Vaasan hallinto-oikeudelle
LOPPULAUSUNTO
Viitteet: 00891/08/5132 ja 00893/08/5132
Vaasan hallinto-oikeus toimitti viiteasioissa 23.10.2009
Vuosangassa katselmuksen, jossa ilmoitti, että mahdolliset
loppulausunnot tulee
jättää oikeudelle kahden viikon kuluessa katselmuksen
toimittamispäivästä. Yhdistyksemme pitää tarpeellisena esittää tämän
molempia viiteasioita koskevan loppulausunnon, jossa esitetyt seikat
mielestämme tukevat valituksissa esitettyjä vaatimuksia. Viittaamme
alempana kirjoituksessamme liitteessä 1 esitettyihin kohteiden
sijaintinumeroihin P1 - P25.
Valitusasia 00891/08/5132
Sen lisäksi, mitä valittajat ovat jo esittäneet valitusasiassa
00891/08/5132, pitää yhdistyksemme tarpeellisena esittää seuraavat
seikat:
Mielestämme melun havainnointijärjestelyt olivat Vaasan
hallinto-oikeuden Vuosangassa 23.10.2009 toimittamassa katselmuksessa
riittämättömät erityisesti siltä
osin, että Öykyrämäen (Katajavaaran)
tuliasemissa (P23) ammuttiin puolustusvoimien mukaan vain raskailla
kranaatinheittimillä ja 2-panoksilla, mutta niissä ei ammuttu
tykeillä ja raketinheittimillä. Toteamme yleisesti,
että katselmuksen kohteissa ei todennettu muun muassa käytettyjä aseita
ja
käytettyjä panoksia;
ampumajärjestelyjä, kuten korotuskulmia, tuliasemia rakenteineen ja
mahdollisia melun suuntaavuuten
vaikuttavia satunnaisesteitä, kuten ajoneuvoja; tuliasemien maaston
muotoja ja
ympäristön kasvillisuutta; eikä
tuliasemien etäisyyttä
kuuntelupaikoista (P23) Hyrynsalmentiellä ja Sutisentiellä (P25).
Tuulen suunta idästä länteen ilmeisesti osaltaan
alensi melutasoa. Läsnä olleiden
yhdistyksemme edustajien ja muiden kyläläisten mielestä Öykyrämäellä ja
myöhemmin tiellä Löytölän
kohdalla (P24)kuultu
melu ei vastannut suuntaa-antavastikaan tavanomaista muidenkaan
kyseisessä tuliasemassa käytettävien raskaiden aseiden kuin tykkien tai
raketinheittimien melua. Samansuuntaisen havainnon tekivät
asuinpaikoillaan kuulemamme useat asukkaat, muun muassa Löytölässä,
jotka tiesivät katselmuksen johdosta erityisesti tarkkailla melua.
Toteamme myös, että kuulohavaintojen
rinnalla ei suoritettu vertailukelpoisia melumittauksia, jotka
mahdollistaisivat
melutasojen vertaamisen muulloin saatuihin tuloksiin.
Katselmuksessa ei tullut esille, että Hyrynsalmentien varressa, mutta
huomattavasti lähempänä Löytölän taloa kuin Öykyrämäki sijaitsee myös
raskaiden aseiden
ammuntoihin ja/tai räjäytyksiin käytetty Raiviokankaan
tuliasema-alue (P11), jonka meluvaikutukset eivät ilmene Vuosangan
ympäristömeluselvityksestä. Esimerkinomaisesti toteamme, että asemasta
peräisin ollut paineaalto laukaisi 26.5.2009 klo 13:50 Löytölässä
halkopinon. Katajavaaran tuliasemista katselmuksessa kuullun melun
perusteella voidaan hahmottaa esimerkiksi melun sävyä ja tapahtuman
kestoa, mutta ei suurtakaan varovaisuutta noudattaen tavanomaisen melun
voimakkuutta.
Sekä lauantaina 24.10.2009 että sunnuntaina 25.10.2009 kuului
ampumamelu
Koskenmäen alueella osin
tavanomaisen ja ajoittain erityisen voimakkaana. Melun
voimakkuus ja korvissa
tuntunut ilmanpaineen vaihtelu
olivat aistinvaraisesti arvioituina samanlaisia kuin kuunneltaessa
katselmuksessa
Sutisentiellä suorasuuntausmelua nähtävästi noin 1200 metrin
etäisyydellä aseesta.
