Kuhmon kaupungin rakennusvalvontaviranomainen
Kainuuntie 82
88900 Kuhmo
Vaatimus koskien rakennuslupamenettelyä Kuhmon
Ylä-Vieksillä
Ylä-Vieksin asukkaat yleisesti ja Vuosangan ampuma-ja harjoitusalueen
ympäristössä rakentamista kaavailevat
erityisesti ovat epätietoisia siitä, kuinka ja miksi Vuosangan ampuma-
ja harjoitusalueen
toiminta otetaan huomioon heihin kohdistuvassa rakennusvalvonnassa.
Päällimmäisiksi ongelmiksi Ylä-Vieksillä koetaan mahdollinen
rakentamisen rajoittaminen,
mahdollinen toimivallan osittainen tosiasiallinen luovuttaminen
rakennuslupa-asioissa puolustusvoimille
ja lupahakemusten pitkä käsittelyaika. Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry
pyrkii osaltaan saamaan asiaan selvyyttä
ja pitää siitä syystä tarpeellisena esittää tämän vaatimuskirjelmän.
Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry vaatii, että Kuhmon kaupungin
rakennusvalvonnassa palataan luvanmyöntämisedellytysten arvioinnissa
viipymättä noudattamaan
Ylä-Vieksillä samoja perusteita ja periaatteita kuin muuallakin
Kuhmossa. On
luovuttava käytännöstä pyytää puolustusvoimilta lausunto koskien
rakentamista Ylä-Vieksillä Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen
ympäristössä. On myös pidättäydyttävä ottamasta muutenkaan huomioon
Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen meluvaikutuksia siltä osin kuin
siihen eivät voimassaolevat säädökset velvoita tai oikeuta.
Yhdistys
vaatii,
että tähän kirjelmään annetaan
oikaisuvaatimus- tai valituskelpoinen
päätös, jossa perustellusti vastataan kaikkiin kirjelmässä esitettyihin
kysymyksiin, pyyntöihin ja vaatimuksiin. Mikäli päätöstä ei voida antaa
yhden kuukauden kuluessa, pyytää yhdistys esittämään arvion sen
antamisajankohdasta.
Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry joutuu osin arvailemaan kyseistä Kuhmossa
noudatettavaa
rakennusvalvonnan käytäntöä sekä sen
perusteita ja perusteluita, mikä heijastuu tähän asian
tarkastelutapaan.
Samasta syystä saattavat tässä esitettävät vaatimukset täsmentyä
myöhemmässä vaiheessa yhdistyksen tietojen kartuttua. On silti jo
selvää, että
nykyiseen menettelyyn liittyy oikeudellisesti merkityksellisiä
ylävieksiläisten etuihin ja oikeuksiin vaikuttavia seikkoja, joita
ei voida hyväksyä.
Perusteluiksi esitetään seuraavaa.
1. Kainuun maakuntakaava 2020:n suunnittelumääräys
Kainuun maakuntakaava 2020:n maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset
-asiakirjassa esitetään:
"Kainuun maakuntakaavassa on annettu ampuma- ja
harjoitusalueita koskeva suunnittelumääräys:
Alueen käyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota
turvallisuuteen, meluntorjuntaan, pohjavesien suojeluun sekä luonnon-
ja ympäristöarvoihin.
Suunniteltaessa rakentamista alueen lähialueelle on otettava huomioon
erilaisten aseiden ja taisteluvälineiden aiheuttamat melu-, tärinä- ja
painevaikutukset."
Maakuntakaavamääräyksiä ovat suunnittelumääräykset ja suoraan
maankäyttöä koskevat rakentamis- tai suojelumääräykset. Kainuun
maakuntakaavan EAH -alueen suunnittelumääräyksen ensimmäistä osaa
voidaan pitää suojelumääräyksenä ja toista tulee pitää
rakentamismääräyksenä, jollaiseksi sitä jäljempänä nimitetään. Sitä
selvästi pidetään Kuhmossa
eräänä perusteena
kyseiselle lausuntojen pyytämismenettelylle ja sitä
sovelletaan rakentamismääräyksenä. Sillä on rakentamismääräyksen
oikeusvaikutukset. Uudisrakentamista tietyllä alueella koskevat
rakentamista ohjaavat kaavamääräykset ovat rakentamismääräyksiä.
