Kuvat: Tapani Pääkkönen & Wiexi Vie -hanke
Asiat kannattaa poimia käyttöön sieltä, missä ihmiset ovat niihin tyytyväisiä. Tämä mielessään teki Wiexi Vie kahden päivän opintomatkan Pohjois-Suomeen. Nähtiin Pohjoisen vahvaa väkeä, kuten Juuso, Suomen suurin karhu. Siellä mennään eikä meinata.
Hankekylien edustus oli mukana kiitettävästi. Mukaan pyydettiin myös edustajia Maaseudun neuvottelukunnasta, mutta siellä oli kaikilla kiireitä tai muita menoja. Neuvottelukunta jäi tällä kerralla paljosta sille hyödyllisestä tiedosta paitsi. Puute on onneksi helposti korjattavissa. Aloittaa voi aluelautakunnan ideaa valottavasta muistiosta.
Ohjelmaa oli joka lähtöön pitkät päivät eikä tyhjäkäyntiin aikaa hukattu. Menomatkalla tutustuttiin Pudasjärven kaupungin hallinnoimaan Kerttu ja Kauko -hankkeeseen. Siinä järjestetään vaikeasti työllistyville työkyvyn ja valmiuksien kartoitus, ja räätälöidään tarvittava valmennus ja koulutus. Valmennettavaa tukee koko ajan monialainen verkosto. Näiden välityömarkkinoiden toimijoille, kuten yrityksille ja kyläyhdistyksille, laaditaan yhtenäinen ohjeistus tukityöllistäjänä toimimisesta. Sivukyliä kehitetään ja aktivoidaan kylätalojen ja asukastupien toiminnan kehittämisen kautta. Hankkeen tuloksia hyödynnetään kaupungin työllistämismallissa.
Noin 70 haastatellulle 140:stä on työpaikka löytynyt ja lähes aina hyvillä tuloksilla. Projektipäällikkö Ritva Virkkusen ja aluetyöntekijä Jouni Puhakan selostuksista ja vastauksista on helppo vetää yhteen, että luottamus, asioinnin vaivattomuus ja itsensä likoon laittaminen ovat olleet onnistumisen avaimia. Kuhmossa kohta alkavaan hyvin samantapaiseen kuntakokeiluun kohdistuu Vieksillä suuria odotuksia. Perukassa riittää tekemätöntä työtä.
Samassa tapaamisessa esitelmöi Kairan Kuitu -osuuskunnan projektipäällikkö Jari Jussila vieksiläisille Laajakaista kaikille hankkeen tilasta Pudasjärvellä. Vielä syksyllä 2011 eteni Kuhmo samassa tahdissa Pudasjärven kanssa, mutta on sittemmin jämähtänyt pahasti jälkeen. Pohjois-Pohjanmaan liitto on päättänyt kilpailutuksen jälkeen keväällä 2012, että Pudasjärven kunnan hankealueen toteuttaja on Kairan Kuitu -verkko-osuuskunta. Pudasjärven valtuusto on päättänyt, että kaupunki osallistuu hankkeeseen kunnan 8 prosentin osuudella (Kuhmokin on tällainen 8 %:n ”köyhä” kunta), että kaupunki takaa osuuskunnan tarvitsemat 7,3 miljoonan euron lainat ja että kaupungille riittää vastavakuudeksi kiinnitys investoitavaan tietoliikenneverkkoon. Osuuskunnan tarkoituksena on aloittaa työt mahdollisimman pian sulan maan aikana, eli käytännössä keväällä 2013.
Rovaniemelle saavuttua saatiin selkoa hyväntekeväisyyteen pohjautuvan Rovalan Setlementti ry:n työstä sosiaali- ja koulutuspalvelujen toteuttajana. Toiminnanjohtaja Ossi Takkinen tutustutti vieraat erityisesti ikäihmisille tarkoitettuun Jokkakallion asumispalvelukeskukseen. Asukkaita haastattelemalla voitiin varmistua palvelun laadukkuudesta. Ei ihme, että setlementtiyhdistyksellä on kädet täynnä työtä ja lisää oli tulossa.
Päivän lopuksi tutustuttiin Arktikumiin tapahtumakoordinaattori Raija Kivilahden opastuksella. Kierroksen päätteeksi siirryttiin kutsuvieraina maailmanensi-iltaan katsomaan Anastasia Lapsuin ja Markku Lehmuskallion elokuva ”Yksitoista ihmisen kuvaa”. Vieksiläistenkin muinaisten esiäitien ja -isien elämä historian alkuhämärässä peilautui kalliopiirroksista. Unia odotellessa puitiin päivää ja muutakin yhteisellä illallisella hotellissa.