Melun
lähde oli suuntahavaintojen perusteella lännessä. Sillä suunnalla
sijaitseviin raskaiden aseiden tuliasemiin on havaintopaikoilta matkaa
noin 9-10 kilometriä (Ukonahoon n. 9,0-9,7 km, Paljakkavaaraan
n. 9,2 km). Koirat yltyivät haukkuun
kuten on tavanomaista kyseisenlaisen ampumamelun kuuluessa, tai
ilmaisivat
muulla tavoin pelkoaan. Sunnuntaina yhtyivät Koskenmäen Korpijärvelle
kerääntyneet joutsenet huutoon.
Sutisentien ja Sutintien risteyksessä (P25) havainnoidun tykkimallin
152 suorasuuntausammunnan melun osalta toteamme, että reitillä
tuliasemasta havaintopisteeseemme on noin puolivälissä
Korpinkirnunlammen itäpuolella korkea mäki ja, että kyseiset
suorasuuntaustuliasemat (P10, liite 3, joka esittää näkymää
tuliasemasta maaliradalle) ovat havaintopaikasta
poispäin viettävän jyrkän rinteen reunalla matalan mäen takana ja, että
aseen putken pää on ollut ammuttaessa rinteen päällä, mitkä kaikki
seikat yhdessä mitä ilmeisimmin vaikuttavat merkittävän alentavasti
havaintopaikalla kuultuun melutasoon. Kuunnellun suorasuuntausaseen
kuultiin olleen (haupitsi) 152 H ja panoksen täyspanos. Selvästi
kaliiperiltaan 152 millimetriseksi kuullun aseen tyyppi saattoi
kuitenkin olla hyvin samalta äännettynä kuulostava (kenttäkanuuna) 152
K, koska mil.fi -sivujenkin
mukaan haupitseilla ammutaan [vain] suurella korotuskulmalla. Niin tai
näin, kummankaan
tykkityypin melun
suuntaavuutta ei tunneta, mikä ilmenee muun muassa Vuosangan ja
Niinisalon meluselvityksistä. Aseiden suujarrut poikkeavat olennaisesti
toisistaan ja
muiden Vuosangassa käytettävien tykkien suujarruista. Kanuuna 152 K ei
ollut mukana Vuosangan meluselvityksessä,
joten jos kuunneltu ase oli se, heikentää tieto aseen käytöstä
Vuosangassa lisää
Vuosangan meluselvityksen tulosten luotettavuutta. Pidämme
tarpeellisena todeta
tässä yhteydessä, että jo aikaisemmin on yhdistyksemme saanut tietää,
että Vuosangassa ammutaan useilla sellaisilla raskailla asetyypeillä,
joita ei ole otettu huomioon Vuosangan meluselvityksessä. Esimerkiksi,
Kainuun Prikaati vastasi 3.3.2009 yhdistyksemme tiedusteluun, että "Vuosangassa
käytetään muitakin 152 H:n versioita. Käytännössä eri versioissa on
kuitenkin sama ase, jolloin melun kannalta versioilla ei ole
merkitystä. Vuosangassa käytetään mallia 122 H 63." Versioiden
merkityksestä melun kannalta annetaan vastauksessa olennaisen
virheellinen tieto ja malli 122 H puuttuu meluselvityksestä. Viittaamme
asiassa nettisivulla
http://www.vieksi.fi/documents/Melun_suuntaavuus_Vuosangassa_190409.pdf
esitettyyn yhdistyksemme muistioon, jossa toisaalta sivutaan eräitä
alempana viitatun Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen
LOS-2007-Y-1457-121 perusteena olevan Niinisalon meluselvityksen
puutteita. Katselmuksessa korosti sen puheenjohtaja hyvän tiedonkulun
tärkeyttä. Toteamme tässä yhteydessä, että Maavoimien Esikunta on
toistuneista yhdistyksen pyynnöistä huolimatta pidättäytynyt
vastaamasta muistion pohjalta sille yhdistyksen esittämiin
yksilöityihin kysymyksiin, joihin vastausten saaminen olisi
yhdistykselle välttämätöntä Vuosangan melualueen todellisen laajuuden
paremmin ymmärtämiseksi.
Katselmuksen ensimmäisenä sinkoratakohteena (P1) oli Katajavaaran
raskassinkorata. Sen pysyvillä ampumapaikoilla esitti
puolustusvoimat, että radan maalit kerättäisiin "joka kerta" pois.