Lisäksi, ellei katsottaisi olevan olemassa
sitä mahdollisuutta, että puolustusvoimien
mahdollisen kielteisen lausunnon perusteella ei rakennuslupaa
myönnettäisi, olisi lausuntomenettely alueidenkäytön kannalta täysin
turha. Lausuntomenettelyllä vain
vaarannettaisiin tarpeettomasti
ylävieksiläisten etuja ja oikeuksia ja aiheutettaisiin heille ja
samalla julkiselle vallalle kustannuksia. Tämäkin ilmentää kyseessä
olevan nimenomaan rakentamismääräyksen.
Suunnittelumääräyksen luonteesta ja soveltamiskelpoisuudesta tuodaan
lisäksi esille seuraavaa:
- Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös
kaavamerkinnät ja -määräykset.
- Maakuntakaavamääräyksiä [eli myös suunnittelumääräyksiä] voidaan
antaa koskemaan koko
maakuntakaava-aluetta, useita maankäyttöluokkia, määrättyä
maankäyttöluokkaa, osa-aluemerkinnöin tai kehittämisen
kohdealuemerkinnöin rajattua maakuntakaava-alueen osaa, tai yksittäisiä
alueita (YM, Opas 10, Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset (YM
15.6.2003), s. 22,
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=4313&lan=fi).
- EAH -alueen lähialueen rakentamismääräys ei kohdistu
vaadittavalla tavalla kaavassa määritellylle eikä edes sen perusteella
määriteltävissä
olevalle alueelle.
- Maakuntakaavaan kuuluvia suunnittelumääräyksiä ei
tule laatia niin
yleispiirteisinä, että maakuntakaavatasolle kuuluvat
suunnittelutehtävät siirtyvät käytännössä kuntatasolla ratkaistaviksi
(YM, Opas 10, s. 24). Lähialueen
rakentamismääräys on kuitenkin niin laadittu ja Kuhmon kaupungin
rakennusvalvontaviranomainen
nähtävästi pyrkii lausuntomenettelyllä sille kuulumatonta ja mahdotonta
suunnittelutehtävää tarpeettomasti ratkaisemaan.
- Kaavamääräyksillä ei voida laajentaa eikä tulkita maankäyttö- ja
rakennuslain säännöksiä (YM, Opas 10, s. 23). Lähialueen
rakentamismääräyksellä on niin kuitenkin yritetty tehdä.
- Kaavamääräykset eivät saa olla kaavaa
koskevien sisältövaatimusten vastaisia eivätkä ristiriidassa kaavan
muun sisällön kanssa (YM, Opas 10, s. 23). Lähialueen
rakentamismääräys on ristiriidassa kaavakartan
sisällön kanssa.
- Nykyisin Helsingin yliopiston ympäristö- ja energiaoikeuden
professorina toimiva OTT Ari Ekroos kirjoittaa:
"Maakuntakaavamääräykset näin tarkentavat ja
konkretisoivat kartallista ilmaisua. ... Kaavamääräysten on
kuitenkin oltava riittävän selkeitä, jotta niiden luonne ja
oikeusvaikutukset voidaan arvioida. ...Maakuntakaavamääräykset
eivät saa olla lain tai asetuksen kanssa ristiriidassa. Kaavamääräyksin
ei myöskään ole mahdollista luoda uusia lupajärjestelmiä. ...
Suunnittelumääräyksellä voidaan tarkentaa kaavamerkinnän mukaista
alueen käyttötarkoitusta. ... Rakentamista koskevat
maakuntakaavamääräykset ohjaavat uudisrakentamista tietyllä alueella.
