|
Ylä-Vieksin kyläyhdistys
ry
Niemenkyläntie 165, 88730 Ylä-Vieksi |
| Natura- ja muut
suojelualueet Hevoshuuhdinpuro ja Honkivaara (Vuosangan harjoitusalueella) Valkeisjärvi Kellojärven ranta-alueet ja saaret Kuivajärven ja Vuosanganjärven ranta--alueet ja saaret Rimpisuon soidensuojelualue Kivijärven suojelualue Sinisen Polun virkistysmetsä ja polku Villi luonto Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) luontoon.fi / Metsäpeura Karhu (Ursus arctos), susi (Canis lupus), ilves (Lynx lynx), ahma (Gulo gulo)Luontokeskus Petola suurpedot.fi Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL  Metsäpeuroja Vieksillä / Kuva: Tapani Pääkkönen Sininen polku Metsähallitus on laatinut Sinisen Polun virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelman 2008-2017. Sen luonnoksesta antoi yhdistys aikoinaan lausunnon, jossa esitti kahta oleellista täydennystä: 1. Sinisen Polun suunnitelma-alue pitää ulottaa koko polun matkalle Liminsärkiltä Ahvenjärvien salmeen saakka. Luonnoksessa alueeseen on merkitty vain Särkkäjärvi ja siitä itään olevat alueet2. Ahvenjärvien vedenpinnan noston selvittämistä alkuperäiseen 60-luvun korkeuteensa. Sininen ajatus on
Sinisen Polun varren vesistä Villi Pohjolan
muodostama kalastusalue kalapaikka.net  Kuva: Tapani Pääkkönen Lampi-Vuosanka Ylä-Vieksin pohjois- ja länsiosissa on Puolustusvoimilla käytössään Vuosangan ampuma- ja harjoitusalue. Sen luonto ja ympäristö ovat erityisen arvokkaita. Vuosanka on saamelaisperäinen ikivanha sana ja tarkoittaa peuranvasaa. On luvallista päätellä, että alue on ollut jo vuosituhansien ajan metsäpeuran erityisen tärkeä vasomisalue. Ei ihmekään, että peuravaatimet ovat sen purokorvista piilopaikkoja vastasyntyneilleen hakeneet. Piiloja on nimittäin Lampi-Vuosangassa riittänyt. Aluetta pidetään Euroopan lampi- ja pienvesirikkaimpana. Suppealla alueella on yli 300 järveä tai lampea ja toinen mokoma muita pienvesiä. Harmi metsäpeuran kannalta, että alueen parasta osaa käytetään tykistön maalialueena. Yhdistys ajaa parhaansa mukaan asiaan parannusta. Lampi-Vuosangan ylängön pienvedet ovat lähdepitoisia. Niinpä ne ovatkin tunnettuja purotaimenistaan. Tammukkapuroja taitaa olla valitettavan vähän jäljellä Kuhmossa ja koko Kainuussakin. Lampi-Vuosangassa on asiaa suuresti edesauttanut, että alueen rantasuot on jätetty ojittamatta ja kuivat maat äestämättä. Kankaiden, soiden ja vesienkin muokkaaminen niitä ampumalla puolestaan ei voi tehdä luonnolle hyvää. Ei se tee hyvää tammukalle, mutta vielä sitäkin "herkkähipiäisempiä" ovat alueen jokihelmisimpukat, raakut , jos ovat onnistuneet säilymään. Menetysten vastapainoksi on tarjottu paisterinteiden syntymistä perhosille, kun kranaatit sytyttävät kuloja. Se saattaa olla ihan hyvä asia, mutta niitä voisi synnyttää aivan minne muualle tahansa, sikäli kun siihen tarvetta lienee. Tarvitaan vain tulitikut. Peuratokka ylittämässä tietä Vieksillä / Kuva: Tapani Pääkkönen |
 Kuva: Tapani Pääkkönen
 Kuva: Heikki Kotamaa
 Kuva: Tapani Pääkkönen  Niskalahden lintuparatiisi Kuivajärvellä  Ylä-Vieksin helmi; Hiidenkoski
 Pantapeura / Kuva:
Tapani Pääkkönen
|
||