Yhdistyksemme ei ole harjoitusten vuoksi saanut tilaisuutta tutustua
radan maalien ajantasaisiin ominaisuuksiin paikan päällä katselmuksen
jälkeen. Radan maalilaitteita, muun muassa sen
rautatienomaista maalirataa, radalla tai muualla ammuntojen väliaikoina
varastoitavia raskaita maalivaunuja ja
mahdollisia liikkumattomia maalien rakenteita on
pidettävä pysyvinä, vaikka mahdolliset kevytrakenteiset osumat
osoittavat maalilaitteen osat kerättäisiinkin usein pois. Pidämme
selvänä, että
raskailla singoilla
ammutaan
Vuosangan radoilla ainakin ajoittain asetyypille ilmeisen
tavanomaisesti paksuseinämäisiin pysyviksi katsottaviin teräsmaaleihin.
Liitteenä 2 on Vuosangan
johtosääntöön sisältyvä ampumapaikkoja osoittava kartta, johon
yhdistyksemme on merkinnyt Vuosangan lampirikkaimman alueen. Kartasta
puuttuvat muun muassa Raiviokankaan ampumapaikat. Liitteen
mukaan on
Sutisentien läheisyydessä kaksi ampumarataa
kertasingoille (P3, P4). Toinen niistä on katselmuksen jälkimmäinen
sinkoratakohde. Sen ampumapaikat ovat pysyviä ja maalilaitteen
pysyväinen luonne oli selvästi havaittavissa. Päätelmää maalin
pysyvyydestä puoltaa havainto, että usean neliömetrin
kokoisessa hirsikehikkoon kiinnitetyssä paksussa maaliteräslevyssä oli
runsaasti reikiä eikä
viimeistäkään
ampujaa enää näkynyt sitä pois keräämään. Molempien kertasinkoratojen
maalit ovat liitteen 2 mukaan teräsmaaleja.
Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa on vireillä lupa-asia
LOS-2009-Y-818/111, joka ympäristökeskuksesta 6.11.2009 puhelimitse
saadun tiedon mukaan nojaa Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen ja jossa
puolustusvoimat hakee ympäristölupaa Säkylän ampuma- ja
harjoitusalueelle rakennettavaa taustavallia vaunu- ja sinkoammuntoja
varten. On siten katsottava, että sinkojen vaunuammunnat radalla
liikkuvaan maaliin kuuluvat luvanvaraisten toimintojen piiriin vaunujen
varastointipaikasta riippumatta. Sinkoratojen toiminnot ja vaikutukset
ovat
ilmeisen olennaisesti yleisemminkin rinnastettavia, joten on
katsottava, että Vuosangan kaikkien sinkoratojen toiminta edellyttää
ympäristölupaa.
Katselmuksessa mielestämme tuli selvästi esille, että Vuosangan alueen
useat toiminnot edellyttävät niiden vaikutusten tarkastelua yhdessä,
mitä mainittu päätös LOS-2007-Y-1457-121 tukee.
Kaikkien alueen ampumatoimintojen melupäästöt tulee laskea yhteen ja
niillä on lisäksi yhteenlaskettavia vesistöpäästöjä keskenään ja muiden
toimintojen kanssa.
Tällaisia
ampumatoimintoja ovat muun muassa:
1. Vuosangan ampumarata (P8), KAI-2008-Y-102 13.10.2009.
2-3 (tai useampi). Muu "kohdistus"ampumarata (muun muassa P6, P7).
Vuosangan
ampumaradan lupapäätöksen mukaan kohdistusratoja on useita.
4-5. Kaksi kertasinkorataa (P3, P6). Ratojen melun pääasiallinen suunta
on kohti lähintä
asutusta.
6-7. Kaksi raskassinkorataa P1, P5). Katajavaaran radan P1 melun
pääasiallinen suunta on kohti
lähintä asutusta. Suorasuuntausalueen radalla P5 havainnoitu ilmeisen
pysyvä maalirata on muun muassa kyseisen raskassinkoradan
maalirakenteiden osa.
8. Ilmatorjuntakonekiväärirata (P2). Ampumasuunta on liitteen 2 mukaan
mainittuun raskaan singon (P1) maaliin. Ilmatorjuntakonekivääri on
ruutiase.
9. Joronjärven taajamataistelupaikka (P9), eli ampumaratana pidettävä
ampuma-alue, jolla on vnp:ssä 53/1997 tarkoitettuja pysyvään käyttöön
varattuja ampumapaikkoja.
10. "Leikkaus" -niminen ampumarata panssarintorjuntaohjuksille (P4,
sama kuin toinen kertasinkojen radoista tai sen lähistöllä).
Melun
pääasiallinen
suunta on kohti lähintä asutusta.
11. Tykistön suorasuuntausrata (P10). Lounais-Suomen ympäristökeskus on
27.2.2009 antamassaan päätöksessä LOS-2007-Y-1457-121katsonut, että
Niinisalon "koeampuma-aseman toiminta on katsottava ulkona
sijaitsevaksi ampumaradaksi, jonka ympäristöluvanvaraisuus on
määritelty ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdassa 14 a.