... Erityisesti ristiriitatilanteissa viranomaisille jää siis
harkintavaltaa maakuntakaavan suhteen. ... Maakuntakaavan
rakentamisrajoituksen suhteen on MRL 33.1 §:n alueellisen rajauksen
lisäksi arvioitava rakentamishanketta kolmen seikan suhteen. Ensin
selvitetään, aiheuttaako rakentaminen maakuntakaavan toteutumisen
vaikeutumista. ... Kaavan toteutuminen ei luonnollisestikaan
vaarannu, jos rakentamishanke on kaavan mukainen." (Kuusiniemi-Ekroos-Kumpula-Vihervuori,
Ympäristöoikeus, Juva 2001, s. 379-387).
Sen sijaan suunnittelumääräyksen suojelumääräys kohdistuu tarkasti
rajatulle EAH -alueelle. Suojelumääräys on Kuhmon kaupungin hallinnon
sovellettavissa muun
muassa
pohjavesien suojelun sekä luonnon- ja ympäristöarvojen osalta. Sitä
tulee soveltaa muun muassa ulottamalla
rakennuslupavelvollisuus EAH -alueelle, valvomalla alueella
tapahtuvaa maa-ainesten ottoa, joka on ollut villiä viimeiset 2-3
vuotta sekä valvomalla, että
ympäristönsuojelulakia täysimääräisesti alueella noudatetaan.
Maakuntakaavojen
suojelumääräykset ovat sitäpaitsi ehdottomia.
Voidaan todeta, että Kuhmossa kiinnitetään tarpeetonta huomiota
lainvastaiseen ja muutenkin soveltamiskelvottomaan kaavamääräykseen ja
samalla on
jäänyt soveltuva
hyvin tärkeä määräys huomioimatta.
2. Rakentamismääräys ja -rajoitus
Lähialueen rakentamismääräyksen osalta tuodaan
esille lisäksi seuraavaa:
- Kainuun maakuntakaavan EAH -merkinnän alueella, eli nykyisen
Vuosangan ampuma- ja
harjoitusalueen sisällä, on voimassa
rakentamisrajoitus. (Kainuun maakuntakaava 2020,
maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset)
- Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavassa erityisellä
määräyksellä laajentaa tai supistaa. Kainuun maakuntakaavassa
ilmeisesti pyritään EAH -alueen lähialueen
rakentamismääräyksellä laajentamaan EAH -alueen rakentamisrajoituksen
aluetta. Niin
määräystä on Kuhmossa ilmeisesti tulkittu.
- Rakentamismääräyksiä voidaan antaa vain alueilla, joilla on
voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. (MRL
33.1
§; YM, Opas 10, s. 26)
- MRL 33 §:n mukaisen rakentamisrajoitusalueen raja tulee osoittaa
kaavakartassa.
Maakuntakaavakartasta ja sen merkintöjen selityksestä tulee selkeästi
käydä ilmi, millä alueilla rakentamisrajoitus on tarkoitettu olemaan
voimassa (YM, Opas 10, s. 57).
- Kainuun maakuntakaavassa ei ole osoitettu lähialueen
rakentamismääräyksen mukaista eikä mitään muutakaan
rakentamisrajoitusaluetta Vuosangan ampuma-ja
harjoitusalueen lähialueella.
Edellä esitetty vahvistaa Kainuun maakuntakaavan EAH -alueen
lähialuetta koskevan
rakentamismääräyksen soveltamiskelvottomuutta.
3. Rakentamisrajoituspäätös
Mikäli Kuhmon kaupungin rakennusvalvontaviranomainen edellä esitetystä
huolimatta katsoisi, että Kainuun maakuntakaavan EAH -alueen lähialueen
rakentamismääräys olisi EAH -alueen
"lähialueella" sovellettavissa, pyytää Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry
saada tietää, millä päätöksellä MRL 33.1 §:n mukainen
ehdollinen rakentamisrajoitus
olisi
Ylä-Vieksillä voimassa. Mikäli Kuhmon kaupungin
rakennusvalvontaviranomainen
olisi rajoituksen omalla päätöksellään yleisesti tai tapauskohtaisesti
harkiten määrännyt, pyytää yhdistys rakennusvalvontaviranomaista
lisäksi perustelemaan päätöksen.
