Metsäpeuraseminaari
- 6.6.2011 Klo 15.01Kuvat © Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry
KUHMO
6-7.6.2011
Metsäpeuran Kainuun kantaa uhkaa sukupuuttoon kuoleminen. Se laji olisi sitten siinä. Oli aikakin järjestää aiheesta seminaari. Metsästäjäliiton Kainuun piiri otti kiitettävästi peuraa sarvista ja järjesti sellaisen Kuhmossa kesäkuun alussa. Kaksi päivää ei olisi millään riittänyt, mutta aikaa ei ollut enempää. Ohjelma aloitettiin Kari Kemppaisen TV-dokumenttielokuvalla Metsäpeuran paluu. Päivien mittaan kuultiin ja nähtiin esitelmiä laidasta laitaan, suoraa toimintaa ja filosofointia.
Yhdistys esitti avajaispäivän esityksessään näkemyksensä (pdf_1978 kB) annetusta aiheesta. Siinä jonkin verran suomittiin metsäpeuran suojelutilannetta ja Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen vaikutuksia Ylä-Vieksin nimikkoeläimeen. Myös ihmeteltiin, kun metsäpeuran suojelemiseksi perustettujen Vuosangan Natura-alueiden tuhoaminen ei tunnu viranomaisia kiinnostavan, ei edes alueesta vastuullista Metsähallituksen luontopalveluita.
Kakkospäivänä esitykset jatkuivat. Kainuun Prikaatin edustajan papereissa olivat suojeluasiat tiptop. Kun kysymysten vuoro tuli, uteli yhdistyksen edustaja esittäjältä muutamia vastauksia. Kuten että kuka se on se laissa tarkoitettu toiminnanharjoittaja ja selvilläolovelvollinen alueella. Metsäpeuran suojelemiseksi perustetun Hevoshuuhdinpuro ja Honkivaaran Natura-alueen suurella osalla ovat kaikki kuulevat metsänelävät kuulovammaisia tykin eka laakista, kun vierestä Ukonahosta ammutaan. Esittäjän ei tarvinnut vastata, koskapa tilaisuuden puheenjohtaja, Suomen Metsästäjäliiton Kainuun piiri ry:n puheenjohtaja, Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtaja, Kainuun maakuntahallituksen kansalaisvaikuttamisen (!!!) toimikunnan puheenjohtaja ja vielä Suomen metsäpeuran puolesta -yhdistyksen puheenjohtaja Timo Säkkinen poikkeuksellisesti ohjeisti esittäjää, ettei tämän vastata tarvinnut.
RKTL:n tutkija FT Jyrki Pusenius ehätti kommentoimaan prikaatin esitystä toteamalla, että jostain syystä metsäpeurat liikkuvat Vuosangan kohdalla tavallista ripeämmin. Joku nobelistitoivo siitä loihde luonnehtimaan, että Vuosanka (suomeksi ’Peuranvasa’) olisi vain peurojen läpikulkualuetta. Putkinäkö ja tarkoituksenmukaisuus ovat ne eväät.
Kehuttava on, että professori Erkki Pulliainen veti mukaansatempaavan esityksen, olipa asiasta samaa tai eri mieltä. Hän korosti stressitekijöiden osuutta metsäpeuran ahdingossa. Kun vaadin on stressaantunut, on vasakin sitä ja tavanomaista alttiimpi tuholle mistä syystä tahansa, vaikkapa petojen saalistuksen kohteena. Suven aikainen puronvarsikorpien ja soiden ravinteikas kasvillisuus on peuralle elintärkeää, jotta se jäkälällä seuravaan kevääseen selviäisi.
Metsäpeuran tuotteistaminen Vieksillä matkailutarkoituksiin on melkoinen mahdollisuus. EU:n ainoa monimuotoinen kanta löytyy useimpina kevätpäivinä juuri Vieksiltä ja suurissa tokissa.