Koeampuma-aseman ampumapaikkaa kiinteine ampumapaikkoineen ja
suoratähtäyksellä toteutettavine ammuntoineen on rinnastettava, sen
luonne ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen,
ympäristönsuojeluasetuksessa tarkoitetuksi ampumaradaksi."
Lupa-asia on tullut ympäristökeskuksessa vireille 25.9.2009
diaarinumerolla LOS-2009-Y-1181.
Vuosangan suorasuuntausampumaradan toiminta on
rinnastettava koeampumalaitoksen ampumaratatoimintaan. Päätös
perusteluineen soveltuu myös
edellä esitettyjen kohtien 4-8 ja 10 toimintoihin. Liite 4 (P16)
esittää erästä useista
Lauttajärven arvokkaiksi inventoiduista lähteistä, joka on välittömästi
suorasuuntausmaalin alueen vieressä.
12. Raskaiden aseiden ampumatoiminta. Viittaamme asiassa seuraaviin
valokuvaliitteisiin:
Liite 5 (P18): Välittömästi vesistön ääressä sijaitseva katselmuksen
maalikohde
Lauttajärven pohjoispuolella.
Liite 6 (P19): Sijaintiin P18 Lauttajärven vasta- eli etelärannalta
näkyvä vesistön
lähistöllä sijaitseva maalikohde, iskemien kohteena oleva suokaistale.
Liite 7 (P21): Välittömästi liitteiden 5 ja 6 esittämien alueiden
länsipuolella maalien lähistöllä sijaitseva Lauttajärven laskujoki
Lauttajoki, jossa elää tammukkakanta ja jossa elävästä tai eläneestä
raakkukannasta on kyläläiskuvauksia.
Liite 8 (P17): Eräs liitteen 5 esittämän iskemäalueen rajalla sen
pohjoispuolella sijaitsevista Lauttajärven arvokkaiksi inventoiduista
lähteistä, joka on selvästi jo jäämässä iskemäalueen sisäpuolelle.
Liite 9 (P20): Metsähallituksen Kellon alue-ekologisessa suunnitelmassa
maalialueen ulkopuolelle rajatun ja suojellun vanhan
metsän kohteen iskemiä.
Ampumatoimintojen lisäksi on yhteistarkasteluun sisällytettävä muitakin
Vuosangan toimintoja, joilla on
ampumatoimintojen kanssa muun muassa yhteenlaskettavia vesistöpäästöjä:
13. Keljon polttonesteiden jakeluasema (P12), valituksenalainen
ympäristölupapäätös KAI-2008-Y-67 25.8.2009.
14. Keljon autovarikko (P13).
15. Jäteveden puhdistamot (P14).
16. Helikoptereiden lentopaikka (P15, suuntaa-antava sijainti).
17. Jussinlampien kaatopaikka (P7).
Valituksessa 00891/08/5132 viitataan Pohjois-Pohjanmaan
ympäristökeskuksen
lupapäätökseen 12.6.2006, Dnro PPO2005Y211131, ja esitetään sen antavan
osviittaa Vuosangan maalialueen vesien tarkkailun
tarpeellisuudesta.
Kainuun ympäristökeskuksen lupapäätöksessä KAI-2008-Y-102 13.10.2009
Vuosangan ampumaradalle asetetaan tarkkailumääräykset
pintavesien laadun ja raskasmetallien pitoisuuden
seurannalle, mikä osaltaan puoltaa tarkkailumääräysten asettamista
koskemaan kaikkia maali- ja vaikutusalueen vesiä.
Pidämme vesistövaikutuksia koskien tarpeellisena viitata yhdistyksemme
edustajan Timo Niskasen ja
valituksen laatineen HTT Ismo Pölösen tutustumiskäyntiin Vuosangan
ympäristötilanteeseen paikan päällä 24.9.2008 harjoitusten aikana,
mistä syystä puolustusvoimat huolehti kuljetuksesta. Likosenlammen
tietä
tykistön maalien alueella lampien ohi ajettaessa kysyttiin
kuljettaja-oppaalta (kapteeni) mitä tapahtuu, kun
tykin kranaatti osuu lampeen. Opas vastasi, että
se osuu pohjaan ja räjähtää
siellä.
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen LOS-2007-Y-1457-121 mukaan "ampuma-ja
harjoitusalueen
toiminnoista aiheutuu myös pohja- ja pintavesien sekä maaperän
pilaantumisen vaaraa". Perustelu soveltuu sellaisenaan Vuosankaan.