Mahdollisen rakentamisrajoituksen tulee olla ennakoitavissa.
Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry
pyytää Kuhmon kaupungin rakennusvalvontaviranomaista esittämään
perustellussa vastauksessaan kartalla
sen "alueen lähialueen", jolla ehdollinen
rakentamisrajoitus olisi voimassa, tai ilmoittamaan, että "alueen
lähialueen" rajaa ei
voida sen käytettävissä olevien tietojen perusteella kartalla
määrittää.
4. Sito Oy:n raportti ja suunnittelumääräys
Kainuun 1.
vaihemaakuntakaavan arvioiduista
vaikutuksista on valmistunnut Sito Oy:n tekemä raportti (Sito Oy
2009, Kainuun 1. vaihemaakuntakaava, Valmisteluvaiheen eri
vaihtoehtojen vaikutusten arviointi), jossa todetaan:
"Kainuun voimassa olevan maakuntakaava 2020:n ampuma- ja
harjoitusalueen EAH -merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan
suunniteltaessa rakentamista alueen lähialueelle on otettava huomioon
erilaisten aseiden ja taisteluvälineiden aiheuttamat melu-, tärinä-, ja
painevaikutukset. Tarkoitus on, että 1. vaihemaakuntakaavaan
sisällytetään melualuemerkintä. Melualuemerkinnän puuttuessa
maakuntakaavan suunnittelumääräystä on Kuhmon kaupungissa noudatettu
keväästä 2009 alkaen pyytämällä Puolustusvoimilta lausunto Vuosangan
ampuma- ja harjoitusalueen läheisyydestä tulevista
rakennuslupahakemuksista. Tämä tehdään tapauskohtaisen harkinnan
mukaan. Lausuntoja pyydetään esimerkiksi silloin kun uutta
asuinrakennusta tai loma-asuntoa ollaanrakentamassa kiinteistöön, joka
sijaitsee suhteellisen lähellä ampuma- ja harjoitusaluetta." (s.17).
Kainuun maakuntakaava vahvistettiin 28.4.2009. Ylä-Vieksin kyläyhdistys
ry:n käsitys siitä, että EAH -alueen lähialueen
rakentamismääräys olisi keskeinen Kuhmossa sovellettava peruste
lausuntojen pyytämismenettelylle perustuu vahvistamistiedon ohella Sito
Oy:n yllä olevaan
ajoitustoteamukseen ja Ylä-Vieksillä havainnoituun
rakennuslupahakemusten etenemiseen. Asia luonnollisesti selviäisi
puolustusvoimilta pyydetyistä lausunnoista, joissa on tullut yksilöidä,
mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä.
Missään tapauksessa ei kyseisen lähialueen
rakentamismääräyksen noudattamisen voitaisi katsoa tulevan toteutumaan
sillä,
että pyydettäisiin
puolustusvoimilta
lausunto Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen läheisyydestä tulevista
rakennuslupahakemuksista. Lausunnostahan noudattamisyrityksen pitäisi
vasta
liikkeelle lähteä. Sito Oy:n esittämä ajatuskulku on muutenkin
mieletön.
Sitäpaitsi "suhteellisen lähellä" olisi huomattavan epätarkka paikan
määritys oikeusharkintaisen asian ratkaisemiseksi.
Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry vaatii rakennusvalvontaviranomaista
määrittämään
vastauksessaan, kuinka se ottaisi huomioon mahdollisen kielteisen
lausunnon. Katsoisiko rakennusvalvontaviranomainen siinä tapauksessa
luvan myöntämisedellytysten puuttuvan? Mihin säännöksiin ratkaisu siinä
tapauksessa perustuisi? Oikeudellisesti
merkityksellistä "mustaa aukkoa" ei tällaiseen "lupa tai rahat" -asiaan
saa jäädä.