Yön yli nukuttua pysähdyttiin paluumatkalla Yläkemijoen Vanttauskoskelle palvelupiste Siulaan kuulemaan matkan pääaiheesta. Piti ottaa selvää mikä on Yläkemijoen aluelautakunta, josta paljon puhutaan. Nelituntinen vierähti taukoa pitämättä.
Aluelautakunnan puheenjohtaja Kauko Leiviskä, sen hallinnoiman Kyläpalvelut arjen turvana-hankkeen hankevastaava Jaana Kupulisoja ja aluelautakunnan palveluneuvoja Hanna Ihalainen antoivat kyläalueensa tilanteesta ja hallinnon järjestelystä tarkan kuvan. Kun viereisessä kahvilassa oli kuultu paikallisen monialayrittäjän mielipide aluelautakunnan merkityksestä, siirryttiin ihastelemaan aikamoista vuonna 2004 rakennettua ala- ja yläasteen koulua ja samassa paikassa toimivaa päiväkotia. Perukan koululla on yksitoista opettajaa! Jotain siellä on tehty oikein. Oppilaita tulee Yläkemijokea laajemmalta alueelta, myös naapurikunnista. Rehtori Meeri Vaarala toimii osa-aikaisesti aluelautakunnan aluesihteerinä. Vastavuoroisesti palveluneuvoja Hanna Ihalainen toimii koulusihteerinä. Siinäpä miettimistä kehitettäessä Hietaperän koulua ja Wiexi Vie -aluetta.
Yläkemijoen aluelautakunta on Rovaniemen kaupungin lautakunta siinä kuin muutkin. Yhdeksän kylän kyläkokoukset asettavat lautakunnan jäsenet ehdolle. Valtuusto valitsee heidät ja puheenjohtajan valtuustokaudeksi, yhden jäsenen kylästään ja toisen varajäseneksi, kylän koosta riippumatta. Toimintaa ohjaa ja sille selkänojan antaa hallinto- ja johtosääntö. Kaupungin virkakoneiston tehtävä on luonnollisesti palvella lautakuntaa, tehdä lautakunnan pyytämiä selvityksiä ja täyttää sen muita tarpeita. Lautakunnan esittelijänä toimii kaupungin koulutusjohtaja Leila Alaraudanjoki. Aluelautakunnalla ei näyttänyt olevan suuria puutteita edunvalvonnassaan.
Yläkemijoen aluelautakunta on monialainen. Sen tehtävänä on vastata alueellaan perusturva-, koulutus, kulttuuri, liikunta- ja nuorisolautakunnalle kuuluvista tehtävistä ja elinkeinojen edistämisestä. Aluelautakunta päättää palveluverkosta valtuuston päättämien yleisten periaatteiden ja linjausten mukaisesti.
Kaupunki budjetoi määrärahan aluelautakunnalle, nykyisin noin 2 miljoonaa euroa vuosittain. Suurimmaksi osaksi palvelut on tilattu Rovaniemen kaupungilta. Lisäksi aluelautakunta toteuttaa alueellaan hankkeita muualta hankittavalla rahoituksella.
Aluelautakunta synnytettiin lähes 20 vuotta sitten kokeiluksi alueen ja poliittisten ryhmien aloitteellisuuden ja ennakkoluulottomuuden tuloksena. Nyt Rovaniemi on laajentamassa mallia kaikkialle haja-asutusalueilleen. Viisi uutta aluelautakuntaa on perusteilla. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii lisäksi ’Kylien neuvottelukunta’, aikalailla kuin Kuhmossa Maaseudun neuvottelukunta. Aluelautakuntaa ja neuvottelukuntaa ei näköjään nähdä Rovaniemellä toisiaan poissulkevina. Kuhmossa on jostain kumman syystä syntynyt käsitys, että kylien yhteistyössä suorittama vaatimattomampikin edunvalvonta kaivaisi maata Maaseudun neuvottelukunnan alta.
Aluelautakunta hoitaa vain koko alueen yhteisiä asioita. Sen ohella toimii Yläkemijoen kylillä aktiivisia kyläyhdistyksiä, marttoja, maatalousnaisia, metsästysseuroja, eläkeläisyhdistyksiä sun muita. Niillä on omat tarkoituksensa ja hankkeensa.
Kotimatkalla poikettiin vielä Kuusamon Suurpetokeskukseen saamaan hyvä käsitys yhdenlaisesta suurpetoihin perustuvasta luontomatkailusta. Ei varmaan huono, mutta Vieksillä olisivat petojen elinolosuhteet paremmin nykyasiakkaiden odotuksia vastaavat. Vetonaulana oli Juuso, Suomen suurin karhu, pulleimmillaan lähes 500-kiloinen järkäle. Laiskanoloisesti hän pyörähteli talviunia odotellessaan. Suvaitsi juuri ja juuri tulla tarjotulle hunajalle.