On kuitenkin tarpeen huomioida, että Pohjankankaalla sijaitsee vain
muutamia lampia ja harvoja muitakaan pienvesiä, kun taas Vuosangan
maalialueella lampia on yli sata kappaletta ja yhdistys arvioi lisäksi
muita pienvesiä, kuten puroja, noroja ja lähteitä olevan maalialueella
yhteensä satoja kappaleita. Vuosangan maalialueen keskilohko on
nähdäksemme yksi EU:n pienvesirikkaimmista maapaloista, ellei peräti
rikkain. Vuosankaan soveltuu mielestämme selvästi myös mainitun
päätöksen loppuyhteenveto: "Pohjankaan ampuma-ja harjoitusalueella
harjoitettavista toiminnoista aiheutuu sellaista
ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua pilaantumisen vaaraa, että
toiminnoilta on edellytettävä ympäristölupa."
Valitusasia 00893/08/5132
Sen lisäksi, mitä valittajat ovat jo esittäneet valitusasiassa
00893/08/5132, pitää yhdistyksemme tarpeellisena esittää seuraavat
seikat:
Puolustusvoimien edustaja esitti kaatopaikan päällä, että hänen
käsittääkseen ei kaatopaikkaan ole läjitetty ongelmajätteitä.
Mielestämme käsityksen ei tässä asiassa pitäisi riittää, vaan olisi
tiedettävä.
Mahdollisesta alueen käytöstä jatkossa romumetallin välivarastona
kuultiin puolustusvoimien taholta kaksi vastakkaista
näkemystä, mikä mielestämme ilmentää yleisemminkin
toiminnanharjoittajan heikkoa ympäristöasioiden hallintaa, mikä tulisi
luvantarvetta arvioitaessa ottaa huomioon.
Katselmuksessa ei kuultu alueella sijaitsevan kohdistusampumaradan
(P6, P7) käytöstä. Radan ampumapaikat ovat kaatopaikan takareunalla ja
maalit
viereisen lammen vastarannalla. Kaatopaikan ja
tuon lammen
välisellä kapealla suokaistaleella, myös aivan rantaviivan tuntumassa,
näkyvät pinnanmuutokset ovat
ilmeisiä kranaattien iskemiä (Liite 10, P7), mikä ilmenee myös
ilmakuvasta:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=4450740&cy=7143172&scale=2000&tool=siirra&mode=orto&lang=FI
Liite 11 (P22) esittää näkymää kaatopaikalta etelään Yli-Salminen
-lammelle.
Liitteessä 11 näkyvää Yli-Salmisen takarannalla vesistön lähistöllä
sijaitsevaa maalin aluetta esittää ilmakuva:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=4450837&cy=7142770&scale=2000&tool=siirra&mode=orto&lang=FI
Kaatopaikan ja liitteissä 10 ja 11 esitettyjen kohteiden läheisyys ja
selvä tekninen tai toiminnallinen yhteys vesistövaikutuksineen
ilmentävät osaltaan tarvetta
tarkastella Vuosangan ampuma-alueen toimintojen vaikutuksia yhdessä.
Kunnioittaen,
Ylä-Vieksillä 6.11.2009
Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry
Niemenkyläntie 165
88730 Ylä-Vieksi
Eeva Kyllönen
puheenjohtaja
Timo Niskanen
varapuheenjohtaja
Liitteet:
Liite 1 VuosanganKohteita.jpg
Liite 2 MuutaToimintaaJohtosaanto010707.jpg
Liite 3 SuorasuuntausTuliasemaltaMaaliin220808.jpg
Liite 4 SuorasuuntausArvokasLahde220808.jpg
Liite 5 LauttajarviPohjoinen010808.jpg
Liite 6 LauttajarvenEtelaranta210808.jpg
Liite 7 LauttajoenYlajuoksuaTammukka210808.jpg
Liite 8 LauttajarviPohjoinenLahde010808.jpg
Liite 9 LauttajarviEtelaKellonAlue-eko210808.jpg
Liite 10 JussinlampienKaatopaikkaIskemia041109.jpg
Liite 11 JussinlampienKaatopaikkaNakymaEtelaan020908.jpg
Lisäksi kirjoituksessa olevat seuraavat linkit:
http://www.vieksi.fi/documents/Melun_suuntaavuus_Vuosangassa_190409.pdf
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=4450740&cy=7143172&scale=2000&tool=siirra&mode=orto&lang=FI
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=4450837&cy=7142770&scale=2000&tool=siirra&mode=orto&lang=FI
