkoittaa jälkimmäisellä tosiasiallisesti mitä ilmeisimmin MAAVE:n laatimaa edellä mainittua ”Vuosangan laajennuksen melualuearvio 29052009” -karttaa ja ”asiantuntijalla” MAAVE:n teknikko Asko Parria. Siinäkin tapauksessa, että Sito Oy tarkoittaisi asiantuntijalla omaa melukonsulttiaan DI Jarno Kokkosta, olisi asiaa voinut hieman valottaa.
Jostain syystä ei Sito Oy saa tähänkään arvioon eikä sen antaneeseen asiantuntijatahoon tai -henkilöön viitatuksi koko raportissaan, joten tieto voisi jäädä raportin perusteella monilta ylävieksiläisiltä asianosaisilta ja osallisilta hämärään. Siton Oy:n menettely ihmetyttää sitäkin enemmän, kun otetaan huomioon, mitä Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta esittää 30.12.2009 yhdistykselle antamassaan vastauksessa: ”Vuosangan laajennuksen melualuearvio on toimitettu paikkatietoaineistona sähköpostilla 16.6.2009 Kainuun maakunta- kuntayhtymään Martti Juntuselle ja SITO Oy:lle Bianca Byringille. Lähettäjänä Sami Sääksjärvi PSHR:stä. Melualuearvio on SITO Oy:n laatimassa raportissa (Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen vaikutusten arviointi), jossa se on kaikkien, myös Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen, nähtävillä.”
Ylävieksiläisillä on oikeus tietää kyselemättäkin kuka ja millä perusteella heitä raportissa niin kovaa pyrkii melulla lyömään.
Alkuperäisen ”määrittelijätahon” itsensä kanta ”määrittelemänsä” ”nykyisen melualueen” oikeudellisen merkityksellisyyden vähäpätöisyyteen ilmenee liitteenä olevasta MAAVE:n vastauksesta MF16102, 8.5.2009.
Lopuksi, Sito Oy:n toteamukseen ”asiantuntija-arvion” tarkkuudesta toteaa Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry, että kuinka epätarkka se saattaakaan olla, kun Sito Oy:n sitä tarkempana pitämä ”nykytilanteen melualueen määritys” on katsottava kelvottoman epätarkaksi.
Ylä-Vieksillä 13.1.2010
Ystävällisin terveisin,
Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry
Niemenkyläntie 165
88730 Ylä-Vieksi
Eeva Kyllönen
puheenjohtaja
Timo Niskanen
varapuheenjohtaja
Pekka Pääkkönen
hallituksen jäsen”