Sito Oy:n menettely sen jättäessä raportissa huomiotta Kuhmossa
noudatetun
menettelyn lainvastaisuuden ja Kainuun maakuntakaavassa olevan
ristiriidan mahdollisesti ilmentää Sito Oy:n
riittämätöntä tietämystä maankäyttö- ja rakennuslaista,
maakuntakaavojen valmisteluohjeista ja sitä
myöten kaavojen vaikutusten arvioinnista. Luonnollisesti voi olla
olemassa
muitakin syitä siihen, että Sito Oy on siirtänyt
raporttiinsa ilmeisesti sellaisenaan Kuhmossa vallitsevan käsityksen
Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen nykytilanteen vaikutuksista
rakentamiseen EAH -alueen ympäristössä.
Jotain tähän asiaan liittyvää ei-hyväksyttävää ilmentää Sito Oy:n
raportissa sekin, että konsultti
selvästi näyttää omaksuneen käsityksen, jonka
mukaan tuntemattomassa tulevaisuudessa ja toisessa kaavassa
mahdollisesti vahvistettava tai vahvistamatta jäävä toistaiseksi
tuntematon olevaksi tuleva tai tulematon melualue voisi kelvata
tapauskohtaisen lupaharkinnan perusteeksi tässä ja nyt. Kuhmon
kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen tulee pidättäytyä samoin
päättelemästä.
Sito Oy:n olisi voinut odottaa myös pohtivan raportissaan syitä siinä
itse esille
tuomiinsa vastakkaisiin käytäntöihin, joiden viimeistään olisi luullut
panneen "hälytyskellot kilkattamaan":
"Sotkamon kunnassa ampuma- ja harjoitusaluetta ei tähän
mennessä ole huomioitu rakennuslupahakemuksien käsittelyssä. Myöskään
Ristijärven kunnassa ampuma- ja harjoitusalue ei ole vaikuttanut
rakennuslupahakemuksien käsittelyyn (Kuhmon, Sotkamon ja Ristijärven
rakennustarkastajat 12.5.2009) (s. 17).
Kysymys on sentään nykyisen maakuntakaavan olennaisista vaikutuksista
ja Siton piti
nähtävästi olla vaikutusten arvioinnin asiantuntija.
5. Rakentamismääräysharkinnan mahdottomat lähtöarvot
Mikäli Kuhmon kaupungin rakennusvalvontaviranomainen edellä esille
tuodusta huolimatta pitäisi tarpeellisena pyrkiä noudattamaan
lähialueen rakentamismääräystä, tulisi sen yhdistyksen
käsityksen mukaan pystyä
vastaamaan myönteisesti
seuraaviin kysymyksiin, joihin tässä samalla vaaditaan antamaan
perusteltu vastaus:
- Tiedetäänkö Kuhmossa, mitä
ovat kyseisessä määräyksessä tarkoitetut "erilaiset aseet"
ja
"taisteluvälineet",
kun niistä olennaisia puuttuu Vuosangan ympäristömeluselvityksestä?
Mainittakoon sellaisista vaikkapa haupitsi 122 H, joka on raskas tykki
ja jolla ammutaan Vuosangassa ilmeisesti paljon, sekä
panssarintorjuntaohjukset.
Oma lukunsa ovat kuljetushelikopterit, joille suunnitellaan Vuosankaan
YSA:n mukaisia lentopaikkoja. Siitä seuraa tarve ottaa lentomelu
huomioon. Mikäli
Kuhmossa kyseiset aseet ja taisteluvälineet tiedetään, pyytää
Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry saada niistä rakennusvalvontaviranomaiselta
luettelon.
