Puolustusvoimien Vuosangan harjoitusalue sijaitsee Kuhmon luoteiskulmassa ja ulottuu hieman Ristijärvenkin puolelle. Alue on nyt laajuudeltaan noin 13 000 hehtaaria oltuaan alkutaipaleellaan nelisenkymmentä vuotta sitten lähes puolta pienempi.

Vuosanka -ikivanha nimi

Nimi Vuosanka pohjautuu saamenkielen peuranvasaa tarkoittavaan sanaan. Tuskin olisi puolustusvoimat voinut sattuvammin, mutta myös epäonnisemmin nimeä harjoitusalueelleen valita.

On nimittäin selvittämättä mikä osuus Kuhmon ja Ylä-Vieksin metsäpeurakannan romahtamiseen saattaa olla Vuosangan raskailla kovapanosammunnoilla. Kato on käynyt vuodesta 2000 lähtien tasajalkaa susikannan voimistumisen myötä, mutta myös siitä lähtien kun kenttätykistön ammunnat alueella todenteolla aloitettiin.

Tämä upea eläin on yksi Vuosangan arvokkaista erityispiirteistä. Alue oli nimestään päätellen tärkeä peuraeläinten vasomiselle jo Kainuun esihistoriallisena aikana ja alueen merkitys on suuri nykyäänkin metsäpeuralle.

Elävässä elämässä Vuosanka on aina tarkoittanut paikallisille ihmisille Vuosangan kylää ja Vuosanganjärveä, jotka molemmat sijaitsevat kaukana harjoitusalueesta sen itäpuolitse kulkevan Kuhmo-Hyrynsalmi -maantien toisella puolella. Kyläläiset ovat kutsuneet nykyistä harjoitusaluetta pikemminkin nimellä Sutinen, sen suurimman järven mukaan. Kunnianarvoinen sekin nimi olisi. Sutinen lienee ollut muinainen eränkävijä, jonka nautintaan salo kuului. Ehkä hän peurojakin jahtasi.


Kevyistä käsiaseista kenttätykkiin

Metsäpeura Vuosangassa, 2009