Raskaiden aseiden ja
taisteluvälineiden puuttumisen Vuosangan ympäristömeluselvityksestä
katsoo yhdistys olevan siinä määrin vakavaa, että se
on
pitänyt
tarpeellisena ryhtyä tiedustelemaan viranomaistahojen kantaa rikoslain
16 luvun 8 §:n
tunnusmerkistön mahdolliseen soveltumiseen asiaan. Yhdistys saattaa
pitää myöhemmässä vaiheessa tarpeellisena tiedustella myös Kuhmon
kaupungin
rakennusvalvontaviranomaisen kantaa asiaan sille toimitetuissa
Maavoimien Esikunnan
(MAAVE), Mikkeli, laatimissa tai niihin perustuvissa melualuearvioissa
esitettyjen melualuerajausten osalta, mikäli niitä Ylä-Vieksillä
sovellettaisiin.
- Kuinka Kuhmossa otettaisiin huomioon meluvaikutukset, kun
Vuosangan melualuetta
ei ole määritetty, kun Vuosangan monet aseet ja
taisteluvälineet ovat "hakusessa", kun Vuosangan
ympäristömeluselvityksen tuloksiin ei selvitykseen sisällytettyjenkään
aseiden osalta voida luottaa ja kun oikeudellisesti soveltuvaa säädöstä
raskaiden aseiden melun raja- tai suositusarvolle ei ole olemassa? Ei
edes meluselvityksessä itsessään
ole
sen tulosten luotettavuuden arviota!
- Kuinka Kuhmossa otettaisiin huomioon ampumamelun tärinävaikutukset,
kun niitä
koskien ei
ole olemassa minkäänlaista säädöstä ja kun
tärinää on puolustusvoimatkin vasta äskettäin osaltaan alkanut
tutkimaan?
- Kuinka Kuhmossa otettaisiin huomioon painevaikutukset? Tiedetäänkö
Kuhmossa mitä painevaikutuksilla määräyksessä tarkoitetaan?
Rakennuksiin
vai ihmisiin kohdistuvia? Ilmanpaineen
vaihtelu on Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry:n käsityksen mukaan melua. Mitä
muuten tulee
pilaaviin painevaikutuksiin, niitä aiheutuu Vuosangassa muun muassa
vesissä ja
vesieliöstölle kranaattien räjähtäessä vesissä tai niiden pohjassa.
Niihin vaikutuksiin tulee soveltaa suunnittelumääräyksen
suojelumääräystä.
Terveydelle vaarallisia painevaikutuksia kohdistuu Hyrynsalmentien
kulkijoihin Öykyrämäellä melun huippuarvon todennäköisesti ylittäessä
tiellä
kuulovauriorajan 140 dB.
Lähialueen rakentamismääräyksen vaikutuslistalta puuttuu Ylä-Vieksin
kyläyhdistys ry:n
mielestä
ainakin räminä. Sitä ei Kuhmossa todennäköisesti pystyttäisi ottamaan
huomioon asianmukaisesti valvontaan tarvittavan säädöspohjan
toistaiseksi
puuttuessa.
Johtopäätös on tältäkin osin selvä: Kyseisen rakentamismääräyksen
soveltaminen
ei ylipäänsä voisi olla mahdollista vaarantamatta ylävieksiläisten
olennaisia
etuja ja oikeuksia.
6. Olematon Vuosangan melualue
Melualuekysymystä taustoitetaan tässä kohdassa tehdyllä tavalla, jotta
viranomaisten ja konsulttien tähän mennessä esittämien Vuosangan
melualuearvioiden soveltumattomuus Ylä-Vieksillä noudatettavaan
rakennuslupaharkintaan tulisi mahdollisimman selväksi. Vuosangan
melualuetta ei ole oikeudellisesti merkityksellisenä olemassa.
Olkoonkin, että Vuosangan ympäristössä on ajoittain ja paikoittain
sietämätöntä melua. Tapauskohtaisesti
harkittaessa
olisi tiedettävä kuuluuko kyseinen rakennuspaikka melualueelle vai ei.
Ellei tiedettäisi, on olemassa vaara, että menettely johtaisi
tapauskohtaiseen mahdollisesti
"pärstäkertoimeen" perustuvan harkinnan käyttämiseen.
Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry tuo
Sito Oy:n tekemässä vaikutusten arviointi -raportissa käytetyistä
"nykyinen melualue" ja "melualue-arvio vaihtoehdolle 1"
-käsitteistä esille seuraavaa:
Raportissa todetaan Kainuun maakuntakaavaa koskien:
"Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueesta on tehty laaja
ympäristömeluselvitys (Akukon Oy 2008), jonka perusteella on määritelty
nykyinen melualue". (s. 14)
Viitatussa lauseessa on kaikki mitä Sito Oy esittää raportissa
"nykyisen melualueen" määrittämistavasta. Eli ei mitään.
Raportista ilmenee, että Vuosangan "nykyinen melualue" olisi
"määritelty", mutta Sito Oy ei esitä mitenkään kuka niin olisi tehnyt
ja
missä asiakirjassa. Tosiasiallinen määrittelijä on osaltaan Sito Oy
esittäessään alueen raportissa. Sito Oy vastaa luonnollisesti siitä,
että raportissa kuntayhtymälle esitetyt tiedot perustuvat sen
käytettävissä olleiden melualue tai -tasotietojen asianmukaiseen
huomioimiseen. Sito Oy:n
vastuun tulee olla kuitenkin laajempi. Tässä
tapauksessa on ympäristömeluselvityksen puolustusvoimille tehneen ja
sitä
kuntayhtymälle arvioineen asiantuntijan välillä mielenkiintoinen
kytkös. Sito Oy:n voidaan katsoa tuntevan Vuosangan
ympäristömeluselvityksen yhtä hyvin kuin sen tekijä, sillä
Siton raportin melukonsultti DI Jarno Kokkonen on yksi
meluselvityksen tekijöistä (onko ihmekään, että Sito
Oy väittää raportissa Vuosangan meluselvityksen olevan "huolella ja
hyvin tehty"). Sito Oy:n ja sen konsultin voidaan näinollen katsoa
vastaavan osaltaan siitäkin,
että raportissa esitettyjen melutaso- ja melualuetietojen lähtötiedot
ovat
totuudenmukaiset eikä niistä mitään olennaista Sito Oy:n tiedossa
olevaa puutu.
"Nykyinen melualue" on kuitenkin alunperin "määritelty" muualla. Mitä
ilmeisimmin Sito Oy tarkoittaa
määrittelijätaholla MAAVE:a,
määrittelijällä MAAVE:n teknikko Asko Parria ja "nykyisellä
melualueella"
MAAVE:n 14.5.2008 laatimassa Vuosangan melualueluonnoksessa tai 5/2009
päivätyssä MAAVE:n "Vuosangan laajennuksen melualuearvio 29052009"
-kartassa esitettyä melualuerajausta.
Jostain syystä ei Sito Oy saa nimettyä MAAVE:a tarkoittamakseen
määrittelijätahoksi koko raportissa, joten tieto saattaa jäädä monilta
vaihemaakuntakaavan ylävieksiläisiltä asianosaisilta ja osallisilta
hämärän peittoon.
Sito ei mainitse MAAVE:n luonnosta myöskään raportin lähdeluettelossa
eikä listaa MAAVE:a edes
puhelimitse tietoa antaneisiin. Asia on perin outo, sillä Sito Oy on
saanut 16.6.2009 Pohjois-Suomen Huoltorykmentiltä käyttöönsä Vuosangan
laajennuksen melualuearvio 29052009" -kartan, jossa "nykyinenkin
melualue" on määritelty. Näyttää
ilmeiseltä, että mitä tulee Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaan, on Sito Oy
katsonut tarpeelliseksi ottaa
täyden vastuun Vuosangan melualueena viranomaiselle antamansa
todistuksen
oikeellisuudesta.
Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry ei ole havainnut, että raportin keskeisen
perusteen
alkuperän
pimittäminen
olisi
vaivannut Sito Oy:n työtä ohjannutta viranomaisista koostuvaa
vaikutusten arviointi -työryhmää
tai ketään sen jäsentäkään edes siinä määrin, että Sito Oy olisi
velvoitettu
asiassa avoimuuteen, puhumattakaan, että se olisi velvoitettu
perustelemaan esittämäänsä Kainuun maakuntakaavan arvioitua vaikutusta.
Sito Oy:n raportissa on esitetty Vuosangan "nykyinen LAeq 55 dB:n
melualue" karttapiirroksissa (raportin sivut 6, 12 ja 13), mutta ei
LAeq 50 dB:n aluetta, joka olisi
vapaa-ajan rakennuspaikkojen lupaedellytysten kannalta olennainen tieto
Kuhmon kaupungin rakennusvalvonnalle, sikäli kuin se
esitettynä olisi totuudenmukainen ja raportti olisi säädös.
Sito Oy:n raportissa todetaan Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaa koskien:
"Melualue-arvio vaihtoehdolle 1 perustuu aiemmin tehtyyn
meluselvitykseen sekä asiantuntija-arvioon.... Asiantuntija-arviona
tehtyä melualuearviota ei voida pitää aivan yhtä tarkkana kuin
nykytilanteen melualueen määritystä." (s. 16-17).
Sito Oy toteaa vaihtoehdon 1, eli laajennetun Vuosangan
melualuearvion perustuvan ilmeisesti Vuosangan
ympäristömeluselvitykseen ja
"asiantuntija-arvioon". Sito Oy tarkoittaa jälkimmäisellä
tosiasiallisesti mitä
ilmeisimmin MAAVE:n laatimaa edellä
mainittua "Vuosangan laajennuksen melualuearvio 29052009" -karttaa ja
"asiantuntijalla" MAAVE:n teknikko Asko Parria. Siinäkin tapauksessa,
että Sito Oy tarkoittaisi asiantuntijalla omaa melukonsulttiaan DI
Jarno Kokkosta, olisi asiaa voinut hieman valottaa.
Jostain syystä ei Sito Oy saa tähänkään arvioon eikä sen antaneeseen
asiantuntijatahoon tai -henkilöön viitatuksi koko raportissaan, joten
tieto voisi jäädä raportin
perusteella
monilta ylävieksiläisiltä asianosaisilta ja osallisilta hämärään. Siton
Oy:n menettely ihmetyttää sitäkin enemmän, kun otetaan huomioon, mitä
Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta esittää 30.12.2009 yhdistykselle
antamassaan vastauksessa: "Vuosangan laajennuksen melualuearvio on
toimitettu paikkatietoaineistona sähköpostilla 16.6.2009 Kainuun
maakunta- kuntayhtymään Martti Juntuselle ja SITO Oy:lle Bianca
Byringille. Lähettäjänä Sami Sääksjärvi PSHR:stä. Melualuearvio on SITO
Oy:n laatimassa raportissa (Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan
valmisteluvaiheen vaikutusten arviointi), jossa se on kaikkien, myös
Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen, nähtävillä."
Ylävieksiläisillä on oikeus tietää kyselemättäkin kuka ja millä
perusteella heitä
raportissa
niin kovaa pyrkii melulla lyömään.
Alkuperäisen "määrittelijätahon" itsensä kanta "määrittelemänsä"
"nykyisen melualueen"
oikeudellisen merkityksellisyyden vähäpätöisyyteen ilmenee liitteenä
olevasta MAAVE:n vastauksesta MF16102, 8.5.2009.
Lopuksi, Sito Oy:n toteamukseen
"asiantuntija-arvion"
tarkkuudesta toteaa Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry, että kuinka epätarkka
se saattaakaan olla, kun Sito
Oy:n sitä tarkempana pitämä "nykytilanteen melualueen määritys" on
katsottava kelvottoman epätarkaksi.
Ylä-Vieksillä 13.1.2010
Ystävällisin terveisin,
Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry
Niemenkyläntie 165
88730 Ylä-Vieksi
Eeva Kyllönen
puheenjohtaja
Timo Niskanen
varapuheenjohtaja
Pekka Pääkkönen
hallituksen jäsen